Etruskologia 2

1. Etruskologia 2 Helsingin yliopisto 2012 Jorma Kaimio

2. Etruskikulttuurin alku • Vuosisatoja kiehtonut kysymys etruskien alkuperästä • Yhtä vähän ratkaistavissa kuin vaikka ranskalaisten alkuperä • Pallottinon teos loi paremman metodisen perustan • Suomessa ei oikein eroa origine ja provenienza –käsitteille • Kiinnostavin kuitenkin fomazione, kulttuurin muotoutuminen

3. Alkuperän selvittämisen metodit • Antiikin kirjailijoiden todistus • (etruskien oma näkemys alkuperästään) • Kieliyhteyksien tarjoamat kriteerit • Esineellisen kulttuurin yhteydet ja nopeat muutokset (tai niiden puuttuminen) • Tapakulttuurin ja uskonnon yhteydet • Fysiologiset yhteydet (kallon muoto, veriryhmät, DNA) • Heti jo varoitettava: mitä kulttuuria tutkimmekaan, eri metodein saavutetut tulokset ovat harvoin yhteensovitettavissa

4. Egyptiläisten ”tyrseenit” • Viidessä egyptiläisessä piirtokirjoituksessa kansan- tai henkilönnimi Trš liittyen 1220-1187 Egyptiin hyökänneisiin merikansoihin • Tärkein faarao Merenptahin libyalaisista saadun voiton kuvaus, merikansoja Ikwš, Rk, Šrdn, Škrš ja Trš • Rameses III:n reliefi sotaretkestä merikansoja vastaan näyttää pitkänenäisen, sulkahattuisen vangin Trš

5. Tulivatko merikansat Italiasta? • Nimistä Šrdn (nuolenp. Šerdani) yhdistetään yleisesti Sardiniaan, Škl (nuolenp. Šikila) Sisiliaan • Merikansat tunnetaan muistakin lähteistä Aigeian meren saaria ja rannikkoseutuja hävittämässä mykeneläisen ajan lopulla • ToisaaltaIkwš yleensä liitetään akhaialaisiin, Plšt palestiinalaisiin ja Rk lyykialaisiin • Jos italinen yhteys keskeinen (ja muut kansat liittyneet joukkoon itäisellä Välimerellä), luettelo todistaisi etruskien asuneen Italiassa jo pronssikaudella • N. Oettinger todisteli tätä vahvasti 2010, toisena argumenttina etruskin ja reetin kielten yhteys, johon palaamme • Mutta vaikka Sardinian kauppayhteydet etenkin Kyprokseen olivat mykeneläisaikana vilkkaat, vaikea löytää Etruriasta todisteita valmiuksista tällaiseen retkeen – tai jälkiä ryöstelyn tuloksista

6. Tyrseenit ja pelasgit • Kreikkalaisissa lähteissä tyrseenit (jota nimeä ne käyttävät historiallisen ajan etruskeista) liitetään usein pelasgeihin • Homeroksella tyrseenit eivät esiinny, pelasgit kyllä yhtenä Kreetan kansana (Od. 19.177) • Hesiodos (n. 700) mainitsee Kirken ja Odysseuksen poikien Agrioksen ja Latinoksen hallitsemat tyrseenit ”pyhillä saarilla” • Homerinen hymni Dionysokselle (n. 600?) aloittaa tradition tyrseeneistä merirosvoina, ilman Italia-kytkentää • Hekataios Miletoslainen (n. 500) yhdistää ensimmäisenä pelasgit etruskeihin: pitkään Aigeian merellä kuljettuaan löysivät asuinsijan umbrien alueelta Italiasta • Hellanikos Lesboslainen (5. vs.) kertoo kreikkalaisten ajaneen pelasgit pois Thessaliasta; he tulivat Spinaan, josta lähtivät Cortonaan, pääkaupunkiinsa, ja ottivat tyrreenien nimen

7. Tyrseenit Lemnoksella • Herodotos (n. 450) Hekataiokseen viitaten kertoo, että Ateenasta karkotetut pelasgit asettuivat Lemnokselle, jonka Miltiades valloitti 508 (6.137-139) • Strabo (n. 20 jKr.) vahvistaa, että tyrseenit ja pelasgit asuttivat Lemnosta ja Imbrosta ennen Miltiadeen valloitusta • Herodotox (1.57) pohtii myös, mitä kieltä pelasgit puhuivat, ja päätyy että se on barbaarikieltä • Palaamme Lemnoksen esi-kreikkalaiseen kieleen

