Kilpailulainsäädännön muutokset ja kumppanuusyhteistyö STAKES 14.8.2006 Leena Piekkola yksikön päällikkö Julkisten hank

1. Kilpailulainsäädännön muutokset ja kumppanuusyhteistyöSTAKES 14.8.2006Leena Piekkolayksikön päällikkö Julkisten hankintojen neuvonta

2. Uusi hankintalaki • Hallituksen esitys 29.4.2006 , HE 50/2006 • Voimaan xx • Korvaa hankintalain ja asetuksen kynnysarvot ylittävistä tavara ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista • Laki julkisista hankinnoista (1505/92) • Asetus kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista (380/98)

3. Hankintalain sisältö • Julkisista hankinnoista annetun lain tarkoituksena on velvoittaa julkiset viranomaiset ja muut hankintayksiköt kilpailuttamaan hankintansa sekä säädellä hankintojen ja käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisessa noudatettavista periaatteista sekä kilpailuttamisen menettelytavoista.

4. Mikä on hankinta? Hankintadirektiivit / hankintalaki • Rahallista vastiketta vastaan tehty hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman toimittajan välinen kirjallinensopimus, jonka tarkoituksena on rakennusurakan suorittaminen, tavaran tai palvelun hankinta. • Tavaran hankkimista on mm. ostaminen, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen.

5. Kenen on kilpailutettava hankintansa? Hankintayksiköitä ovat: • valtio, kunnat ja kuntayhtymät • Ev.lut. kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta, seurakunnat • julkisoikeudelliset laitokset • valtion liikelaitokset • mikä tahansa hankinnan tekijä, joka saa hankintaansa varten julkista rahoitusta yli puolet hankinnan arvosta • Erityisalojen hankintadirektiivin mukaan myös julkiset yritykset ovat hankintaviranomaisia

6. Hankintalainsäädännön uudistuksen tavoitteet • Tehostaa julkisten varojen käyttöä • Mahdollistaa entistä joustavammat hankintamenettelyt erilaisiin hankintoihin • Selkeyttää viranomaisten hankintayhteistyön edellytyksiä • Turvata kaikille ehdokkaille ja tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa • Uudella hankintalainsäädännöllä: • Saatetaan voimaan EU:n hankintadirektiivit • Huomioidaan EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö • Huomioidaan kansalliset muutokset mm. painopisteen siirtyminen palveluhankintoihin ja oikeuskäytännön kehittyminen

7. Uuden hankintalain merkittävimmät muutokset • Kansalliset kynnysarvot • Ilmoittamisvelvollisuus kaikkiin lain soveltamisalan hankintoihin • Uusia hankintamenettelyjä, mm. kilpailullinen neuvottelumenettely, puitejärjestely • Neuvottelumenettelyn käyttöalan laajennus • Suora hankinta ( ent. suora neuvottelumenettely) • EU kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ilmoitettava arviointiperusteiden pakolliset painoarvot. Ka alittavissa hankinnoissa ja toissijaisissa palveluhankinnoissa arviointiperusteille ilmoitettava tärkeysjärjestys! • Tarjoajan ammatillista kelpoisuutta ja erityisosaamista voidaan käyttää valinnassa arviointikriteerinä • Hankintayksikön sidosyksikkö - In house - säätely • Soveltamisala : Käyttöoikeussopimukset sis direktiivin soveltamisalaan, mm. rahoitus ei • Hankintayksikön antaman tuen huomioonottaminen • Yhteishankintayksikkö, määrittely • 1.Hankintalaki 2. Erityisalojen hankintalaki

8. EU hankintojen kynnysarvot Kansalliset kynnysarvot Hankintadirektiivit Kansalliset säädökset Hankintayksiköiden omat menettelytavat ja ohjeet Kynnysarvot ja uusi hankintalaki Hankinnan kokonaisarvo Yhteisön perustamis-sopimuksen periaatteet: Avoimuus, tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, suhteellisuus Hankintalaki Toissijaiset palvelut, liite B

9. Lakiehdotus – kansalliset kynnysarvot, joiden alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta • Tavara- ja palveluhankinnat 15 000 euroa • Sosiaali- ja terveyspalvelut 50 000 euroa • Rakennusurakat 100 000 euroa

10. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat • EU:n hankintadirektiivit määrittelevät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat ns. toissijaisiin palveluhankintoihin, joita direktiivien säädökset eivät pääsääntöisesti koske. Toissijaisten palveluhankintojen menettelytavoista säädetään siten hankintalain EU kynnysarvot alittavien hankintojen säädöksin. • Toissijaisiin palveluihin sovelletaan kuitenkin direktiivien säännöksiä hankinnan kohteen teknisistä määrittelyistä sekä jälki-ilmoitusvelvollisuudesta.

11. Henkilötietojen salassapito ja hankintalain soveltaminen • Hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle voi henkilötietojen salassapitoperusteen johdosta jäädä sosiaali- jaa terveydenhuollon palveluissa jotkut yksilön asemaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät palveluhankinnat. Siten salassa pidettäväksi hankinnaksi voitaisiin katsoa erityisissä tilanteissa ja yksittäistapauksissa esimerkiksi hankinnat, joiden kilpailuttaminen vaarantaisi lastensuojelulain mukaisen lapsen olinpaikkaa koskevan tiedon salassapidon. • Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamien henkilökohtaisten tietojen paljastuminen hankintamenettelyssä voisi erityisissä tapauksissa olla lainkohdan tarkoittama salassapitoperuste. Salassapitotarve on arvioitava tapauskohtaisesti.

12. Kansallinen kynnysarvo • Kansallinen kynnysarvo toimii lain soveltamisalan alarajana • Kansallisen kynnysarvon alle jäävissä hankinnoissa on noudatettava julkisen hallinnon yleisiä periaatteita ja julkisiin hankintoihin soveltuvia periaatteita. • Esim. hankintayksikön omat hankintaohjeet ovat käytettävissä, kunhan ne täyttävät EU:n perustamissopimuksen avoimuuden ja tasapuolisen syrjimättömyyden vaatimukset.

13. Minkä arvoiset hankinnat on kilpailutettava? • Hankintalain soveltamisala • Hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Erityisenä syynä voidaan pitää hankinnan vähäistä arvoa. Vähäistä arvoa on tulkittu tiukasti.

14. Kansallinen kynnysarvo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoille • Pääsääntöisesti kaikki kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien yksityisiltä palveluntuottajilta tekemät kokonaisarvoltaan yli 50 000 euron (kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kynnysarvo) määräiset palveluhankinnat kuuluvat hankintalain soveltamisalan piiriin. • Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintamenettelyn valinta ja kilpailuttamismenettelyn kulku ovat hankintayksiköiden omassa harkinnassa. Näihin hankintoihin on kuitenkin sovellettava EU perustamissopimuksen julkiselle hallinnolle säätämiä periaatteita: avoimuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

15. Hankinnoista ilmoittaminen pakolliseksi • Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja niistä on aina julkaistava ilmoitus • www.hankintailmoitukset.fi • HILMA, uusi sähköinen ilmoituskanava, uudet ilmoituslomakkeet ja uudet ohjeet • Korvaa JULMA n • Ilmoituksen voi julkaista lisäksi muualla

16. Ilmoittamisvelvollisuus koskee myös rajoitettua menettelyä • Rajoitetussa menettelyssä ilmoitetaan käynnistyvästä kilpailusta ja pyydetään ehdokkaita ilmoittautumaan ehdokkaiksi rajoitettuun menettelyyn • Rajoitettuun menettelyyn valitaan pääsääntöisesti vähintään 5 ehdokasta • Rajoitettuun menettelyyn valittaville toimittajille tai palvelun tuottajille sekä hankittavalle tavaralle tai palvelulle voidaan hankintailmoituksessa asettaa vaatimuksia ja ehtoja • Hankintailmoituksesta tulee käydä ilmi, millä perusteilla tarjoajien valinta rajoitettuun menettelyyn tehdään

