Työhygienian haasteet lähivuosina SAK:n 19. Työympäristöseminaari 8.-9.11.2008 Kiljava

1. Työhygienian haasteet lähivuosinaSAK:n 19. Työympäristöseminaari8.-9.11.2008 Kiljava Lääkintöneuvos Asko Aalto Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

2. Mitä työhygienia on? • Se on toimintaa, joka selvittää fyysisen työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja, ja pyrkii poistamaan ne tai optimoimaan fyysisen työympäristön • Työhygieniassa työntekijöiden altistumista selvitetään muun muassa erilaisin mittauksin. • Terveysriskien arvioinnin perustana käytetään ohjearvoja • Työhygieenikko arvioi, mittaa ja ehkäisee fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia haittoja (Työsuojelusanasto, 2006)

3. Vanhoja ratkaisemattomia ongelmia • Jauhopöly leipomoissa ja hengitystieallergiat • Kosteusvauriorakennusten allergiahaitat • Luonnonsäteily ja keuhkosyöpä (radon) • Mittausylitykset työilmasta (otsoni, kvartsi, hitsaushuurut) ja biomonitoroinnista (styreeni, häkä, arseeni) • Kyselytutkimukset (melu, pölyt, hajut)

4. Tilastojen liian ruusuinen kuva • Työperäisistä syövistä lähinnä vain asbestin aiheuttamat tilastoidaan ammattitauteina • Ammattisyöpien toteamisessa on maassamme suuria alueellisia eroja • Työperäisen astman syyosuus on uusien tutkimusten mukaan huomattavasti suurempi kuin ilmoitetut ammattiastmat • Työperäisistä ihotaudeista suuri osa jää tunnistamatta tai ilmoittamatta • Tärinätauti on huomattavan alidiagnosoitu • Myös eräiden muiden ammattitautien osalla saattaa olla vastaavaa alidiagnosointia tai ali-ilmoittamista • Keuhkoahtaumatautia ei maassamme lueta ammattitaudiksi. Kuitenkin työperäisen altistumisen pölyille, huuruille ym. aiheuttama keuhkoahtaumatauti saattaa olla peruskuolinsyynä monilla työntekijöillä

6. Pölyt, huurut ja keuhkoahtaumatauti • Keuhkoahtaumataudissa, toisin kuin astmassa, hengitystiet ovat pysyvästi supistuneet • Sen oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä sen kolmesta osatekijästä, krooninen keuhkoputkitulehdus, keuhkolaajentuma tai pienten ilmateiden ahtauma, on eniten heikentynyt • Tupakointi selittää noin 85 % tapauksista • Työn altisteiden osuudeksi arvioidaan nykyään noin 15 % • Kun vuonna 2002 keuhkoahtaumatauti oli peruskuolinsyynä 1054 suomalaisella, työperäisiä näistä voisi olla 158 tapausta • Sen työperäisiä aiheuttajia ovat erilaiset pölyt, huurut ja savut, kuten hiilipöly, kvartsipöly, asbestipöly, hitsaushuurut, eristekuitupölyt, rauta- ja teräspölyt, puupöly, tekstiilipöly ja kadmiumhuurut • Pölyn, huurun, savun ym. minimointi sekä pölyille ja huuruille työssä altistuvien hengitystoiminnan määräaikainen seuranta työterveyshuollossa ovat tärkeitä ehkäisykeinoja

7. Megatrendejä • Urbanisaatio • Eurooppalaistuminen • Globalisaatio • Uudet menetelmät, teknologiat, prosessit, aineet • Mekanisoituminen ja automaatio • Muiden kulttuurien tuomat haasteet • Ilmaston muutoksen vaikutukset työympäristöön?

8. Esimerkkejä ajankohtaisista muutoksista • Luonnonkumilateksin tuomien tautien nousu ja lasku • Mikroelektroniikan riskit • Kaivoalan renessanssin vaikutukset • Puupelletit • Elektroniikkaromun käsittely • Saastuneen maan käsittely

14. Uudet ilmaantuvat riskit • Uudeksi riskiksi voidaan kutsua mitä tahansa riskiä, joka on sekä uusi että kasvava • Uusi tarkoittaa, että riskitekijää ei aikaisemmin ole ollut olemassa tai jo kauan ollut tekijä katsotaan tällä hetkellä riskitekijäksi johtuen uusista tutkimustuloksista tai julkisessa katsannossa tapahtuneista muutoksista • Riskitekijä on kasvava, jos siihen johtavien vaaratekijöiden määrä on lisääntymässä, tai altistumisen todennäköisyys on lisääntymässä, tai työntekijöiden terveyteen kohdistuva haittavaikutus on pahenemassa

15. Uudet fysikaaliset riskit (Bilbaon virasto, 2006; asteikko 1-5) • Fyysisen aktiivisuuden puute (4,57) • Tärinän ja huonojen asentojen yhteisvaikutus (4,56) • Huonojen lämpöolojen riskin tiedostaminen (4,50) • TULES ja psykososiaaliset tekijät (4,43) • Useiden tekijöiden yhteisvaikutukset (4,42)

