Infektiot hoitotyössä – Estä infektioiden vyöry! 14.11.2013 Kliininen osaaja-seminaari

1. Infektiot hoitotyössä – Estä infektioiden vyöry! 14.11.2013 Kliininen osaaja-seminaari PSHP Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta

2. WHO:n Kansainvälinen Käsihygieniapäivä 5.5. • Maailmanlaajuinen kampanja • Tavoite: terveydenhuoltohenkilökunnan käsihygienian parantaminen – hoitoon liittyvien infektioiden vähentäminen Sairaaloita mukana yli 15 500 Tays:5.5.2012

3. Käsihygienian merkitys • Joka hetki 1,4 miljoonaa ihmistä altistuu hoitoon liittyville infektioille • Maailmanlaajuisesti 59 miljoonaa terveydenhuollontyöntekijää eli yli 100 miljoonaa kättä hoitaa ja koskettelee potilaita, yli 15 kertaa päivässä • Jokainen kosketus voi levittää taudinaiheuttajia, jokainen kosketus voi olla infektioriski, jokaisella potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi puhtain käsin

4. Sairaalainfektion määritelmä • Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyt tai alkunsa saanut infektio • Hoitoon liittyvä infektio? • Potilaan ei tarvitse olla sairaalassa toteamishetkellä • Sairaalainfektion aiheuttajat voivat olla lähtöisin potilaasta, toisista potilaista, vierailijoista, henkilökunnasta tai ympäristöstä

5. Sairaalainfektion merkitys potilaalle • Inhimillinen kärsimys • Perustaudin ennuste huononee • Saattaa johtaa kirurgisen hoidon epäonnistumiseen • Pidentää sairaalahoitoaikaa • Lisää kustannuksia • Lisää potilaan kuolemanriskiä; infektion saaneen potilaan riski kuolla leikkauksen jälkeen on yli kaksinkertainen verrattuna normaalisti toipuvaan

6. Infektioiden torjunnan keskeisiä asioita • Potilaat ovat aina infektioherkkiä • perustaudit • hoidot • toimenpiteet • Sairaaloissa käytetään paljon mikrobilääkkeitä • selektiopaineen vaikutuksesta bakteerifloora on poikkeava • vastustuskykyiset mikrobit saavat kasvuedun • potilaat, ympäristö ja sairaalan työntekijät kolonisoituvat herkästi vastustuskykyisillä mikrobeilla

7. Tartunnan ja infektion kehittymiseen vaikuttavat tekijät • Mikrobin • määrä (infektoiva annos) • patogeenisuus • virulenssi, adherenssi • lisääntymiskyky • tuottamat toksiinit

8. Tartunnan ja infektion kehittymiseen vaikuttavat tekijät • Isännän • geneettinen rakenne • yleinen vastustuskyky • ikä • ravitsemustila • luonnollinen tai hankittu immuniteetti • perussairaudet • puolustusvastetta heikentävät lääkkeet • toimenpiteet, traumat • antibioottihoidot • vierasesineet

9. Peruskäsitteitä • Tartunta: taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön • kaikki tartunnat eivät välttämättä johda infektioon • Kontaminaatio: mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä • mikrobit eivät lisäänny • Kolonisaatio: mikrobi lisääntyy isäntäelimistössä, mutta ei aiheuta infektiota • Infektio: mikrobi lisääntyy ja aiheuttaa kudosvaurion

10. Normaali mikrobisto • Kehittyy vastasyntyneen iholle, limakalvoille ja suolistoon ensimmäisten elintuntien aikana • Laatuun vaikuttaa monet tekijät: ravinnon laatu, ihmisen ikä, hormonitoiminta, elintavat, ab-hoidot, sairaalahoidot • Eri alueilla oma normaalimikrobisto (suu, nielu, suolisto, vagina, iho, ulkokorva, virtsaputki) • Tehtävänä estää haitallisten mikrobien kasvua • Elimistön syvemmät osat kuten verenkierto, kudokset, keuhkot, munuaiset, nivelneste, selkäydinneste ja ruumiinontelo ovat mikrobittomia eli steriilejä

11. Lääkeresistentti • On mikrobin eli bakteerin, sienen tai viruksen vastustuskyky mikrobilääkkeelle • Lääkeresistentti mikrobi on täysin samanlainen kuin lajinsa muut bakteerit • Sen vaatimukset elinympäristölle, tartuntatiet, tarttumistapa ja aiheuttamat sairaudet ovat samoja kuin lääkeherkälläkin mikrobilla

