Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot

1. Metsäluonnonmonimuotoisuudenyhteistoimintaverkostot Hankkeiden yleisesittely Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

2. Taustaa yhteistoimintaverkostoille • METSOn toteuttamiskeino • Vapaaehtoisuus • Metsänomistajat voivat kehittää metsiensä monimuotoisuutta ja sitä hyödyntävää elinkeinotoimintaa sekä metsien virkistyskäyttöä • Laajojen ja kytkeytyneiden monimuotoisuutta turvaavien alueiden synnyttäminen Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

3. Toiminta-aika ja rahoitus • Käynnistyivät syksyllä 2009, paitsi yksi verkosto käynnistyi v. 2010 • Päättyvät vuosina 2011-2013 • YM ja MMM rahoittavat hankkeita yhdessä • Rahoitusta on myönnetty hankkeiden koordinointiin yms. Toimenpiteiden toteuttamisrahoitus haetaan erikseen mm. LsL:n ja Kemeran kautta • Vuosina 2009-2011 rahoitus on yhteensä noin 0,5 milj. euroa • Hankekohtainen rahoitus 49 000 – 99 000 euroa koko hankkeen toiminta-aikana Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

4. Yhteistoimintaverkostohankkeet • 7 hanketta: • Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) • Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) • Luonnonhoitoa liekillä (Kaakkois-Suomen metsäkeskus) • Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus) • Männikkömetsät ja rantojen raidat – Keski-Suomen yhteistoimintaverkosto (Keski-Suomen metsäkeskus) • Samarbete i Storskogen (Rannikon metsäkeskus) • Tahkolta Kinahmin lehtoihin – lehtokeskuksesta vetovoimaa Tahkon matkailuun (Pohjois-Savon metsäkeskus) Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

5. Verkostojen alueellinen jakautuminen • Kuukkeliverkosto = ABC • Vihreällä muut verkostot • Sipoonkorpi puuttuu Saara Lilja-Rothsten, ympäristöministeriö ja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

6. Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) • Turvataan monimuotoisia ja kytkeytyneitä pienvesi- ja kosteikkoverkostoja lähimetsineen • Parannetaan rupiliskon elinympäristöjen laatua • Lievennetään ilmastonmuutoksen uhkaa rupiliskolle • Pienvesien lähimetsät toimivat rupiliskon päivä- ja talvehtimiselinympäristöinä sekä toimivat kulkuyhteyksinä (lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat, metsäluhdat ja tulvametsät, kalliot ja louhikot) • Kehitetään toimintamallia, jossa avainlajin turvaaminen järjestetään osana metsäsuunnittelua • Edistetään ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärrettävyyttä kansalaisvalistuksen ja koululaisverkostojen kautta • Verkostoidutaan tutkijoiden kanssa Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

7. Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) • Parannetaan kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston sekä uhanalaisten luontotyyppien suojelutasoa • Korvet, rämeet, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien rantojen luhdat ja lehtolaikut • Kokeillaan ja kehitetään uusia menetelmiä metsälajiston suojeluun • Kuukkelin reviirin ydinalueella pysyvä suojelu • Ytimen ympärillä ympäristötuen, suojelun, luonnonhoidon ja talousmetsien hoidon yhdistäminen • Luodaan pidempiaikaisia toimintamalleja, edistetään eri toimijoiden yhteistoimintaa • Lisätään yleistä tietoisuutta Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

8. Luonnonhoitoa liekillä (Kaakkois-Suomen metsäkeskus) • Synnytetään edellytykset pysyvään toimintakulttuuriin, jossa alueen metsänomistajat ja toimijat omaksuvat hallitun tulenkäytön osaksi talousmetsien luonnonhoitoa • Kulotusluonnonhoitopalvelumarkkinoiden synnyttäminen mm. ammatillisen kulotuskoulutuksen kautta • Tiedotus ja markkinointi metsänomistajille • Yhteistyö paloviranomaisten kanssa • Yhteistoimintaverkoston luonti ja uuden toimintakulttuurin kehittäminen • Harjujen paahdeympäristöt, säästöpuuryhmät sekä karut elinympäristöt Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

9. Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus) • Toteutetaan ja kehitetään kokonaisvaltaista valuma-aluekohtaista suunnittelua maa- ja metsätalousalueilla • Suunnittelun avulla etsitään ne alueet, joille metsätalouden ympäristönhoitotoimia tulisi keskittää luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta • Kehitetään valuma-alueiden priorisointimenetelmää, jota voitaisiin soveltaa valtakunnallisesti • Hanke toimii samoilla alueilla kuin maatalouden lumo- ja kosteikkoyleissuunnittelu Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

10. Männikkömetsät ja rantojen raidat – Keski-Suomen yhteistoimintaverkosto (Keski-Suomen metsäkeskus) • Suojellaan toisiinsa kytkeytyviä kokonaisuuksia, jolloin monimuotoisuuden suojelu on vaikuttavaa ja kustannustehokasta • Edistetään luontomatkailua ja metsällistä kulttuuriperintöä • Toimitaan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueilla • Lisätään tietoa METSOsta • Luodaan myönteinen asenneilmapiiri monimuotoisuuden edistämistä kohtaan Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

11. Samarbete i Storskogen – Yhteistyötä Sipoonkorvessa (Rannikon metsäkeskus) • Sipoonkorven kehittäminen kestävään kehitykseen keskittyväksi, eläväksi metsä- ja kulttuurialueeksi • ”Maaseutupuisto”, missä maa- ja metsätaloudella on vahva asema • Alue toimii esimerkkinä erilaisten metsänomistajien yhteistyöstä sekä maa- ja metsätalouden ja eriasteisen suojelun rinnakkaiselosta • Suuria ekologisia kokonaisuuksia voidaan hoitaa yli tilarajojen • Luonnon suojelun ja hoidon sekä metsätalouden yhdistelmä Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

12. Tahkolta Kinahmin lehtoihin – lehtokeskuksesta vetovoimaa Tahkon matkailuun (Pohjois-Savon metsäkeskus) • Muodostetaan lehdoista, korvista ja puronvarsimetsistä yhtenäinen kokonaisuus • Elvytetään purojen arvokasta rapu- ja kalalajistoa • Lisätään virkistyskäyttöä • Edistetään yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa (mm. luontomatkailua) Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

13. Toimijat • Metsäkeskukset, Tapio • ELY-keskukset (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) • Suomen luonnonsuojeluliitto, luonnonsuojelupiirit, muut luontojärjestöt • Metsänomistajat, muut paikalliset asukkaat • Metsänhoitoyhdistykset, MO-liitot • Kaupungit, kunnat • Metsähallitus • UPM-Kymmene, muut metsäalan yritykset • Paikalliset yrittäjät, kuten matkailuyrittäjät ja urakoitsijat • Yliopistot, muut tutkimuslaitokset • Lisäksi MTK, SLC, metsästys-, kalatalous- ja maaseutuviranomaisia, maakuntaliittoja, kyläyhdistyksiä, neuvontajärjestöjä, paikallisia toimintaryhmiä, metsästys- tai kalastusjärjestöjä, koulu, oppilaitos, museo, sopimuspalokunta Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

14. Tähänastiset tulokset • Hankkeet ovat käynnistyneet ja yhteistyöverkostot ovat muodostuneet • Monimuotoisuustoimenpiteitä toteutettiin v. 2009 Männikkömetsät ja rantojen raidat -hankkeessa noin 111 hehtaarilla • Pysyvä suojelu, ympäristötuki, Metsähallituksen luonnonhoito- ja ennallistamistoimet • Erityisesti runsaslahopuustoiset kangasmetsät sekä puustoiset suot ja/tai soiden metsäiset reunat, lisäksi lehtoja, pienvesien lähimetsiä, metsäluhtia ja/tai tulvametsiä, puustoinen perinnebiotooppi sekä kallioita, jyrkänteitä ja/tai louhikoita • Valtaosa toimenpiteistä sijoittui aiempien suojelualueiden läheisyyteen, mikä tukee kytkeytyneisyystavoitetta • Lisäksi kahdessa hankkeessa tehtiin inventointeja tai valmisteluja sopimusten solmimiseksi • Toimijat ovat suhtautuneet hankkeisiin myönteisesti, yhteistyö on lisääntynyt • Innovaatioita: luonnonhoitohankemalli, METSO-näytökset Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö