Pentti Salmela, FM

1. Hiljainen tieto talteen ja tuottamaan IT:n avulla 23.10.2012 Pentti Salmela, FM • on työskennellyt suurissa suomalaisissa organisaatiossa, kuten Kemira Oy, Oy Lohja Ab ja Alko - Yhtiöt Oy ja Työterveyslaitos IT- alan johto- ja asiantuntijatehtävissä 1969 - 2008 • on julkaissut useita tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita organisaation hiljaisesta tiedosta ja tietohallinnon johtamisesta • e-mail: pentti_salmela@dnainternet.net

2. Hiljainen tieto talteen ja tuottamaan IT:n avulla

3. IT – toiminnan ja systeemityön painopisteen siirtyminen ja abstraktiotason nousu

4. IT –toiminnan tuottavuudesta • ”Tietoyhteiskuntakehityksessä Suomi sijoittuu jonnekin sijan 20 tienoille…” (Economist Intelligence Unit, 2009) • ”Teknologiabarometrin valossa olemme pysyneet uusimman tekniikan käyttöönotossa hyvin kärkimaiden joukossa.” (Tekniikan Akateemisten Liitto, TEK ja VTT, 2009) P. Salmela

5. Imevät rahaa ja resursseja Eivät tuota mitään uutta It –toiminnan tyhjäkäyntimyllyt Hiljaista tietoa It –toiminnan tuottavuus löytyy uudelta tasolta! Toiminnan abstraktiotaso kasvaa • perusjärjestelmien jatkuvaa uusintaa • toimisto- ja - käyttöjärjestelmien versiovaihdoksia • yhä tehokkaampien työasemien hankintoja It –toiminnan tyhjäkäyntimyllyt Rakenteellista tietoa P. Salmela

6. Missä on IT –toiminnan potentiaali? Organisaatiossa oleva tieto Hiljaista tietoa 95 % Kodifioitua tietoa 5 % P. Salmela

7. IT:n suuri haaste 2012 on saada IT:n tuottavuus uudelle tasolle IT:n tuottavuus syntyy toteutettujen investointien / projektien summana

8. P Salmela

9. Informaatiohistorian suuret käänteet Uuden tiedon syntyminen Stevens (1986): ihmiskunnan informaatiohistorian suuret käänteet: • inhimillisen kielen synty, • kirjoitustaidon ja • kirjapainotaidon keksiminen sekä • elektronisen tiedonvälityksen ja -käsittelyn käyttöönotto Nonaka ja Takeuchi (1995): • Uutta tietoa organisaatiossa (tai uusi toimintatapa tai it-verkkopalvelu tai –tuote) syntyy implicit (hiljaisen tiedon) - explicit (rakenteellisen) tiedon vuorovaikutuksesta • Tieto etenee spiraaleina P. Salmela 12/ 2009

10. Tiedon vertikaalinen akseli, tiedon olomuodot

11. NäkökulmatKeskeinen ongelma Hiljainen tieto, näkökulmia • Onko muuta maailmaa /tietoa kuin se minkä näemme ja ymmärrämme? • Mitä hiljainen tieto on? • Miten ajatus syntyy? • Miten hiljainen tieto ja osaaminen saadaan talteen? • Miten eri pääomamuodot saadaan tuottamaan? • Miten uusi tieto syntyy organisaatiossa? • Miten hiljainen tieto saadaan liikkumaan, talteen ja tuottamaan? Filosofinen Ideaoppi (Platon 427 – 347 eaa.) ”Ihminen on enemmän kuin sanoo.” (Polanyi 1965) Sosiaalinen osaamista, sosiaalista pääomaa (käyttäytymistieteilijät,…) Liiketaloudellinen organisaation näkymätöntä pääomaa, pääomasiirrot (Edvinsson 1997, Sveiby 1997, Kaplan & Norton 1996) Hiljainen tieto ja havaittava tieto uuden tiedon syntyminen (Nonaka ja Takeuchi 1995) Informaatiologistinen, eräs tiedon olomuoto, osa organisaation muistia (P. Salmela/ tämän esityksen näkökulma) P. Salmela

12. Informaatiologistiikasta • Informaatiologistiikka on ymmärretty dokumenttien ja datan siirtymisen kuvauksiksi • Vrt. materiaalilogistiikka • kuorma-autolla ei kuljeteta vettä • tankkiautolla ei kuljeteta hiekkaa • Lähes kaikki kuvaukset ovat puutteellisia: - Kaikki olomuotojen muutokset jäävät kuvaamatta

