340 likes | 457 Views
KÄSIKIRJOITTAMINEN. Metropolis Helsinki 25.3. 2009 Mirja Metsola. MITÄ SE ON ?. Teokselle sisällön ja muodon ykseys ”Kohtuulliseksi käsikirjoittajaksi oppii kuka hyvänsä, jolla on hieman mielikuvitusta ja ripaus loogista jäsentelykykyä. Ja tietysti hyviä istumalihaksia”(Jouko Aaltonen:
E N D
KÄSIKIRJOITTAMINEN Metropolis Helsinki 25.3. 2009 Mirja Metsola
MITÄ SE ON ? • Teokselle sisällön ja muodon ykseys • ”Kohtuulliseksi käsikirjoittajaksi oppii kuka hyvänsä, jolla on hieman mielikuvitusta ja ripaus loogista jäsentelykykyä. Ja tietysti hyviä istumalihaksia”(Jouko Aaltonen: • Käsikirjoittajan työkalut s. 11)
ALUSSA ON HAHMO • Alkio jossa ehkä vain muutamia yksityiskohtia • Ranskalaisia viivoja • Kirjoitetaan mitä tiedetään henkilöistä, paikoista, tunnelmasta, • Hahmotellaan tilanteita jotka merkitsevät jotain • Sitten testataan hypoteeseja • Ollaan valmiita muuttamaan mieltä jos joku ei tunnu toimivan tai olevan toteuttamiskelpoista
Käsikirjoituksen tehtävät • Kokonaisuuden hahmottaminen • Kommunikointi rahoittajan tms ulkopuolisen tahon kanssa • Kommunikointi työryhmän kanssa • Suunnitelma jonka perusteella voi arvioida, kuinka paljon kuvataan, millaisilla välineillä, missä, kuinka kauan ja kuinka paljon se saa maksaa
Monivaiheinen prosessi • Karkea rakenne aluksi; ALKU tärkeä vaikka muuttuisikin • Varmat ja epävarmat elementit erottuvat vähitellen • Lisätään uusia ideoita ja poistetaan toteuttamiskelvottomia tai mahdottomia • Vähitellen syntyy sellainen kokonaisuus jonka kanssa voi lähteä liikkeelle
KÄSIKIRJOITUS TYÖRYHMÄSSÄ • IDEOINNISSA ryhmä on ideaali • Monta ihmistä tuottaa aina enemmän ideoita kuin yksi • Kaikki koettu, tunnettu, suora ja epäsuora informaatio voi olla käyttökelpoista materiaalia käsikirjoitukseen • Aluksi kannattaa ainakin päättää ,kuka ottaa vastuun varsinaisesta kirjoittamisesta • Työryhmän kannattaa laatia itselleen myös AIKATAULU
AIVORIIHI • Ideat ja avainsanat kirjoitetaan kaikkien näkyviin • Mitä enemmän ideoita sen parempi • Puhutaan ennen kuin ajatellaan • Sana EI on kielletty • Voi työskennellä myös ERILLÄÄN: jokainen kirjaa ratkaisuehdotuksia, paperi seuraavalle joka kirjoittaa lisää
IDEOINTIMALLEJA • MANDALA – piirretään ympyrä, jossa keskusaihe, jonka ympärille ideat ryhmittyvät • IDEAKARTTA – MIND MAP : • vapaasti assosioiden keskeisten sanojen ympärille kaikki mieleen tulevat sanat
SUDENKUOPPIA • VUOROVAIKUTUS= myös VALLAN käyttöä • Ryhmädynamiikka ja RUUMIINKIELI • Liiallinen UJOUS – puhuminen jää MUILLE • TYÖNJOHTO ryhmässä – hierarkiat ja tarkoituksenmukainen työnjako • ASENNE – keskusteleva vai DOMINOIVA • TYÖMORAALI: suhde aikatauluihin, omiin tehtäviin(=taustatyö+toteutus) • HAASTE: Kaikkien kyvyt KÄYTTÖÖN, • Kaveria ei JÄTETÄ • (lähde:Jutta Ahtola: PAIKKA AURINGOSSA. Vuorovaikutus opiskelijatuotantojen työryhmässä opiskelijatuottajan näkökulmasta. • Stadia opinnäytetyö 2008)
PERINTEINEN AJATTELUKULTTUURI: • -idea absoluuttisesta totuudesta, • yhdestä ainoasta järkevästä hypoteesista • oikein/väärin, • tosi/epätosi • luonnollinen/epäluonnollinen • me/toiset
