Rakentaako kaikille vai ei kenellekään? Asumisen vaihtoehdot Esteettömyysseminaari 3.2.2006

1. Rakentaako kaikille vai ei kenellekään? Asumisen vaihtoehdotEsteettömyysseminaari 3.2.2006 Anneli Juntto Asumisen tutkimusprofessori, Kuopion yliopisto

2. Asumisen tutkimusohjelma • Kuopion yliopistossa toteutettavat hankkeet • ensimmäinen asumisen tutkimuksen professori 1-12-2005 alkaen • koskee vuosia 2005-2010 • rahoitus ympäristöministeriö, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon liitto, Kuopion Yliopisto • sijoitettu Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitokselle

3. Asumisen tutkimusohjelman painopisteet • eriytyvät asumistarpeet, asumisen tulevaisuus • asukasnäkökulma asuntotuotantoon • ikääntyvien asuminen • asuminen, turvallisuus, terveys • väestöä menettävien alueiden asuminen • asuntopolitiikka, sosiaalinen asuminen, asunnottomuus

4. Varsinaiseen asiaan: Mitä on hyvä asuminen? Miten esteettömyys liittyy siihen? • asunnon saaminen, sinne pääseminen • kohtuulliset asumismenot suhteessa tuloihin! • oma rauha, itsenäisyys, autonomia, yksityisyys (oma ovi ja avain) • riittävä tila vähintään makuuhuone/ henkilö, toteutuuko laitoksissa? • varustetaso • turvallisuus ja asumisen pysyvyys • palvelut

5. Hyvä asuminen jatkoa… • viihtyisyys • luontokokemukset suomalaisille tärkeitä (saako laitosasukas nauttia luonnosta) • kauneus, kokemus hyvästä elämästä, • asuminen ja identiteetti! • sosiaaliset suhteet, • aktiivinen asuminen, tekeminen (vaikka aktiivinen lepo) • asunto ei saa olla vain säilytyspaikka (vrt. työvoiman uusintaminen, nukkumalähiöt)

6. Mikä asumisessa on tärkeää? • sosiaalinen malli: kenen kanssa asutaan • tekeminen: mitä asunnossa tehdään tai miten asunnossa halutaan olla • toimija: millainen asukas on, kuinka paljon hän voi panostaa asumiseensa: rahaa, osaamista, aikaa, vaivaa, fyysistä voimaa

7. Esteettömyys ja asumisen muutos? • Esteettömyysseminaarissa oma lähtökohtansa, tavoitteet etenkin liikuntaesteisten kannalta, tosin esteettömyys palvelee kaikkia asukkaita • Itse lähden esityksessäni vastakkaisesta suunnasta, asumisen yleisistä kehitystrendeistä • mitä ne merkitsevät esteettömyyden kannalta, eri tavoilla alentuneen toimintakyvyn kannalta? • mitä riskejä asumisen muutos sisältää tältä kannalta ?

8. Oikeus aikalaiselämään • kaikki me elämme "maailmassa", vertaisryhmät tärkeitä, • toimeentulominimin taso kaukana ajankohtaisesta kohtuullisen asumisen normista • mahdollisuus tavanmukaiseen kulutukseen elämäntapaan ja arvoihin • ei pelkkä selviytymistaso

9. Voivatko kaikki onnistua asumisuralla? • suomalaiset tekevät "asumisuraa" ja toteuttavat asumisessa itseään • mutta millainen on vammaisen asumisura • mitkä ovat esteet sen tiellä • asumisura arvovärittynyt käsite (pientalo-onni silti laajasti jaettu tavoite), yhteiset arvostukset • Oikeus onnistuneeseen asumisuraan Suomessa: itsenäistyminen hyvin nuorena -> omistusasuminen, pientalo haaveena • kuinka käy asumisuramme ja saavutustemme ikääntyessämme?

10. Mitä esteettömyys on, entä eriytyvät asunnontarpeet? • eri ulottuvuudet • fyysinen • taloudellinen • henkinen • esteettömyyden asema eriytyvissä asumistarpeissa

11. Eriytyvät asunnontarpeet, mistä oikein kysymys? • ajankohtainen teema • onko eriytyminen erilaisuutta vai eriarvoisuutta? • näyttävä ja erottautuva kulutus • lisääntyvätkö kaikkien vaihtoehdot • kattavatko eriytyvät asunnontarpeet esteettömyyden, vammaisuuden, alentuneen toimintakyvyn, ikääntymisen? • ketkä jäävät erojen kasvaessa heikompaan asemaan ?