13. Informaatiologistiikan kolme dimensiota P.Salmela.

14. Organisaation tietovarastojen kehittämisestä Tietämys piilee ihmisten mielessä ja yrityksen prosesseissa. Tietämyksen löytäminen ja liittäminen yrityksen tietolähteisiin on ensimmäinen suuri haasteesi. Jerry Honeycutt Microsoft

15. Logistiset toimintatasot, osaaminen ja tietovarastot Rakenteellisen tiedon määrä päätöksenteossa P. Salmela

16. Organisaation tietovarastot Hiljainen tieto 95 % Organisaation kannalta ei-tarkoituksen- mukaisessa muodossa oleva esim. Internet -tieto Kodifioitu tieto 5 %

17. Yrityksen tietovarastojen kehittämisestä • Yritysten tietovarastojen suunnittelussa on keskitytty rakenteellisessa muodossa olevan tiedon keräämiseen ja tallentamiseen. • Suurempi huomio pitäisi olla oikean hiljaisen tiedon esille ja mukaan saannissa päätöksenteon eri tilanteissa. • Liikkumattomat, käyttämättömät varastot ovat pelkkä kustannustekijä. Miten saada liikkumattomat varastot liikkeelle / käyttöön? = Miten saada hiljainen tieto mukaan tuottavaan toimintaan?

18. Organisaation tietovarastoja • Big Data tarkoittaa kaikkea yrityksen päivittäisen toiminnan yhteydessä syntyvää informaatiota. (Eloranta, 2012). • Organisaation muisti sisältää kaiken organisaatiossa olevan tiedon, hiljaisen ja puhutun, kirjoitetun ja IT:lla käsitellyn… (Mäkinen 2003, Walsh & Ungson, 1991)

19. Organisaation muisti hierarkkisena järjestelmänä, muistin laajennuksetja tiedon liikesuunnat

20. Saadaanko hiljainen tieto käyttöön sitä kodifioimalla? • Asiantuntijat ovat tästä kahta mieltä. • Tässä esityksessä esiteltävät menetelmät perustuvat tiedon kodifiointiin. • Kun pyrkimyksenä on muutakin kuin pelkästään siirtää hiljaista tietoa, kodifiointi on ainoa tie, jota kautta kulkea. • Hiljainen tieto pitää saada jonkinlaisessa rakenteellisessa muodossa (puhutun kielen syntaksi riittää) tietokantoihin, josta nykyaikaisen IT:n ja ihmisen/ ryhmän vuorovaikutuksella sille ryhdytään luomaan merkitystä. O

21. IT -strategiasta tietämyksenhallintastrategiaksi Ihmiset ja organisaatiot tulevat ja menevät. Tieto säilyy, on olemassa. Lisäksi se kasvaa ja kumuloituu, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi sekä kehittyneeksi toiminnaksi, jos sitä oikein kerrytetään. P. Salmela

22. KM –malli, kriittiset menestystekijät ja tietohallinnon kehittämisohjelman rakentaminenesimerkki Valitse 5 - 10 tietohallinnon kehityskohdetta strategiakaudeksi. P. Salmela

23. Hiljainen tieto tuottamaan, kehitysasteen arviointi Pvm Yritys tai organisaatioyksikkö Henkilölkm • Keskustele ryhmässä. Lomakkeen pohjalta (n. 20 kysymystä) • Kuvaa jokaiselle riville organisaatiossa kehittymättömyyttä, kehittyvää ja /tai edistyneisyyttä kuvaava piirre. • Rakenna kehitysohjelma ”tärkeimmät asiat ensiksi” –periaatteella. P. Salmela Liite 1/ 1

24. Osaamisen kehittäminen • IT - barometri -kysely (2010): • Liiketoimintajohdolla on selviä, uusia tuottavuusodotuksia IT:hen nähden. • Mittauksessa 72 % vastaajista, joista yli puolet liiketoimintajohdon edustajia, • oli samaa mieltä kysymysosion kanssa: • ”Tarvitsemme jatkossa lisää henkilöstöä, jolla on osaamista nimenomaan • IT:n hyödyntämisestä uusien innovaatioiden kehittämisessä ja liiketoimintaprosessien tehostamisessa.”