12. Lääkeresistenssin kehittymisen ehkäisy • Pyri ehkäisemään infektioiden synty • Määrää mikrobilääkkeet vain tarpeeseen • Syö lääkekuurit loppuun • Tiedota potilassiirtojen yhteydessä • Hallitse eristämiskäytännöt • Seuraa vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyyttä • Sairaalan sisällä • Valtakunnan tasolla • Kansainvälisesti

13. Infektioiden ehkäisyn yleisperiaatteet • Tartuntojen ehkäisemiseen tähtäävät (ohjeistus) toimenpiteet sairaan- ja terveydenhuollossa • Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja työntekijällä on työsuhdeturva • Tartuntojen torjunta ei saa johtaa potilaiden tai työntekijöiden syrjintään • Tavoite Kaikki työntekijät hallitsevat menettelytavat ja sisäistävät osuutensa infektioiden ehkäisyssä

14. Tartuntatapa • Kosketustartunta; esim. haavainfektio, MRSA, yleensä käsien välityksellä • Pisaratartunta; leviävät noin 1 metrin päähän esim. influenssa, meningokokki • Aerosolitartunta eli ilmatartunta; leviää laajemmalle, jopa koko osastolle, huoneeseen esim. värjäyspositiivinen tuberkuloosi, SARS • Veritartunta, esim. B-, C- hepatiitti, HIV • Prionitartunta (Creutzfeld-Jakobin tauti)

15. Torjuntatoimet • Suunnitellaan tapaus- ja laitoskohtaisesti • Yksityiskohtien huomiointi • Jokaisen yksikön oma hygieniayhdyshenkilö

16. Infektioiden torjunnan keskeisiä asioita Hyvän käsihygienian noudattaminen tärkein yksittäinen tekijä esim. MRSA:n ehkäisyssä vähentää tartuntoja noin 50 % Hyvän siivouksen merkitys MRSA:n infektioita voidaan vähentää n. 10 % suurempi merkitys hoitoon liittyvien ripulien torjunnassa C.difficile, norovirus riittävästi osaavaa, motivoitunutta henkilökuntaa laitoshuollon ja siivouksen merkitys nousussa 16

17. Mikrobien säilyminen iholla ja pinnoilla Kirsi Laitinen Hjelt instituutti

18. Infektioiden syntymisen leviäminen ja ehkäisy ??????????????????????

19. KAIKKIEN POTILAIDEN / ASIAKKAIDEN HOIDOSSA • Huolellinen käsihygienia • Suojaintenkäyttäminen, kun ollaan eritteiden kanssa tekemisissä • Oikeat työskentelytavat aseptisen työjärjestyksen mukaisesti • Veritapaturmien ehkäiseminen • Eritetahrojen poistaminen

20. SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss

21. SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA: Ignaz Semmelweiss • 1842 Semmelweissin osastolla kuoli 15 % äideistä lapsivuodekuumeeseen • yli 500 äitiä menehtyi vuodessa yhdellä osastolla • analysoi tilanteen huolellisesti • keskittyi käsihygieniaan • vesipesu ei riitä • suositti klooripitoista käsihuuhdetta • kuolleisuus laski muutamaan prosenttiin • Semmelweiss joutui riitoihin eikä asiaan uskottu

22. Käsihygienian interventio-1847-Ignaz Semmelweiss: vaikutus synnyttäneiden äitien lapsivuodekuolleisuuteen

23. Käsien pesu saippualla ja vedellä • Töihin tullessa • Töistä lähtiessä • Kun näkyvästi tai tuntuvasti likaiset • WC – asiointien jälkeen • Aina ripulipotilasta hoidettaessa • Kun peset, pese huolellisesti!(15-30sek) • Kuivaa huolella ja lopuksi käsidesinfektio

24. Mitä käsihygienia on? • Potilaan oikeus laadultaan hyvään hoitoon (huoneentaulu) (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3§) • Hoitavan henkilön oikeus tehdä työtään turvallisesti (Työturvallisuuslaki 8§) • Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä (Laki tartuntatautilain muuttamisesta 6§ )

25. ASENNE ??????

26. Käsikoruja tai rakennekynsiä ei käytetä hoitotyössä Työntekijän työasu- ja hygieniaohje5/2009 ohjekirje

27. KÄSIEN DESINFEKTIO • Käsien desinfektiolla katkaisemme mikrobien tartuntareitin käsien kautta. • Käsihuuhdetta helposti saataville • Pidä käsien iho kunnossa  ESTÄ KÄSIEN TOIMIMINEN TARTUNTATIENÄ!!!