17. Hankintamenettely • Avoin menettely • Rajoitettu menettely – huom ilmoittaminen ! • Neuvottelumenettely • Uudessa hankintalaissa käyttömahdollisuutta laajennetaan EU kynnysarvon alittaviin hankintoihin • Kilpailullinen neuvottelumenettely (uusi) • Suora hankinta • edellyttää erityisiä perusteita • Puitejärjestely (uusi)

18. Neuvottelumenettely • Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä osallistumishakemuksen. • Hankintayksikkö valitsee ne ehdokkaat, joiden kanssa se neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista. • Soveltaminen • Tarjouspyynnön laatiminen vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista • Hankinnan luonne tai riskit eivät salli etukäteistä kokonaishinnoittelua

19. Neuvottelumenettelyn käyttöalueita • Valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoissa • Moniammatillista erityisosaamista edellyttävissä palveluhankinnoissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työvoimapalveluissa • Tutkimus-, selvitys-, arviointi- ja koulutushankinnoissa, jotka edellyttävät palveluntarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia • Palveluja koskevissa käyttöoikeussopimuksissa ja käyttöoikeusurakoissa • Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöjärjestelyissä sekä kehitysluonteisissa pitkäkestoisissa hankinnoissa • Poikkeuksellisen kiireellisissä hankinnoissa • Rakennusurakoissa, joissa rakennustyö tehdään vain tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen hyödyn saamiseksi tai tutkimus- tai kehittämispalvelujen korvaamiseksi

20. Neuvottelumenettely • Moniammatillista erityisosaamista edellyttävät palveluhankinnat erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon alalla on mahdollista toteuttaa neuvottelumenettelyä käyttäen. • Terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kasautuessa yksilökohtaisesti moniammatillista erityisosaamista edellyttäviä palveluja on yhä enemmän. • Monivammaisten henkilöiden kuntouttamiseen liittyvät hankinnat samoin kuin vaikeisiin sosiaalisiin ongelmiin tarkoitetut sosiaalihuollon palveluhankinnat ovat eräitä esimerkkejä tällaisista hankinnoista. (Hankintalaki 66 § 2 mom.)

21. Neuvottelumenettely • Hankintayksikkö voi käyttää neuvottelumenettelyä hankinnassa, jonka luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida tai sitä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. • Esimerkkinä voidaan mainita erityisryhmien palveluasumista koskeva palveluhankinta. (Hankintalaki 66 § 2 mom.)

22. Suorahankinta • Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö hankintailmoitusta julkaisematta valitsee menettelyyn yhden tai useamman toimittajan ja neuvottelee sopimuksen ehdoista heidän kanssaan. (Määritelmä vastaa sisällöltään voimassa olevan kynnysarvot ylittävistä hankinnoista annetun asetuksen mukaisen suoran neuvottelumenettelyn määritelmää.) • Hankintadirektiivissä ei ole erikseen määritelty suorahankintaa tai suoraa neuvottelumenettelyä, vaan käsite sisältyy neuvottelumenettelyn määritelmään. Sisällöllinen ero ilmenee ilmoitusvelvoitteita koskevista artikloista sekä hankintamenettelyn kulkua koskevista artikloista. Koska kuitenkin suorahankinta on poikkeuksellinen hankintamenettely, ehdotetaan selkeyden vuoksi menettelyn määrittelemistä erikseen. Lisäksi ehdotetaan menettelystä käytettävän suoran neuvottelumenettelyn sijaan termiä suorahankinta, jotta ero neuvottelumenettelyyn olisi selvä.

23. Suorahankinta • Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta samoilla edellytyksillä kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. • Tämän lisäksi suorahankinta on käytettävissä yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

24. Suorahankinta • Suorahankinnan käyttötilanteet on tarkoitettu rajoitettavaksi siten erityisiin ja poikkeuksellisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen hankintoja koskeviin tilanteisiin. Suorahankinta olisi mahdollista vain yksittäistapauksissa, joten jokaisen potilaan tai asiakkaan osalta menettelyn käyttöedellytys tulisi harkita ja perustella erikseen. • Koska kysymykseen tulisivat vain yksittäistapaukset, tulisi tällaiset hankinnat pääsääntöisesti kilpailuttaa muita avoimempia menettelyjä, esimerkiksi puitejärjestelyä käyttäen.