25. Johto Systeemin- suunnittelijat Projektipäälliköt Viestintä- ja markkinointi- henkilöstö Tiedon alue Henkilöstöryhmät Osaamisen kehittäminen Hiljaisen tiedon ja osaamisen alue Henkilöstö Asiakkaat Viestityn tiedon ja toiminnan alue Organisaation muisti Tieto- ja viestintä- tekniikan alue IT- ammattilaiset Toimittajat Yhteis- työkumppanit P. Salmela

26. IT -strategiasta tietämyksenhallintastrategiaksi • TH -strategialla tavoitellaan tuottavuutta IT -toiminnalle • Yrityksen IT –toiminnan tuottavuus on riippuvainen siitä, saadaanko IT–toimintaa kuvaava pyramidi toimimaan oikealla tavalla. • Tulee varmistua siitä, että • kuhunkin kerrokseen panostetaan oikeat resurssimäärät. • kullakin kerroksella on oikean tyyppiset mitattavat tavoitteet ja • kukin kerros tukee oikealla tavalla toisiaan. • Erityisesti tietovaltaisen organisaation tietohallintostrategiassa tulee tavoitella • systemaattista tapaa kehittää tuotantokoneistoaan ja • tärkeimmänpääomansa, tietopääoman tehokasta käyttöä.

28. Innovaatio- ja IT- projekteissa IT -järjestelmän (palvelu, tuote tai järjestelmä) rakentamisvaiheessa • hyödyt ja tuotot syntyvät vertikaalisella, osaamisen siirtymistä kuvaavalla akselilla. • rakentamiskustannukset syntyvät pääasiassa horisontaalisella IT -järjestelmän rakentamisakselilla. Käyttöönotto- ja käyttövaiheessa • IT- tuotteen muotoon tiivistetty osaaminen ja hyödyt puretaan vastaanottavan organisaation käyttöön. • Vaikka hyödyt syntyvät vertikaalisella akselilla, • myyntituotot (laskutetaan) ja • kaikki tuotanto-, ylläpito-, jakelu- ja markkinointikustannukset syntyvät horisontaalisella akselilla. Oikeat tavoitteet löytyvät vertikaaliselta, hyötyjä kuvaavalta akselilta.

30. IT -menetelmäkehityksestä • Kun IT -kehitys suunnataan uusille, absrakteille alueille, tarvitaan uusia menetelmiä. • Jos IT:lla etsitään todellista kilpailuetua, menetelmien käytössä ei riitä tyytyminen ulkomaisten menetelmien kopiointiin ja käyttöönottoon parin vuoden viiveellä. • Missä on suomalainen menetelmäkehitys? Vrt. 1980 - 1990 luvut

31. Yhteenveto menetelmistä • Hiljainen tieto talteen ja tuottamaan, • organisaation lähtötilanteen arviointi • kehitysohjelmanlaadinta • KM -kehittämismalli • IT -strategiasta tietämyksenhallintastrategiaksi • Uusi innovaatio- ja systeemityömalli • Projektin laadunvalvonta • OM -mylly-menetelmä • Hiljainen tieto tuottavaan muotoon • IT -innovaatiot esiin -kehittämismalli • Innovaatioiden kehittämismenetelmä • Kirjassa esitetyt innovaatio- ja systeemityömenetelmät saattavat olla keskeneräisiä. Kuitenkin vähintäänkin ne tarjoavat lähtökohdan jatkokehittämiselle.

32. Kaikkimallit ja menetelmät ovat niitä rakenteita, joilla vaikutetaan työhyvinvointiin. • Kun esim. IT -projekteissa tiedetään, • missä järjestyksessä edetään • millä aikataululla edetään ja • kuka vastaa mistäkin, • tämä tuo työhön selkeyttä ja suojaa näin työssä mukanaolevia. • Ihmiselle on tärkeä tuntea tekevänsä tuottavaa työtä. • Tästä aloitin esitykseni. • Tämä tavoite oli punainen lanka esityksessäni. Mallit, menetelmät ja työhyvinvointi

33. Yhteenveto Millään innovaatio- ja systeemityön menetelmillä ei yletetä syvälle hiljaisen tiedon maailmaan. Pystytään vain hieman raaputtamaan hiljaisen alueen pintaa. Suurin osa tiedosta jää saavuttamatta, ulottumattomiin. Kuitenkin kannattaa yrittää, koska promillen parannus yrityksen nykyhetken tilanteeseen, saattaa tarkoittaa satojen prosenttien kasvua tuottavaan muotoon saadun tiedon kokonaismäärässä. Kansantalouden tasolle kertautuessaan sen vaikutus on merkittävä