16. Uudet biologiset riskit (Bilbaon virasto, 2007) • Maailmanlaajuiset epidemiat (4,51) • Biologisen riskinarvioinnin vaikeus (4,06) • Työntekijöiden altistuminen lääkeresistenteille mikrobeille (3,97) • Riittämätön tieto biologisista riskeistä (3,97) • Ilmastointi- ja vesijärjestelmien huono kunnossapito (3,92)

17. Uudet kemialliset riskit (Bilbaon virasto, vielä julkaisematon) • Nano- ja ultrapienet hiukkaset (4,60) • PK- yritysten huono kemikaaliriskien hallinta (4,39) • Ulkoistamisen vaikutus (4,34) • Epoksihartsien riskit (4,14) • Jätteenkäsittelyn vaaralliset aineet (4,11)

19. Meluriskit (Bilbaon virasto) Melu ja myrkylliset aineet Akustiset sokit Melu ja raskaus Koulumelu Melu ja tärinä Melun väsymys-rajat Taustamelu

20. Tutkimuksen painoalueet Bilbaon viraston v. 2005 EU:n komissiolle arvioimat alan tutkimuspainoalueet • Psykososiaalinen työympäristö • Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet • Vaaralliset aineet • Työturvallisuustoiminnan johtaminen ja hallinta Vaarallisten aineiden tutkimuksen painotukset • Kemikaalien riskin arviointi • Valitut kemiallisten aineiden ryhmät (esim. nanohiukkaset, syöpää aiheuttavat ja lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet) • Altistuminen biologisille tekijöille työssä

21. NEW OSH ERA/ tutkimuksen 6. puiteohjelman tutkimusprioriteetit • yhteisvaikutustutkimukset • vaarallisten aineiden kasvain-, sydän/verisuonitauti-, lisääntymisterveydelle vaaralliset ja allergiset vaikutukset • psykososiaaliset, esim. organisaatioihin tai pätkätöihin liittyvät ongelmat työympäristössä • siirtotyöläisten työterveys ja –turvallisuus • nanoteknologian vaarat • biologiset vaaratekijät • monimutkaiset ihminen - kone – rajapinnat

22. Lainsäädännön keinoista • historiallinen fosforikielto • lainsäädännön uudistus 2000-luvun ensi vuosikymmenellä • EU:n lainsäädäntövalmistelu työhygienian kannalta

25. Työsuojeluvalvonnan näkökulma • Supistussuunnitelmat ja aluehallintouudistus • Hallinnon ’hygieenikkovuoto’

26. Riskinarvioinnista työpaikoilla - johtopäätöksiä tutkimuksista • Riskitekijöiden kattavia altistumisselvityksiä on vähän, arviointiin liian vähän tietoa saatavilla • Altistumisselvitykset eivät ole järjestelmällisiä • Ihoaltistumista selvitetään harvoin • Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön ei perehdytä eikä niitä ymmärretä • Työterveyshuollolla tärkeä tehtävä herkistävistä aineista tiedotettaessa työpaikoilla (Lähde Rantanen & Pääkkönen, 2002; Kemikaalit ja työ, 2005)

27. TOTUUS ON AJAN TYTÄR – VERITAS FILIA TEMPORIS(roomalainen AULUS GELLIUS , n.123-n.170)

28. Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2 • Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V ja Karhula- A-L (2008), Työhygienia, Työterveyslaitos, Keuruu, 619 sivua • Rantanen S ja Pääkkönen R (2008): Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät, Työsuojeluhallinto, Tampere, 109 sivua • Ahonen I, Pääkkönen R ja Rantanen S (2007): Työhygieeniset mittaukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 125 sivua • Työterveyslaitos (2005): Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, Helsinki, 318 sivua • Työterveyslaitos (2005): Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 524 sivua • Taskinen H, Lindbohm M-L ja Frilander H (2006): Ohjeet vaaran arvioimisestaerityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Helsinki, 112 sivua • Sosiaali- ja terveysministeriö (2007): HTP-arvot 2007. Haitallisiksi tunnetutpitoisuudet, STM, Helsinki, 71 sivua • Työturvallisuuskeskus (2008): Hiekkapöly pois keuhkoista. Kvartsihiekan oikea käsittely, Työturvallisuuskeskus, Iisalmi, 31 sivua

29. Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2 • Leino T, Hannu T, Taskinen H ja Hovi T (2007): Rokotukset työelämässä, Työterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos, Tampere, 62 sivua • Hämeilä M, Järviluoma E, Santonen T, Mäkelä E ja Aalto A (2007): Solunsalpaajienturvallinen käsittely, Työterveyslaitos, Tampere, 96 sivua • Anttila V-J, Hannu T, Hovi T ja Taskinen H (2008): Veritartuntavaara työssä, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 52 sivua • Ahonen I ja Liukkonen T (2008): Pellettivarastojen ilman epäpuhtaudet ja niidenaiheuttamien vaarojen ehkäiseminen, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 32, Työterveyslaitos, Vammala, 24 sivua + liitteet • Sauni R, Pääkkönen R, Sillanpää J, Virtema P ja Uitti J (2006): Käsiin kohdistuvantärinän terveysvaikutusten esiintyvyys Pirkanmaan alueen metallityöntekijöillä, Loppuraportti, Työterveyslaitos, Tampere, 71 sivua • Naumanen P, Savolainen H ja Liesivuori J (2006): Pienyritysten työolot Keski- ja Itä-Suomessa, Työ ja ihminen 20, 117-131