12. Suomessa vähän asumisvaihtoehtoja • pienet asunnot • standardoidut teolliset ratkaisut • lamellitalo ja perheasuntomalli hallitsevat • uusi asuntokanta, 70-luku rakennusten suurin ikäluokka, ns. "puolikolmosia” ilman hissiä, • paljon suuria kerrostaloja • urbanisaatio jatkuu, mutta monia vielä etäällä asuvia, pitkät etäisyydet palveluihin

13. Asumisen tulevaisuuden trendit • pientalot suomalaisten toiveena, • uhkakuva: hajoava kaupunkirakenne pitkine etäisyyksineen, "amerikkalainen" pientalomatto • kaikkien perheenjäsenten autoilu tai kuljetus harrastuksiin ym. • monimuotoisuus, tiivis-matala, kaksikerroksisuus, "elävöittävät" askelmat • suuret kauppakeskukset korvaavat lähikauppoja

14. Asumisen trendit • sopiiko pitkien lainojen omistusasumismalli kaikille? • tausta-ajatuksena nouseva tulokehitys ja ura • sosiaaliturvapuolella kehitys ei yhtä hyvä kuin aktiiviväestön • työperustainen kontra universaali sosiaaliturva ja palvelut • eriytyvä tulokehitys, jäävätkö vammaiset pienituloiseen ryhmään • asuinalueiden "eriytyminen hyviin ja huonoihin", kasvaako turvattomuus vuokra-asunto- ja kerrostalovaltaisilla alueilla, heikentyvätkö palvelut

15. Valinnanmahdollisuudet ja taloudelliset resurssit • tulo- ja kulutuserot kasvussa: köyhien määrä kasvaa samoin rikkaiden, silti paljon tavallista väkeä • varallisuus- ja velkaantumiserot • asumismeno- ja asumistasoerot, • vuokrat korkeat, vuokralaiset pienituloisempia, asumisura ei edisty • alueelliset erot: asuntojen hinnat eriytyvät vahvemmin kuin tulot • työhön osallistuminen (ylityöt, työttömät, työvoiman ulkopuoliset) • etniset erot

18. Tulojakauman keskiosassa erot pieniä (Tulonjakotilasto 2003, Tilastokeskus)

19. Asumistaso eriytynyt tulojen mukaan 1990-luvulla (Juntto 2004, Kulutustutkimus, Tilastokeskus)

20. Yksityisyys asumisessa, historiallinen kehitys • osa yksilöllistymiskehitystä • yksityisyys ja oma tila ei aina sisäistetty arvo • 1600-1700-luku huoneiden monikäyttö, palvelijat nukkuivat samassa sängyssä isäntäväen kanssa, ventovieraat samoissa sängyissä majataloissa (tietyt käytössäännöt) • yksityisyyden (privacy) ja ydinperheen historia etenee teollistumisen myötä • perheelle oma koti, ulkopuoliset pois (asukkijärjestelmä) • sukupuolten erottaminen, säädyllisyys

21. -> yksilöllistyminen jatkuu • moderni perheasunto, funktionalismi, ydinperhe asumisväljyysnormit • olohuone, vanhempien makuuhuone ja eri sukupuolta oleville lapsille eri huoneet • -> huone per henkilö, jokaiselle oma makuuhuone 1970-luku • yksilön koti, yksinasuvia asuntokunnista lähes 40 % osuus kasvussa: itsenäistyvät nuoret, keski-ikäiset perheettömät, perheen vaihtajat, ikääntyvät lesket ja erillään asuvat parit • mutta tarjoaako moderni laitos tai vanhainkoti riittävästi yksityisyyttä?

22. Yksin asuminen ja sosiaalinen elämä? • huomattava osa suomalaisista asuu yksin • moni meistä asuu pitkiä jaksoja elämästään yksin • vierailut vähenevät, • virtuaalikoti/virtuaalikontaktit lisääntyvät tv, puhelin/kännykkä, netti • etätyö vain osin toteutunut, työyhteisöä ja työkavereita arvostetaan, • vammaisen yhteisöt?

23. Nuorten yhä varhaisempi kotoa muutto • Yksin asumiseen ja yksilöllistyvään kehitykseen liittyy nuorten aikaistuva kotoa muutto • osa vammaisista jää ikääntyvien vanhempien tai laitossijoituksen varaan paljon vanhemmaksi, silti oma elämä toiveena • jos erilaisia toimintakyvyn ”esteitä”, omaehtoisen elämän luominen ja itsenäistyminen on vaikeampaa

24. Koti vai asunto? • minkä ikäisenä vammainen pääsee muuttamaan lapsuuden kodistaan tai laitoksestaan • onko omistusasunnon tai himoitun omakotitalon hankinta mahdollista • putoavatko laitoksissa asuvat kehityksestä ja laatusuosituksista, toimitaanko hoitotuotannossa liikaa tuotannon ehdoilla • asukkaan yksityisyys, vaikutusmahdollisuudet laitoksissa vähäiset • pseudokodinomaisuus