25. Suorahankinta, esimerkkejä • Asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamisella tarkoitettaisiin esimerkiksi pitkäaikaisen asiakassuhteen jatkamista tilanteessa, jossa aiempi sopimuskausi päättyy ja palvelut kilpailutetaan uudestaan. Tällöin olisi mahdollista uudistaa yksittäinen asiakas- tai hoitosuhde, jolla olisi asiakkaana olevan henkilön elämäntilanteessa tai muista syistä erityinen merkitys. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi lastensuojelulapsen sijaishuoltopaikkaa tai vanhuksen palveluasumispaikkaa koskevassa palveluhankinnassa.

26. Suorahankinta, esimerkkejä • Esimerkiksi vanhuksen, vaikeasti sairaan tai kehitysvammaisen henkilön asumispalvelut voisivat jatkua ennallaan. • Asiakkaan kannalta merkittävä asiakassuhde koulutuspalveluissa voisi olla esimerkiksi opettaja ja oppilassuhde. • Suorahankinta olisi mahdollinen edellä mainitulla perusteella esimerkiksi lastensuojelullisin perustein lapsen sijoituspaikkaa taikka iäkkään vanhuksen palvelu asumista koskevassa palveluhankinnassa.

27. Puitejärjestelyt • Puitejärjestelyjen käyttöönotto perinteisen puitesopimuksen ohella antaa laajemman mahdollisuuden kilpailuttaa osapuolia myös sopimuksen voimassaoloaikana. • Puitejärjestely on eräänlainen suppea toimittajarekisteri, joka on käyttökelpoinen mm. tuotteissa, joiden hinnat vaihtelevat lyhyellä aikavälillä. • Puitejärjestelyn enimmäispituus 4 vuotta

28. Puitejärjestely • Kilpailuttaminen avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen • Yksi toimittaja • Hankinnat ilman kilpailutusta puitejärjestelyjen ehtojen mukaisesti • Tarpeen vaatiessa hankintayksikkö voi pyytää täsmennyksiä tarjoukseen • Useita toimittajia – vähintään 3 • Ilman kilpailutusta, jos kaikki järjestelyn ehdot on vahvistettu etukäteen • Jos kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, on hankinnat ”mini”kilpailutettava –pyydettävä kirjalliset tarjoukset

29. Puitejärjestelyt – puitesopimus • Mikä ei ole puitesopimus? – Sellainen ”yhteistoimintasopimus” tai ”vuosisopimus”, jossa ei ole sitouduttu ostamaan tiettyä vähimmäismäärää ja jossa ei ole sovittu muista olennaisista ehdoista (hinta, laatu, toimitusehdot…) ei oikeuta tekemään hankintaa kilpailuttamatta, vaan jokainen yksittäinen hankinta on kilpailutettava erikseen ja tehtävä erillinen hankintapäätös ja annettava muutoksenhakuosoitus

30. Hankintayhteistyö • Hankintatoimeen liittyvien hallinnollisten töiden vähentämiseksi tulisi hyödyntää yhteishankintoja, puitejärjestelyjä tai muita yhteistyömahdollisuuksia. • Hankintoihin liittyvä hallinnollinen työ edellyttää ammattitaitoa ja resursseja, jotta lain kustannustehokkuustavoitteet saavutetaan. • Hankintayksiköiden tulisi myös huolehtia siitä, että varsinaisen kilpailuttamisprosessin jälkeistä sopimuksen toteutumista seurattaisiin ja sopimusrikkomuksiin puututtaisiin tarvittaessa sanktioita käyttämällä.

31. Yhteishankintayksikkö • Yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksikköä, joka hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia tai puitejärjestelyjä. • Edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä taikka näiden tehtävin hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

32. Yhteishankintayksikkö • Koska yhteishankintayksiköltä voidaan tehdä hankintoja kilpailuttamatta, on tarkoituksenmukaista, ettei yhteishankintayksikkö voisi toimia suuressa määrin markkinoilla. • Tällä hetkellä Suomessa toimii valtion yhteishankintayksikkönä Hansel Oy, joka on perustettu lailla valtion hankintakeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (1508/1994).