8. Herodotos ja etruskien tulo Lyydiasta • Laajin esitys etruskien alkuperästä Herodotoksella (1.94) • Kuningas Atyksen hallitessa (mykeneläisen ajan lopulla) Lyydiassa 18 vuotta kestänyt nälänhätä, jonka aikana keksittiin kaikki antiikin lautapelit: pelatessa nälkä unohtui, ja näin syötiin vain joka toinen päivä • Kun hätä ei hellittänyt, kansa jaettiin kahtia ja puolet lähetettiin prinssi Tyrsenoksen johdolla etsimään uusia asuinsijoja • ”He saapuivat ombrialaisten maahan, minne perustivat kaupunkeja ja minne ovat jääneet asumaan tähän aikaan saakka” • He ottivat nimen kuninkaanpojan mukaan

9. Lyydialainen alkuperä vallitseva näkemys • Herodotoksen tarina voi perustua Vähän-Aasian genealogisiin lähteisiin • Ktisis-kirjallisuus eponymisine kaupungn tai kansan perustajineen sinänsä antiikissa hyvin suosittua • Roomalaisissa lähteissä lyydialainen alkuperä vallitseva • Näkyvissä esim. Liviuksella ja Vergiliuksella, jotka kumpikin kotoisin pohj.-Italian vanhoilta etruskialueilta • Esim. Tiberin pohjoisrantaa kutsuttiin Lydia ripa

10. Dionysios Halikarnassolainen ja autoktonia • Perusteellisin säilynyt esitys etruskien alkuperästä Dionysios Halikarnassolaisella (n. 20 eKr.) – hänkin Vähästä-Aasiasta • Hän on myös päälähde varhemmassa kirjallisuudessa esiintyville eri alkuperäversioille, jotka DH hyvin tuntee • Hän kuitenkin tulee omaan lopputulemaan, että etruskit eivät ole peräisin Lyydiasta: heidän kielensä ei ole lyydiä, heidän tavoissaan tai esineissään ei ole Lyydiaan viittaavaa, eikä Lyydiasta oleva historioitsija Ksanthos mainitse Tyrrhenosta tai muuttoa Italiaan • Näin DH perusteellisen argumentoinnin jälkeen päätyy siihen, että etruskit ovat autoktoneja, Italian alkuperäiskansa • DH:n argumentit ovat toki valideja (vaikka ”kirjallisia”, eivät välttämättä tutkimukseen perustuvia); kuitenkin muistettava DH yleistendenssi Antiquitates Romanae –teoksessa • Hän halusi osoittaa kreikkalaiselle yleisölle, että Rooma oli puoli-kreikkalainen kaupunki, että Rooman alkujuuret olivat idässä; tähän kuvioon tarvittiin Italian alkuperäiskansa, johon etruskit tarjoutuivat

11. Mitä etruskit itse uskoivat alkuperästään? • Tutkijoiden yleinen näkemys on, että etruskit pitivät itseään alkuperäiskansana • Tälle ei sinänsä juuri perusteita; Tages/Tarkhon-myytti jonkinlaisena perustamismyyttinä kyllä sijoitettu Etruriaan • Ikonografiassa ei mitään idästä muuttamiseen viittaavaa, vaikka laivoja luonnollisesti kuvataan • Saeculum-oppi veisi nomen Etruscumin alun 900-luvulle (yhdeksäs saeculum alkoi 88 eKr., kymmenes 44 eKr.), mutta tämä tuskin todistaa autoktonian enempää kuin itäisen akuperänkään puolesta • Olennainen kysymys on, saattoiko lyydialainen alkuperä elää niin vahvana, jos etruskit itse uskoivat autoktoniaan • Tai olisiko Dionysios Halikarnassolainen tuntenut etruskien oman näkemyksen autoktonia-teoriansa tueksi

12. Etruskin kielen yhteydet • Etruskin kieli ei ole indo-eurooppalai-nen eikä sukua tunnetuille kielille • Anatolian (= Turkin länsiosa) kielet, lyydi mukaan lukien, ovat indo-eurooppalaisia • Uusi yritys (Stoltenberg) yhdistää etruski anatoliaan ei onnistunut • Sen sijaan yhteys Lemnoksella ennen kreikkalaisia puhuttuun kieleen selvä • Toinen yhteys reetin kieleen; alppikansa Raeti Liviuksen mukaan etruskilaista alkuperää