VERTIKAALINEN MALLI: • A johtaa B,C,D • -analyyttinen, valikoiva • -ei-produktiivinen • -vahvistaa ennakkoluuloja • Toisaalta käyttökelpoista, koska voidaan operoida • RISTIRIIDAN KÄSITTEELLÄ
LATERAALISUUS: entä jos… • A ja B rinnakkaisia mutta erilaisia näkökulmia • -huomion suuntaaminen muuhunkin kuin vain ilmeisimpään näkökulmaan • -olosuhteista riippuva joustavuus, sattumalle mahdollisuus • -hyväksyy ristiriitaisetkin näkemykset • - uutta luovaa, provokaation tai sattuman vaikutuksesta • hypähdetään sivutielle X= suunnan vaihdos • - esim. sana- ym. assosiointi, erehdys,yhteensattuma • - myös: mielettömän väitteen esittäminen voi johtaa taas uuteen vertikaaliseen polkuun • - päämääränä luova ongelmanratkaisu • -huumori
PO-operaattori • (HyPOteesi, supPOse) • LUOVA TAUKO, jonka aikana tarkkaavaisuus siirtyy muille tahoille • etu: estää liian ilmeisiä ratkaisumalleja • EMERGENSSI: • Kokonaisuudella on ominaisuuksia joita ei voi ennustaa sen osien ominaisuuksien perusteella
Ola Olssonin tärpit • Konflikti: A mutta ei B – ESTE tahdon toteutumiselle • Istuttaminen –Sahara – Jano- Shamppanja • Ennakointi: Puukko nähdään ennen murhaa • Orkestrointi: Kukin ”soitin” vuorollaan, suuret soolokohtaukset, mutta myös sivuhenkilöillä hetkensä • Syventäminen:mikä ”vetää”tarinaa?
Tutki käsikirjoitusta: • Joona Tena: Saattajat (Googlesta)
KÄSIKIRJOITTAMINEN 2 METROPOLIS HELSINKI 25.3. 2009 Mirja Metsola
SYNOPSIS selkeyttä kertalukemisella • 1. Nimi, kuvausformaatti, tavoitteet ,kesto,perusristiriita tai- ajatus, tekijät, • Yhteyshenkilön tiedot • 2. Lyhyt selostus elokuvan rakenteesta, ideasta ja keskeisestä toiminnasta tai juonen pääkohdista • Keskeiset esiintyjät • Tyylilaji ja ainekset • Ei vielä yksityiskohtia eikä tarkempaa toiminnan kuvausta • MAX 1 LIUSKA
PÄÄLAUSE • VRT SANANLASKU – syy-seuraussuhde Se, mitä sisällöllä oikeasti halutaan katsojalle sanoa, yhdellä lauseella: • ”Rikos ei kannata” • ”Parempi katsoa kuin katua” • ”Raha ei tuo onnea” • ”Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti” • ”Seura tekee kaltaisekseen”(kanat ja ihmiset) jne. jne.
TREATMENT • LAAJEMPI KÄSITTELY, EI VIELÄ KÄSIKIRJOITUS • 1. Alut, loput, juonen kulku, rakenne • 2.Kohtaukset jotka saadaan varmasti • 3. Kohtaukset jotka todennäköisesti saadaan • 4. Kohtaukset jotka haluttaisiin muttei tiedetä saadaanko • 5. Tyylilaji ja tunnelma • 6.Suorasanaista proosaa
KÄSIKIRJOITUS • Kuvausta varten oma, leikkaukseen taas omansa joka perustuu siihen mitä kuvauksissa saatiin aikaan • Alku ja loppu mietitty • Kohtaukset paikallaan ja järjestyksessä • Siirtymät tiedossa • Muotokieli sisäistetty
KOHTAUS • Käsikirjoittamista helpottaa toiminnan jakaminen kohtauksiin =Yksi ajallisesti ja paikallisesti rajattu tilanne elokuvassa… • … joissa pääsääntöisesti toimintaa ja vuorovaikutusta • Dokumentin kohtaus voi olla myös esim. montaashijakso tai haastattelunpätkä • Kohtaus vie tarinaa eteenpäin • Mieti: Miten sisään kohtaukseen, mitä tapahtuu, miten ulos (= siirtymät), miten liittyy ympäröiviin kohtauksiin • Kertaa: Miten voit hyödyntää kohtausten rakentelussa Olssonin tärppejä?