33. In house – hankinnat sidosyksiköltä • Hankintalakia on sovellettava hankittaessa hankintayksiköstä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä. • Lakia ei sovelleta kuitenkaan silloin, kun hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja, jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien hankintayksiköiden kanssa. • Teckal C-107/98, Stadt Halle C-26/03, komissio vs. Espanja C-84/03, Coname C-231/03, Parking Brixen C-458/03.

34. Sidosyrityshankinnat, in house • EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ns. in house- eli sidosyrityshankintoja saisi kilpailuttamatta tehdä vain sellaiselta määräysvallassa olevalta yksiköltä, joka tuottaa palveluja pääosin vain omistajilleen.

35. Oman toiminnan mukanaolo kilpailussa • Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.

36. Hankintaprosessi • Hankintatarpeen kartoitus ja hankinnan suunnittelu • Hankintamenettelyn valinta • Hankintailmoitus, ( Ennakkoilmoitus) • Tarjouspyynnön laatiminen • Tarjouspyynnön lähettäminen ehdokkaille • Tarjousten laadinta ja toimittaminen perille • Tarjousten vastaanottaminen • Tarjousten avaaminen • Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen • Tarjousten sisällön tarkistaminen • Tarjousten vertailu • Hankintapäätöksen tekeminen • Tarjoajien informointi • Muutoksenhaku päätöksestä • Hankintasopimus ja mahd. jälki-ilmoitus

37. Tarjouspyyntö • Tarjouspyyntö on kirjallinen asiakirja, jolla ostaja määrittelee, mitä haluaa ostaa ja millaisin ehdoin • Hankintayksiköllä on suuri valta itse määrätä, mitä ja millaisin ehdoin hankinta tehdään

38. Tarjouspyynnön laatiminen • tarjouspyyntö on hankintamenettelyn tärkein asiakirja • tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa esitetyistä vaatimuksista tai ehdoista ei yleensä ole mahdollista myöhemmin poiketa • tarjouspyyntöön sisällytettävä kaikki tiedot, joita tarvitaan yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimiseksi ja saamiseksi

39. Tarjouspyyntö - hankinnan tärkein asiakirja • Antaa riittävät tiedot hankinnasta =hankittavasta kohteesta • Asettaa tarjoajalle soveltuvuusvaatimukset • Asettaa ehdot ja vähimmäisvaatimukset hankinnan kohteelle • Antaa selvät ohjeet tarjousten laatimiseksi, jotta tarjoukset olisivat yhteismitalliset ja vertailukelpoiset • Antaa tiedon sopimusehdoista ja sopimusaikaisesta yhteistyöstä • Antaa tiedon valinnan perusteista • Antaa tiedot tarjousten jättämisestä, käsittelystä jne….

40. Uudet toimialalle tulevat yritykset • Tuottajalle asetettavat ehdot • Tuottajalta vaadittava kokemus • Aikaisempi toiminta • Aikaisemman toiminnan tiedot, tunnusluvut

41. Tarjouspyyntö, sopimuksen tekemisen ehdot • Hankinnan nimi ja päivämäärä (ja diaarinumero) • Hankintayksikkö , yhteishankinta • Tiedot hankinnan kohteesta ja erityisistä edellytyksistä • Tarjoajalle asetettavat soveltuvuusvaatimukset • Kohteen kuvaus, sisältö, laajuus, ominaisuudet, edellytykset, vaatimukset … • Sopimusaika, optiot • Hinnat ja niiden tarkistaminen sopimusaikana • Laadun varmistaminen sopimusaikana • Sopimuksen muut ehdot ; erimielisyyksien ratkaiseminen • Sopimuksen päättyminen, katkeaminen • Vastuut, alihankinta • Tarjousasiakirjat ja liitteet • Valintaperusteet ja tarjousten vertailu • Tarjouksen jättäminen • Tarjouksen kieli • Tarjouksen voimassaolo • Hankintapäätöksen tekeminen, julkisuus • Tarjouspyynnön liitteet

42. Hankintasopimuksen erityisehdot • Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten työttömien palvelukseen ottamista, ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

43. Verotukseen, ympäristönsuojeluun, työsuojeluun ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvoitteet • Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyynnössä ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua tai työoloja koskeviin säännöksiin liittyvistä velvoitteista. Hankintayksikön on vaadittava tarjoajia ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet edellä tarkoitetut velvoitteet huomioon. • Mitä 1 momentissa säädetään, ei vaikuta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskeviin velvoitteisiin.