13. Mitä etruskin ja Lemnoksen kielen yhteys osoittaa? • Yhteys on kiistaton; kielet eriytyneet ennen aakkoston käyttöönottoa (n. 800) • Maininnat tyrseeneistä ja pelasgeista Lemnoksella saavat näin tukea, ja toisaalta kytkevät etruskit tukevammin itäisen Välimeren merikansa tyrseeneihin • A: Tässä on kaivattu jäänne Turkin rannikolta, joka todistaa etruskien saapuneen idästä • B: (Oettinger) Italian tyrseenit lähtivät sardinialaisten ym. kanssa 1200-luvulla seikkailemaan itään ja osa jäi asumaan sinne • C: (de Simone) etruskit perustivat rautakaudella kolonian Lemnokselle

14. Etruskit ja reetit • Reettiläiset piirtokirjoitukset 300-100-luvuilta, monia murteita, keltin, venetin ja illyrin aineksia (indo-eur.) • Etruski paljon etäämpänä kuin Lemnoksen kielessä • Morfeemeja kuten preteriitti, datiivi, sanoja • Rix päätyi siihen, että yhteyden täytyy ajallisesti olla kaukana • Tämä ei sovi yleiseen näkemykseen, että etruskin ainekset tulivat kelttien alta paenneilta etruskeilta • Mikään ei toisaalta tue sitä, että reetti olisi jäänne etruskien pohjoisesta saapumisreitistä Italiaan • Ehkei myöskään todistusarvoa Italian etruskilaiselle substraatille, alkukielelle

15. Arkeologisen ajoituksen ongelmat 1150-750 • Ennen kuin lähdemme seuraamaan etruskien alkua arkeologisen materiaalin valossa, on syytä huomata ajoitusongelmat • Paras ajoituspohja kreikkalainen keramiikka • Mykeneläinen keramiikka suhteellisen hyvin ajoitettu sen esiintymisestä Egyptissä • Samoin myöhäisgeometrinen ja protokorinttilainen kreikkalaisten kolonioiden perustamisen kautta • Välissä kuitenkin 400 vuotta protogeometrista ja geometrista keramiikkaa, jolla suhteellinen kronologia • Kiinnitysyritykset Levantissa kiisteltyjä • Tutkijat päässeet kohtuulliseen yksimielisyyteen ”korkean” ja ”matalan” kronologian välillä, kun dendrokronologia Alppien pohjoispuolelta iski • Ensi tulokset ”madalsivat”, uusimmat korottavat n. 50 vuodella • Radiohiiliajoituksesta ei merkittävää apua

16. Pronssikautiset kulttuurit Italiassa • Italian pronssikausi jaetaan varhaiseen (n.1800-1600), keskimmäiseen (n. 1600-1300), myöhäiseen (n. 1300-1150) ja loppu (n. 1150-900) • sitä seurasi varhainen rautakausi (925/900 – 820/800) ja myöhäinen (820/800 – 725/720) • Keskimmäisellä ja myöhäisen pronssikauden alussa apenniininen kulttuuri: paimentolaisia, ruumishautaus vallitseva • Sen loppuvaiheen subapenniinen kulttuuri (n. 1200-1100) sangen yhtenäisenä yli Italian • Huomattava että arkeologia ei kerro indo-eurooppalaisten kansojen saapumisesta Italiaan

17. ”Protovillanova” kulttuuri • Pronssikauden lopussa (n. 1100-900) poltto-hautaus levisi ilmeisesti keski-Euroopasta Italiaan; kulttuuri on edelleen sangen yhtenäistä • Esineellinen yhteys rautakauden alun Villanova-kulttuuriin on antanut tälle vaiheelle protovillanova-nimen • Uusin tutkimus kuitenkin pyrkii eroon ”kulttuuri”-nimityksistä ja korvaa ne kronologisilla; pikemmin puhumme pronssikauden lopun kulttuurista • Myös tämän näkemystä tämän kulttuurin yhtenäisyydestä ollaan muuttamassa • Tyypillinen asutus puolustettavalla kukkulalla, 3-15 ha; esim. etelä-Etruriasta tunnetaan n. 70 tällaista asutusta

