1 / 12

Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita

Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita. Sari Autio-Sarasmo sari.autio-sarasmo@helsinki.fi 16.4.2008. ”Puutavaratehdas”.

afram
Download Presentation

Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Neuvosto-Karjalan talous osaksi yleisliittolaisia tavoitteita Sari Autio-Sarasmo sari.autio-sarasmo@helsinki.fi 16.4.2008

  2. ”Puutavaratehdas” • ”Optimaalinen” suunnitelma 1929 > suunnitelmien tavoitteet nousevat huikeasti > paikalliset resurssit ylittyvät > tavoitteet suuremmat kuin vuotuinen kasvu. • ”Ainoa keino kasvattaa tuloja on lisätä hakkuita” • Aiheuttaa merkittäviä ongelmia käytännön tasolla (liikahakkuu, kuljetusongelmat). • Johtaa virtuaaliseen todellisuuteen > paikallistason todellisuus eri kuin keskuksen. • Metsätöiden ”mekanisointi” , vankka usko propagandan voimaan. • KASNT:n talousautonomia lakkautetaan ja metsätalouden hallinto keskitetään keskukseen.

  3. Puun hankinta • KASNT:llä runsaat metsävarat ja alue osa Euroopan puoleista Pohjolaa > metsätalouden painopistealue. • Perustavanlaatuisia ongelmia: puu suhteellisen helppo kaataa > haaste alkaa sen kuljetuksesta > runsaat vesitiet > tiestö kehittymätön > pula sekä työvoimasta että kalustosta. • Kaadetut puut jäivät metsään tai talvehtimaan veteen > puuraaka-aineen huono laatu ja suuri hukkaprosentti.

  4. Sahateollisuus • Sahateollisuus sidoksissa puun hankintaan > ongelmia sekä raaka-aineessa että kuljetuksessa > teknologia vanhentunutta: kapasiteetti tarpeeseen nähden alhainen. • Suunnitelmatalouden alussa suuret suunnitelmat > ei investointeja > kasvuodotus kuitenkin 190%. • Suunnitelmat eivät täyty > prosessoimattoman puun osuus kasvaa. • KASNT:n rooli sahatavaran tuottajana kotimarkkinoille.

  5. Petroskoin suksitehdas • NL:n paras tuotantolaistos > suunnitelmien moninkertainen ylitys sekä määrässä että laadussa. • Työvoimana ammattitaitoiset suomalaiset > suomalaisuus leimallista > KASNT:n ylpeys ja esimerkki jatkojalostuksen kehittämisestä. • Menestys kääntyy työntekijöitä vastaan > merkitys kasvaa talvisodan sytyttyä.

  6. Kontupohjan paperitehdas • Kontupohjan paperitehtaasta KASNT:n teollinen keskus > paikallisjohdolle tärkeä toimija. • Yksi harvoista painopaperin tuottajista > tuotanto keskitetään keskuksen käsiin jo 1930. • Yleisliittolainen merkitys kasvaa I ja II 5vs:n aikana sanomalehtipaperin tuottajana. • Henkilökunnan ammattitaito korkeata > työntekijät pääosin suomalaisia ja siirtolaisia > vainot kohdistuvat erityisesti Kontupohjaan mikä vaikuttaa toimintaan.

  7. KASNT:n metsäteollisuuden arvo

  8. KASNT alkaa periferisoitua • Stalinin vainot kohdistuvat erittäin voimakkaasti KASNT:n suomalaisia vastaan > talouden suunta muuttuu lopullisesti yleisliittolaisten tavoitteiden mukaiseksi > KASNT muuttuu perifeeriseksi luonnonvarojen hyödyntäjäksi. • NKVD:n rooli taloudessa kasvaa ja toiminta KASNT:n alueella vahvistuu. • Vankityövoiman laajeneva käyttö v:sta 1929 alkaen metsäteollisuudessa > myös KASNT:ssä suomalaisen johdon hyväksymänä > keino ratkaista työvoimaongelma.

  9. Vainot KASNT:ssä • Keskeinen peruste vainojen aloittamisella KASNT:ssä oli talouden heikko johto • 1935-36 paikallisjohto vaihdettiin keskukselle myönteisemmäksi > ensin poliittinen johto sitten talousjohto. • Keskuksen logiikan mukaan talousjohdon vaihto olisi pitänyt kääntää talous nousuun > ei merkittävää muutosta > suhtautuminen entistä keskusmyönteisempää. • 1937 puhdistukset siirtyivät tuotantotasolle: metsätyömaille, sahoille ja tehtaisiin > erityisesti puhdistukset näkyivät ammattitaitoa vaativilla aloilla.

  10. Stalinin kanava • Stalinin kanava rakennetaan keskisen Karjalan metsäisimmille seuduille. • Kanavan pituus 212 km > yhdisti KASNT:n vesitiet yleisliittolaisiin järjestelmiin. • Liian matalan ei soveltunut sotalaivoille > merkitys puutavaran kuljetuksessa korostui. • Valtava rakennusprojekti: veden alle 100 000 hehtaaria metsää > 300 000 vankia rakensi kanavaa vuosina 1931-1933

  11. BBK, Vienanmeren-Itämeren kanavakombinaatti • NKVD:n alaisuudessa > päätehtävä keskisen KASNT:n metsävarojen taloudellinen ja teollinen hyödyntäminen. • Erinomaiset kulkuyhteydet: Muurmannin rata ja Stalinin kanava. • BBK haukkasi keskeisimmät alueet KASNT:stä > vaikeutti suunnitelmien toteutusta ja verojen maksua > BBK vapautettu veroista. • Työvoimana karjalaiset sekä vankityövoima. • Merkittävät investoinnit ja monopoli kanavan käytössä.

  12. BBK sisäistä kolonialismia? • Keskuksen tavoitteena oli luoda BBK:sta omavarainen > pohjoisten alueiden asuttaminen. • Karhumäestä BBK:n pääkaupunki > vsta 1937 BBK täysin itsenäinen alue KASNT:n sisällä. • BBK:ssa toteutui kaikki tavoitteet, joita suomalaisella johdolla oli KASNT:n suhteen > osoitti suunnitelman toimivuuden! • Keskus/periferia-teorian näkökulmasta BBK oli esimerkki keskuksen harjoittamasta sisäisestä kolonialismista.

More Related