28. Käsihygienia • Ihoa ei voida saada steriiliksi sitä vaurioittamatta, tämä ei ole tavoitteenakaan • Oleellista käsihygienian toteuttamisen jälkeen iholle jäävien bakteerien laatu ja määrä • Käsien mikrobisto ei ole vakio vaan vaihtelee eri aikoina ja paikoissa, pysyvä ja väliaikainen mikrobisto Olli Meurman, Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät kevät 2012

29. Käsien desinfektiohieronta Poistaa käsistä väliaikaisen mikrobiston • Alkoholihuuhdetta otetaan 2-3 painallusta annostelijasta riippuen, käsihuuhdetta hierotaan joka puolelle kuiviin käsiin • Huomioidaan erityisesti sormenpäät ja peukalot • Huuhdetta hierotaan kunnes kädet ovat kuivat n. 15-30 sekuntia

30. Käsien desinfektio • Osastolle tullessa ja lähtiessä • Työpisteeseen tullessa ja lähtiessä • Ennen potilaan hoidon aloitusta ja hoidon aikana aseptisen työjärjestyksen mukaisesti • Aina potilaan hoidon jälkeen • Ennen aseptisia toimenpiteitä • Ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen • Suu-nenäsuojaimen ja muiden suojaimien riisumisen jälkeen • Ennen ruoan jakelua ja syöttämistä • Aina myös potilaan ihon koskettamisen jälkeen (esim. verenpaineen mittaus, pulssin mittaus, asennon korjaaminen…)

31. SUOJAINTEN KÄYTTÖ • Suojainten käytöllä pyritään ehkäisemään mikrobien leviämistä kohteesta toiseen. • Kartoita riskitilanteet. SUOJAIMET EIVÄT KORVAA HYVIÄ ASEPTISIA TYÖTAPOJA JA KÄSIEN DESINFEKTIOTA!!! • Useimmiten kertakäyttöisiä, jotka laitetaan välittömästi käytön jälkeen jätteisiin.

32. SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ Suojakäsineillä ei kosketella kesken hoitotoimenpiteiden mitään muita kohteita. Huomioitava Minne suojakäsineillä kosketaan, sinne ne mikrobit siirtyvät Älä levitä mikrobeja suojakäsineillä ympäristöön tai muihin välineisiin

33. SUOJAKÄSINEET • Tarkoitus *estää käsien likaantuminen mikrobeilla *estää mikrobien leviämistä potilaasta tai kohteesta toiseen tai työntekijän käsistä toimenpidealueelle. *estää veritapaturmaa *suojata käsiä

34. SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ • Kertakäyttöiset, tehdaspuhtaat suojakäsineet - koskettaessasi verta, kehon nesteitä, eritteitä, kontaminoituneita alueita, potilaan/asiakkaan limakalvoja ja rikkinäistä ihoa. - mikäli käsissäsi on ihorikkoumaa tai ihottumaa. - ottaessasi verinäytteitä, kosketellessasi katetreja tai kanyyleja ymv. • Kertakäyttöiset, steriilit suojakäsineet -steriiliyttä vaativat toimenpiteet

35. SUOJAKÄSINEIDEN KÄYTTÖ • Kädet on desinfioitava ennen ja jälkeen suojakäsineiden käyttämisen • Kertakäyttöisiä suojakäsineitä ei pestä eikä desinfioida!

36. Käsihygienia • http://www.youtube.com/watch?v=qagmw3oGOVg • http://www.youtube.com/watch?v=M8AKTACyiB0

37. SUU-NENÄSUOJUS • Tehdaspuhdas, kertakäyttöinen ja toimenpidekohtainen • Poistetaan jokaisen toimenpiteen jälkeen ja aina, kun on riisuttu pois kasvoilta ja laitetaan jätteisiin. • Oikea pukemis- ja riisumistekniikka • Suu-nenäaluetta ei kosketella käsin käytön aikana  kostuttuaan päästää mikrobit läpi • Poistamisen jälkeen käsien desinfektio.

38. SUU-NENÄSUOJUKSEN KÄYTTÖ • Aina potilaan hengitysteitä imettäessä • Tarvittaessa roiskesuojana • Hoidettaessa runsaasti erittäviä, laajoja haava- ja ihottuma-alueita • Steriiliä tavaraa pakattaessa ja - pöytiä tehtäessä • Kirurgisissa toimenpiteissä • Leikkausalueen desinfektion aikana • Leikkaustiimillä

39. SUOJATAKKI JA -ESILIINA • Käytetään, kun on työasun eritteillä tahriintumisen vaara. • Käytetään kertakäyttöisiä suojatakkeja ja -esiliinoja • Monikäyttöiset suihkuesiliinat laitetaan päivittäin käytön jälkeen pyykkiin.

40. HIUSSUOJUS • Kertakäyttöinen ja tehdaspuhdas • Käytön tarkoituksena on suojata aseptisia alueita esim. leikkaushaava, käytetään myös roiskesuojana • Hiussuojuksen tulee peittää kaikki hiukset. • Hiussuojuksen pukemisen ja riisumisen jälkeen desinfioidaan kädet.

41. SILMÄSUOJUKSET • Silmäsuojuksia käytetään estämään veri- ja eriteroiskeiden pääsyä silmiin erityisesti toimenpiteissä • Silmäsuojukset suojaavat myös sivulta tulevilta roiskeilta. • Kertakäyttöiset laitetaan käytön jälkeen jätteisiin ja monikäyttöiset huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. • Kädet desinfioidaan aina silmäsuojuksen riisumisen jälkeen.

42. OIKEAT TYÖSKENTELYTAVAT ASEPTISEN TYÖJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI • ASEPTIIKKA = Ammatillinen arvo, joka vaatii itsenäistä päätöksentekoa ja vastuullisuutta. • ASEPTINEN OMATUNTO ohjaa toimimaan aseptisesti oikein, vaikka kukaan ei näkisi sekä korjaamaan virheet, jos ja kun niitä tapahtuu. • ASEPTINEN TYÖJÄRJESTYS = Mikrobeilta suojaava työjärjestys; Työ aloitetaan puhtaimmasta työosuudesta ja edetään likaisempaan. Mikäli järjestyksestä poiketaan, huolehditaan suojainten vaihtamisesta ja käsien desinfektiosta.

43. Haavainfektion ehkäisy • http://www.youtube.com/watch?v=gXGFdKakKR4

44. VERITAPATURMIEN EHKÄISEMINEN  KAIKKEEN VEREEN SUHTAUDUTAAN KUIN SIINÄ VOISI OLLA TAUDINAIHEUTTAJA- MIKROBI!

45. Veritartunta • veri ja seerumi • nivelneste, selkäydinneste • keuhkopussin, sydänpussin neste • vatsaontelon neste • siemenneste, vaginan erite • lapsivesi • kudokset • silmämäärin veriset muut nesteet, eritteet

46. JOS TAPAHTUU VERITAPATURMA • Pysyttele rauhallisena • Huuhdo altistuskohta runsaalla vedellä • Älä purista verta pois! • Laita altistuskohtaan alkoholihaude (A12t etanoli 80%) kahdeksi minuutiksi. • Selvitä verenlähteen tiedot, sairastaako potilas veren välityksellä tarttuvaa sairautta. • Ota yhteys työterveyshuoltoon ja tee aina kirjallisesti ilmoitus veritapaturmasta!  yksikössä oltava selkeät toimintaohjeet!

47. Veritapaturmien ehkäisy • Tee työsuunnitelma • Järjestä turvalliset työskentelyolosuhteet • Työskentele rauhallisesti • Varaa särmäisjäteastia lähettyville ja laita terävät, pistävät ja viiltävät esineet suoraan sinne • Henkilökunnan terve ja ehjä iho on tärkeää

48. Veritapaturmien ehkäisy • Huolehditaan tarvittavat välineet katse-etäisyydelle • Varataan laskutilaa välineille • Injektioneuloja ei holkiteta käytön jälkeen • Verta ja verisiä eritteitä käsiteltäessä käytetään aina suojakäsineitä

49. ERITETAHRAT ”löytäjä saa poistaa” • Eritetahrat ovat ihmisen eritteitä; verta, haavaeritettä, ulostetta, virtsaa, ysköstä, limaa, yms. • Eritetahra on mikrobikasa, joka sisältää paljon mikrobeja (yleensä bakteereja tai viruksia) ja jossa mikrobit pystyvät lisääntymään.  POISTETTAVA MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI JA DESINFIOTAVA, jottei mikrobit aiheuta infektioita vastustuskyvyttömille potilaille!

50. VÄLTÄ ERITETAHROJA • Älä laita näyteastioita liian täyteen. • Sulje näyteastioiden korkit ja kannet huolellisesti. • Ennakoi roiskevaara, mikäli mahdollista ja käytä tarvittavia suojaimia. • Käytä hoitoalustaa toimenpiteissä • Laita side- ym. hoitotarvikkeet suoraan jätteisiin. • TAPA MIKROBIT VÄLITTÖMÄSTI ERITETAHRADESINFEKTIOAINEELLA • KÄYTÄ AINA SUOJAKÄSINEITÄ