230 likes | 333 Views
Musique et cinéma. Outi Merisalo 9.-30.9.2008 JT 120. Farinelli Il castrato. Gérard Corbiau (1994). 7-8-vuotiaina: sukupuolirauhaset poistetaan, kivekset surkastuvat, ei äänenmurrosta
E N D
Musique et cinéma Outi Merisalo 9.-30.9.2008 JT 120
Farinelli Il castrato Gérard Corbiau (1994)
7-8-vuotiaina: sukupuolirauhaset poistetaan, kivekset surkastuvat, ei äänenmurrosta aikuinen kastraatti: lyhyet äänihuulet, miehen keuhkot, pitkät luut, valtava rintakehä > vokaalinen akrobaattisuus, laaja ääniala, hengitys, loistava resonanssi nykyisin rooleja esittävät mezzot, kontraltot ja kontratenorit Kastraatit 1
Kastraatit 2 • Jo 400-l:n Bysantissa kastraatteja kuoroissa • 1500-l:n puolen välin paavinhovissa muotiin; sitten Ranska, P. S-R keisarikunta • 1589 paavi Sikstus V kieltää naisten esiintymisen Pietarinkirkon kuorossa (”naiset vaietkoot seurakunnassa) > kastraatit korvaamaan myös nuoret pojat • 1607 kastraatti Monteverdin oopperassa Orfeo; 1600-l:n loppuun mennessä kastraatit miespääosissa (Ranskaa lukuunottamatta) > n. 1800 • Ferri, Farinelli, Senesino ja Pacchierotti kv. supertähtiä
Kastraatit 3 • perusteellinen koulutus kastroimisen jälkeen: esim. Roomassa n. 1700 seur. lukujärjestys • 1 h vaikeiden kappaleiden harjoittelua; 1 h trillejä; 1h korukuvioita; 1 h opettajan valvomia ääniharjoituksia peilin edessä esitystekniikan kehittämiseksi; 1 h kaunokirjallisuden opiskelua; lounas; • 0,5 h musiikinteoriaa; 0,5 h kontrapunktiharjoituksia; 1 h kontrapunktisanelua; 1 h kaunokirjallisuuden opiskelua; cembalonsoittoa; sävellystä
1720-1730-l:lla jopa 4000 kastraatiota vuodessa viimeinen merkittävä oopperakastraatti Giambattista Velluti (1780-1861); viimeinen paavillinen kastraatti Alessandro Moreschi (1858-1922), Sikstuksen kappelin kuoron 1. sopraano Kastraatit 4 Francesco Bernardi eli Senesino 1686-1758
Apulian Andriassa (Napolin kuningaskunta); varakkaasta perheestä; isä k. 1717 > perheen köyhtyminen > kastraatio hyväntekijät Farinan veljekset > nimi Farinelli opettaja ja impresario Nicola (Niccolò) Porpora (1686-1768) n. 1722-1730 laulu-ura 1720-1737 ”jumalainen” tekniikka kv. supertähteys yhteistyö veljen, Riccardo Broschin (c. 1698 – 1756) kanssa n. 1728-1734 Carlo Broschi detto Farinelli1705-1782 Farinelli, J. Amigoni, 1752 Farinelli Corrado Giaquinto n. 1753
1724-1726 Wien, Napoli, Parma, Milano ääniala pieni a – d3 (n. 2,5 oktaavia) 1728-1734 Bologna, München, Wien, Venetsia: palvottu supertähti G.F. Händel (1685-1759) kiinnostuu, yrittää tavata 1734: Farinelli Lontooseen kastraatti Senesinon ja Porporan Aateliston oopperaan, joka oli perustettu v. 1733 Händelin King’s Theatren (Haymarketilla) kilpailijaksi Farinelli suuri menestys: One God, one Farinelli! 1737 Espanjan hoviin parantamaan laululla kuningas Filip V:n (1683-1746) masennusta Farinelli 2
Kuninkaan kamarimuusikko 1737 sekä hovin jäsen Esiintyy vain kuninkaalle ja hänen seurueelleen Suuri vaikutusvalta, lisääntyy musikaalisen Ferdinand VI:n (k. 1759) aikana Calatravan ritari 1750 = aatelinen 1759 asettuu Bolognaan, jossa kuolemaansa asti rikkaana ja kuuluisana Mm. Mozart käy tapaamassa Farinelli 3 Farinelli Calatravan ritarin asussa J. Amigoni n. 1750-2
1725 Napoli 1 koominen, 6 vakavaa oopperaa Lontoo 1726-1734, Stuttgart 1737, Madrid 1739 – tämän jälkeen Espanjan kruunun virkamies Riccardo Broschi (n.1698 – 1756)
S. Hallessa Muusikon ura urkuri Halle, 1704 Hampurin oopperan viulisti ja cembalisti; oopperat Almira ja Nero 1705 Italia 1706-1709: Rooma 1706 - suuri menestys; oratorioita (oopperaesitykset kiellettyjä), esim. Il trionfo del Tempo e del Disinganno;kantaatteja; Firenzessä ooppera Rodolinda, Venetsiassa Agrippina (1710) 1710 Hannoverin vaaliruhtinaan Yrjön (1660-1727) kapellimestari > Englannin kuningas Yrjö I 1714 1710 Lontoossa ooppera Rinaldo G.F. Händel (1685-1759) Händel Balthasar Denner 1733
Händel 2 • Oopperayhdistys Royal Academy of Music 1719–1728, johtaja • King’s Theatre (Haymarket) 1729-1734, johtaja • Oratorioita (esim. Messias), kantaatteja, italiankielisiä oopperoita, mm. Giulio Cesare, orkesterimusiikkia (esim. Ilotulitusmusiikki 1749), kamarimusiikkia • 1730-luvun lopulla italialainen vakava ooppera (opera seria) pois muodista Englannissa, keskittyy oratorioiden säveltämiseen • oopperat unohtuvat 1960-luvulle asti, oratoriot perusohjelmistoa • Haydnin ja Beethovenin suuresti ihailema • Händel-renessanssi 1960-luvulta lähtien
1700-l:n maineikkaimpia laulunopettajia ja säveltäjiä Oppilaita mm. Pietro Metastasio, Johann Adolf Hasse, Farinelli. Haydn N. 50 lyyristä oopperaa 1708-1747, mm. Polifemo, Davide e Betsabea ja Ifigenia in Aulide ; oratorioita, messuja, motetteja ja instrumentaalisävellyksiä Napoli > Venetsia 1726-1733 > Lontoo 1733-1736 > Italia > Dresden, kapellimestari 1748-1751 > Wien 1752 > Napoli 1758 Nicola Porpora (1686-1768)
Gérard Corbiau (1941-) • Musiikkia käsitteleviä filmejä, mm. Le maître de musique (1988, José van Dam), Le roi danse (2000)
Farinellin ääni • Kontratenori Derek Lee Ragin ja koloratuurisopraano Ewa Małas-Godlewska • Digitaalinen konstruktio Pariisin IRCAMissa
Lascia ch’io pianga (Rinaldo) Lascia ch'io pianga la dura sorte, e che sospiri la libertà; e che sospiri, e che sospiri la libertà. Lascia ch'io pianga la dura sorte, e che so-spiri la libertà. Il duol infranga queste ritorte de' miei martiri sol per pietà, sì, de' miei martiri sol per pietà.
Cecilia Bartolin laulamana tästä Lascia la spina, cogli la rosa(Il trionfo del tempo e del disinganno)