44. Tarjouspyyntö - Tarjouksen tekeminen Tarjouksen tulee olla tarjouspyynnön mukainen. Tämä ehdoton vaatimus koskee niin tarjouksen sisältöä, pyydettyjä tarjousasiakirjoja kuin liitteitä. • Hankintayksikön velvollisuus on hylätä tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. • Tarjous on sitova ja velvoittaa tekijäänsä. • Hankintayksikkö on oikeutettu luottamaan tarjousasiakirjoissa esitettyjen hinta- ja muiden tietojen paikkansapitävyyteen. • Julkisissa hankinnoissa tarjoushinta on sitova ja lopullinen. Ns. tinkikierrosten käyminen julkisissa hankinnoissa on kiellettyä.

45. Tarjoajan soveltuvuus • Lakisääteiset yleiset soveltuvuusvaatimukset • Tarjoaja on suljettava pois tarjouskilpailusta: • direktiivissä mainitut rikokset (talousrikoksia) • Tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta: • Tarjoajan taloudellinen asema (konkurssi ym.) • Tarjoajan ammatillinen asema: ammatinharjoittamiseen liittyvä tuomio tai muu toteennäytettävissä oleva vakava virhe sekä soveltuvuus harjoittaa ammattitoimintaa • Verojen tai muiden julkisten maksujen laiminlyönti

46. Tarjoajan soveltuvuus Soveltuvuusvaatimukset: • Taloudellista ja ammatillista asemaa sekä teknistä suorituskykyä ja laatua koskevia vaatimuksia. • Vaatimusten on liityttävä välittömästi ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta tarjouksensa perusteella. • Vaatimusten oltava oikeassa suhteessa hankintaan. • Vaatimukset ja niiden täyttämisen osoittavat asiakirjat on ilmoitettava ja yksilöitävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

47. Tarjouksen soveltuvuus • Tarjouksen on sisällöllisesti vastattava tarjouspyyntöä! • Hankintayksiköllä on paitsi oikeus, myös velvollisuus hylätä tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. • Tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä, jos se on esim. • 1) vajavainen, 2) virheellinen tai 3) myöhässä. • Huolimattomuus / julkisen ja yksityisen kulttuuriero • Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset – hankintayksikkö voi tarjoajaa kuultuaan hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen.

48. Tarjouksen valinta • Sopimuksentekoperusteet eli kilpailun ratkaisuperusteet on aina mainittava hankintailmoituksessa ja/tai tarjouspyynnössä • Kokonaistaloudellinen edullisuustai halvin hinta Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on ilmoitettava etukäteen • Valinta tehdään kaikilla ilmoitetuilla valinta ja arviointiperusteilla → • Mitään ei lisätä, eikä mitään jätetä soveltamatta!

49. Kokonaistaloudellinen edullisuus Arviointiperusteet: • EU-kynnysarvot ylittävät: ilmoitettava pisteytys tai suhteelliset painoarvot, poikkeuksellisesti painoarvot tärkeysjärjestyksessä, jos pisteytys ei mahdollista. Sovelletaan jo nyt! • Muissa painoarvot tärkeysjärjestykseen. • Arviointiperusteet on laadittava objektiivisesti ja niiden on liityttävä välittömästi hankinnan kohteeseen. • Hinnalle ei saa antaa liian vähäistä painoarvoa. • Perusteet on aina mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä!

50. Kokonaistaloudellinen edullisuus – arviointiperusteita esimerkiksi • Hinta • Laatu – laadun määrittely! • Tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet • Esteettiset ominaisuudet • Ympäristöystävällisyys • Käyttökustannukset • Elinkaarikustannukset • Myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki • Huoltopalvelut • Toimitusaika • Palveluhankinnoissa myös tarjoajan erityisosaaminen, henkilö- tai henkilöstökohtaiset ominaisuudet