Harjoitus Ryhmät: Kirjoittakaa yksi kohtaushahmotelma, aikaa 15 min -esim. jonkun henkilön ensiesiintyminen -alku tai loppukohtaus -päähenkilö ja vihollinen kohtaavat -avainkohtaus, joka kertoo jotain olennaista elokuvan sisällöstä
MUISTATKO MOODIT • 1.POEETTINEN(poetic): visuaaliset assosiaatiot,rytmi,muotokeskeinen • 2. SELITTÄVÄ(expository):kuva ja selostus,informaatiokeskeinen, toisinaan juontaja kuvassa • esim. todistuselokuva:Väite todistetaan oikeaksi • usealta eri kantilta tai toisaalta – toisaalta- pohjalta • 3.HAVAINNOIVA(observational): • tarkkaillaan asioihin puuttumatta mutta saatetaan lisätä tarkentava selostus ja muita elementtejä • Myös: TOSI-TV(tirkistely)
Ja… • 4. OSALLISTUVA(participatory): • Tekijä mukana, provosoi tapahtumia(esim Madventures, Elää heimon kanssa)Esim. Jean Marie Teno: Chief • 5. REFLEKSIIVINEN(reflexive): • Vrt. vieraannuttaminen(Brecht), , esim. elokuvan kielioppi ja kerrontavälineet&tuotantohenkilöt osa tarinaa(esim. MM: Antin kultakone, 1998) • 6. PERFORMATIIVINEN(performative): • -raja dokum. ja fiktion välillä hämärtyy • -Mitä on tieto?Muisti?Ruumiillisuus? • Esim. Ilkka Ruohonen: Documentary Albert, 2008
POEETTINEN dokumentti • Kuvan ja äänen / musiikin • varaan rakennettu • Rakenne vertautuu usein musiikkiin: sinfonia, balladi, Road Movie ,episodeista koostuva, • Ks esim Bela Tarr You Tubessa • Pitkiä dokumentti(- ja draama)-otoksia • http://calendar.walkerart.o...
PERFORMATIIVINEN DOKUMENTTI/Ohjelma • Esiintyjä tietoinen yleisöstä ja omasta esiintymisestään, ja vertailee omaa käytöstään ideaalikäyttäytymiseen • Esimerkki: Johannes Sjöberg: Transfiction – • Etnofiktio, Sao Paulon transut näyttelevät kohtauksia elämästään, 2008
RITUAALI JA KARNEVAALI • ”Parempi on kirjoittaa naurusta kuin kyynelistä, sillä juuri nauru on ihmisen tunnusmerkki”(Mihail Bahtin) • Rituaali: Arjen rakenteet kumoutuvat, uusi tuttavallisuus ja läheinen fyysinen kontakti, eleiden ja ilmeiden, ääntelyn samanaikaisuus. • Rituaali oikeuttaa valtaa- on tärkeä ideologian välittäjä – tarjoaa voimakkaita tunne-elämyksiä • Konkretisoi abstraktit käsitteet, yhdistää ne osallistujan kokemusmaailmaan • Rituaalinen käyttäytyminen liittyy myös maalliseen: Suomessa jääkiekkokultajuhlat, suomalaiset kahvikutsut, rauhanmarssit
TV:n ritualistiikka • Tuttuus ja toisto: ihmiset oppineet television konventiot ja ohjelmien perusmuodot • Oletetuille katsojille oletettuihin kokemusmaailmoihin perustuvia kokemuksia ja elämyksiä • Tutut genret ja yleinen turvallisuuden oletus
KARNEVAALI: • Ei esityslavaa yleisön ja esittäjien välillä, kaikki osallistuvat, • Hahmot samanaikaisesti tuttuja ja vieraita • Kaikenlaisten kieltojen ja rajoitusten tilapäinen kumoaminen • Karnevaalissa kaikki päälaelleen, nurinkurisuus, hassuttelu, • Extreme- ajattelu
Dokumentin karnevalisointi • Asiallisuus, rituaaliset haastattelut , uutisstudio, keskustelu, insertit: muotokielelle uusia merkityksiä • Havainnointi, selostusteksti, planssit ja tekstit, kaaviot – mikään ei ole pyhää • Myös luonto- kulttuuri - tai villiheimodokumentin muotokieltä voi matkia • Mikä estää apinoimasta ns. taiteellista dokumenttia. ”Eläytyvä” sisäinen monologi, ristikuvat, ”arkistomateriaali” ym. klisheet uusiokäyttöön
Hyötyä kirjallisuuden tutkimuksen keksinnöistä • Monologisuus – polyfonisuus • Intertekstuaalisuus: yksi ”teksti”(elokuvan kohtaus,kuva,ääni,selostus.jne) • viittaa toiseen ”tekstiin(esim. kirjallisuus, lehtiartikkeli) • Esim. Ilkka Ruohonen: My Urban Kalakukko Museum
Mockumentary • Imuroimme You Tubesta erilaisia • ja otamme virikkeitä