18. Pronssikauden ja rautakauden murros • Pronssi- ja rautakauden vaihteessa (n. 900) Italian melko yhtenäinen esineellinen kulttuuri pirstaloituu erillisiksi kulttuureiksi • Etruriaan, Po-joen laaksoon ja Campaniaan muodostuu Villanovaksi ensimmäisen löytöpaikkansa mukaan nimetty kulttuuri • Vaikka yhteys protovillanovaan selvä, vanhat asutuspaikat pääosin hylätään, osin hävitetään • Asutus siirtyy laajoille ylätasangoille (yli 100 ha), joille seuraavien vuosisatojen aikana kehittyvät suuret etruskikaupungit

19. Murroksen keskeiset syyt • Jos haluaisimme murroksen, joka sopisi uuden kansanosan Etruriaan tunkeutumiseen, se olisi tässä • Nomen Etruscumin alkuajankohta? • Kuitenkaan Villanova-kulttuurissa ei ole mitään Anatoliaan tai esim. Kreikan saariin viittaavaa • Murroksen takana on nähtävä talouden kehitys ja väestön kasvu • Luonnonvarat tehokkaammin käyttöön • Muutto edellytti organisoitunutta yhteisöä; urbanisoitumisen esiaste • Asutuspaikat valittiin (edelleen) puolustettavuutta ajatellen; soturien haudat ja ”valloitustoiminta” etelässä ja pohjoisessa

20. Egalitarisesta eriytyneeseen yhteiskuntaan • Villanova-kulttuurin alkuvaiheen yhteiskuntaa pidetään hautausten perusteella tasa-arvoisena • Syy voi aina olla myös hautaus-lainsäädännössä • Etenkin vuoden 800 jälkeen niin miesten kuin naistenkin (ja lasten) haudoissa erottuvat merkittävät soturit ja aristokratia • Tämä ennakoi orientalisoivan kauden ruhtinashautoja

21. Orientalisoiva kausi • Niin Kreikassa, Italiassa kuin lännempänäkin syntyi 700-luvulla orientalisoiva ”muoti” • Etruriassa orientalisoiva kausi n. 720-580, jaetaan kolmeen osaan • Hautaustavan muutokset, rikkaat ruhtinashaudat, hyvin runsas tuontiesineistö, joka nopeasti heijastuu myös omaan tuotantoon • Urbanisoituminen päätökseen • Kirjoitustaidon omaksuminen Kreikasta

22. Orientalisoivan murroksen syyt • Toisin kuin edellisessä ”murroksessa”, nyt asutus jatkuu, mutta kulttuuri muuttuu • Muutos kuitenkin yleis-välimerellinen • Syynä Välimeren kaupan uudelleen käynnistyminen liki neljän vuosisadan hiljaiselon jälkeen • Muodit foinikialais-kyproslaisia, syyrialais-mesopotamialaisia, egyptiläisikin • Kaupassa kuitenkin kreikkalaiset tehokkaimpia kolonioidensa (Pithekussai ensimmäisenä 780) • Etruriassa niin metalleja kuin viljaakin, jota kreikkalaiset kaupungit tarvitsivat • Etruskit kuitenkin pitivät kaupan pitkälle omissa käsissään • Sen myötä jotkut rikastuivat suunnattomasti – ja halusivat myös näyttää sen

23. Mitä arkeologia kertoo etruskien alkuperästä? • Esineellisen kulttuurin ja ”kansan” yhdistäminen aina vaarallista • Silti tuntuu oikealta sanoa, että arkeologia ei erota sellaista vaihetta, johon sopisi kansanosan saapuminen idästä Etruriaan • Ei tämä toki todista autoktoniaakaan, ei indo-eurooppalaisten kansojen saapuminen Italiaan näy arkeologiassa • Voinemme yhtyä Pallottinoon, että kysymys etruskien alkuperästä on metodisesti väärin asetettu, kiinnostava on vain tämän kulttuurin muotoutuminen, kansan jonka tunnemme vain Italiasta

24. Entä lääketiede? • 1930-luvulla verrattiin etruskipatsaiden kalloja Anatolian kallonmuotoihin: kyllä, sopivat • 1950-luvulla verrattiin Toscanan väestön harvinaisten veriryhmien jakaumaa Turkkiin: kyllä, sopi • 2000-luvulla verrataan etruskien DNA:ta Anatoliaan: kyllä sopii • Vieläpä Toscanan nautojen DNA poikkeaa Italian muista naudoista, mutta Turkista löytyy…