220 likes | 389 Views
Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat?. Toimihenkilöunionin työaikaseminaari 27.11.2009 Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Työaikamääräysten ja –järjestelyjen tila Suomessa. Työaikalaki uudistettiin 1996, sen perusteet ovat edelleen kunnossa
E N D
Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat? Toimihenkilöunionin työaikaseminaari 27.11.2009 Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen
Työaikamääräysten ja –järjestelyjen tila Suomessa • Työaikalaki uudistettiin 1996, sen perusteet ovat edelleen kunnossa • Työajan pituus on Suomessa maailman lyhimpiä eikä sen edelleen lyhentämiseen ole perusteita • Työehtosopimusten työaikamääräykset ovat varsin joustavia ja antavat tilaa paikalliselle sopimiselle – parantamisen varaa on kuitenkin monilla aloilla • Tes-määräysten ja paikallisen sopimisen monipuolistaminen on edelleen tarpeellista etenkin kysyntävaihteluiden takia • Työnantajat ja palkansaajat ovat varsin tyytyväisiä työaikajärjestelyihin (mm. paikallisen sopimisen tutkimus) • Suomessa käytetään työaikajoustoja kolmanneksi eniten Euroopassa • Työaikaa lyhentäneissä maissa (Saksa ja Ranska) ollaan uudelleen pidentämässä työaikaa, koska työajan lyhennys on aiheuttanut enemmän haittoja kuin hyötyjä Työmarkkinasektori
Miksi tarvitaan joustavia ja monipuolisia työaikajärjestelyjä? • Kysyntävaihtelut - Yrityksissä tuotteiden ja palvelujen kysyntä vaihtelee kausiluonteisesti ja sesonkien mukaan sekä viikonpäivien ja vuorokauden aikojen mukaan • Kuluttajien käyttäytymisen muutokset - Kuluttajat odottavat palveluita erityisesti ”normaalityöajan” ulkopuolella - Aukioloaikojen muutokset (24/7 -yhteiskunta) • Lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista johtuvat perusteet (poissaolot) • Vuosiloma, perhevapaat, työajan lyhennysvapaat, vuorotteluvapaa, opintovapaa, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, asevelvollisuus; sairauspoissaolot; kesätyöt • Työntekijän omat perusteet - Opiskelu, perhe, elämäntilanne, terveydelliset syyt, osa-aikaeläke • Yritysten välinen kilpailu - Kannattavuus edellyttää työpanoksen kohdentamista asiakasvirran ja kysynnän mukaan - Palveluja ei voi tuottaa varastoon • Työllisyysnäkökohdat • Nuorten työllistäminen, työharjoittelu, opiskelijoiden työssäkäynti, vaikeasti työllistettävät Saukkonen
On monta tapaa tehdä työtä – on monta tapaa työllistää • Pääosa työntekijöistä haluaa (tietenkin) pysyvän ja kokoaikaisen työsuhteen • Monet työntekijät haluavat tehdä myös tilapäistä työtä, osa-aikatyötä tai vuokratyötä, esim. elämäntilanteen mukaan • Työntekijät haluavat joustavuutta työaikoihin sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen • Yritykset tarvitsevat kysynnän vaihtelujen takia myös määräaikaisia tai osa-aikaisia työsuhteita ja vuokratyötä • Pätkätyön vaihtoehtona ei ole vain pysyvä työsuhde vaan myös työttömyys • On hyvä, että tarjolla on monia eri mahdollisuuksia työnantajille tarjota työtä ja työntekijöille osallistua työelämään Työmarkkinasektori
Väitteitä ja vastauksia työelämän tilasta ”Työelämä on kurjistunut” • Suomalaisten työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat useimmissa asioissa parantuneet, joissakin asioissa huonontuneet • Suomalaisten työolot, työtyytyväisyys, työn ja yksityiselämän suhde, työaikajoustot ja useimmat muut työelämämittarit ovat EU-maiden kärkiluokkaa ”Pätkätyöt ovat yleistyneet” • Määräaikainen työ on vähentynyt, osa-aikatyö lisääntynyt • Suomalainen työelämä rakentuu pysyvien ja kokoaikaisten työsuhteiden pohjalle ”Pätkätöissä on huonommat edut” • Työehdot ja sosiaaliturva ovat samanlaiset kaikissa työsuhteissa • Työnteon kannattavuudessa ja kannustavuudessa on parantamisen varaa myös muissa kuin pätkätöissä ”Työnantajat käyttävät pätkätöitä perusteettomasti” • Työn määrä vaihtelee kysynnän ja asiakkaiden mukaan; työaikajoustojen lisäksi tarvitaan myös määräaikaisia työsuhteita, osa-aikatyötä ja vuokratyötä Työmarkkinasektori
Palvelu- ja käyntiajat edellyttävät erilaisia työaikajärjestelyjä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Päivätyö 8 h Porrastetut työvuorot 7,5 h Päivätyö 8 h Osa-aikatyö 4 h Päivävuoro 7,5 h Iltavuoro 4,5 h Iltavuoro 7,5 h 4x6 tuntia Osa-aikainen vuorotyö 2x6 tuntia 2-vuorotyö Limittäin 2-vuorotyö 2-vuorotyö 2 x 12 tuntia (viikonloppuvuoro) Keskeytyvä 120 tuntia / viikko 3-vuorotyö 168 tuntia / viikko Keskeytymätön 3-vuorotyö 80 40 120/168 Viikoittainen palvelu- ja käyntiaika (tuntia) Saukkonen
Työaika ja joustavat työajat Euroopassa 1. Työajan pituus • Työajan lyhentämisestä keskustelu on siirtynyt työajan joustoihin ja työajan pidentämiseen • Uusissa EU-jäsenmaissa ja muissa kehittyvissä talouksissa on huomattavasti pidempi työaika kuin vanhoissa teollisuusmaissa 2. Työajan joustot • Työaikajoustot ovat tulleet jäädäkseen, niiden esteet vähentyneet • Yritysten tarpeiden ja työntekijöiden toiveiden yhteensovittaminen on onnistunut varsin hyvin 3. EU:n työaikadirektiivi • Ei ole löytynyt sopua opt out-järjestelmästä eikä päivystysajasta 4. Työaika ja työllisyys • Joustavien ja monipuolisten työaikajärjestelyjen ja osa-aikatyön käyttö liittyy haasteeseen lisätä työllisyyttä, työurien pituutta ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista Saukkonen
Mitä voidaan sanoa työaikajoustoista Suomessa EU-tutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella? • Kaikissa tutkimuksissa samansuuntainen tulos: työaikajoustot ovat erittäin yleisiä; joka toisella suomalaisella on käytössä joustava työaikajärjestely, jossa työaikasaldoa voidaan tasata kokonaisilla vapaapäivillä pitemmän ajanjakson aikana • Ratkaisuja joustavien työaikojen käyttöön haetaan voimakkaasti myös työntekijöiden tarpeista lähtien • Pääosa yritysjohdosta ja työntekijöistä kokee työaikajoustot myönteisinä • Työntekijät kokevat työaikajoustot sitä myönteisemmin, mitä enemmän he voivat saada kokonaisia ja pitkiä vapaita • Vähintään yhtä tärkeää kuin se, onko joustavia työaikoja ylipäätään käytössä, on se, millä tavalla joustavat työajat järjestetään käytännössä Saukkonen