25. Asumisen ahtaus kärjistyy "laitosasumisessa" • Suomessa asutaan ahtaasti, EU 15 pienimmät asunnot • ahtaus korostuu vielä eri tavoin heikkoresurssisten kohdalla • esim. maahanmuuttajat asuvat vielä muita ahtaammin • laitoksissa, vanhainkodeissa tilaa on minimaalisesti, yksityisyyttä samoin

26. Esteettömyyttä edistetään, hyviä esimerkkejä, kaikki ryhmät eivät samassa asemassa • uustuotannon esteettömyysvaatimukset • esteettömyysohjeet Valtion asuntorahaston kohteissa • ARA:lta myös lisätukea, avustuksia erityisasuntoihin • hissiavustukset • palveluasumisen laatusuositukset • vaikeavammaisten palveluasuminen hyvä vaihtoehto, tarjonta ei kuitenkaan riittävä • ryhmien välillä eroja, myös liian ahtaita ratkaisuja, mielenterveyspotilaille vähän tarjontaa

27. Uustuotanto vain pieni osa asuntokantaa • kaikkea ei voi ratkaista uustuotannolla (pientalokysymys, perheasuntojen puute, esteettömyys) • tuotanto vähenee • pientalojen osuus kasvaa • keskipinta-alan nosto • vaativat kuluttajat ja hyvät veronmaksajat kiinnostavat kuntia ja rakentajia • erot alueittain, kasvukeskusten ulkopuolella rakennetaan vähän

28. Rakentaa vai korjata asuntoja esteettömiksi? • kv. näkökulmasta Suomessa rakennetaan suhteellisen paljon tulevaisuudessakin, • silti tahti hiljenee, uustuotanto vain 1.4% asuntokannasta • miten olemassa olevan asuntokannan esteettömyyttä voidaan edistää - haaste! • Hissien rakentaminen hyvä mutta ei riitä, muu innovatiivinen korjaaminen, kokeilut koerakennustoiminta

29. Kuinka kaikki asukkaat voivat olla osallisia asuntotuotannossa • tuleva asukas ei usein edes tiedossa • asukas ei osaa aina kuvata toiveitaan • osallistuminen suunnitteluun on vaativaa ja aikaa vievää • asukkaat haluavat osallistua, muutostöitä teetetään yhä enemmän • silti suurempiin asioihin, tilaratkaisuihin on vaikea vaikuttaa ja asukkaan niiden vaikutusta edes hahmottaa • entä asukastiedon muu käyttö suunnittelussa

30. Yleispätevää vai räätälöityä rakentamista? • asukkaiden erilaistuessa, tarvitaanko yhä räätälöidympiä ratkaisuja, • kuinka oikea asunto silloin löytää oikean käyttäjänsä • vai avoimempia, kaikille sopivia ratkaisuja, joihin erilaiset ihmiset voivat itse rakentaa oman kotinsa ja elämänsä? • talot ovat ihmisiä pitkäikäisempiä, niillä on monta asukasta • asuminen voi vain antaa puitteet ihmisen elämälle, tämäkin on esteettömyyttä!

31. Tiedämmekö tarpeeksi? Miten tieto saadaan osaksi suunnittelua? • asukkaiden toivomuksista ei tietoa • miten vammaiset asuvat nyt, mitä toivovat? • nyt korostetaan asukaslähtöisyyttä ja preferenssejä • kyse usein varakkaista ja terveistä, myös varakkaat vielä hyväkuntoiset seniorit kiinnostavat • mutta millaisia muiden preferenssit ovat? • kuinka pienten ryhmien ääntä kuullaan?

32. Kuinka asukas voi hallita ympäristöään? • Miten asukkaan oman hallinnan piiriä saadaan laajennettua? (”control” käsite David Clapham) • miten asukas saa kokemuksen oman asuinympäristön hallinnasta? • miten tämä turvataan kaikille asukkaille, vuokra-asunnossa, pienituloisille, ikääntyville, vammaisille, palveluasumisessa tai laitoksissa, iän karttuessa

33. Onko asuntoihin jo valmiiksi suunniteltu ja rakennettu elämisen malli? Sopiiko liikuntaesteinen asukas siihen - sopiiko kukaan? • Olettamukset käyttäjästä: nuoresta lapsiperheestä isä, äiti, kaksi lasta • Kuinka pitkälle suunnittelija ja toteuttaja pyrkii määrittelemään asunnossa elettävän elämän, kuinka paljon jää tilaa asukkaan autonomialle • Onko kuluttava ja nukkuva ihminen asuntosuunnittelun lähtökohtana? • Onko markkinamekanismi asukkaan ainoa vaikutustapa? entä jos rahaa on vain vähän?