Transparency International Greenland

1. Transparency International Greenland • Peqquserlulluni iluanaarniarnermik akiuineq December 2013

2. SAMMISAT Aallarniut Peqquserlulluniilunaarniarneq KalaallitNunaanninavianaateqarfiusinnaasut Inatsisitnunanilutamalaanitunngavissiat Piviusunngortitsineq

3. PAASISSUTISSAT SeqersittakkatmaannatakutinneqartussatpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarneqpilluguTransparencyInternational Greenland’ip (TIG’p) quppersagaliaa-nik tunngaveqarput, suliarineqarpullukalaallitsuliffeqarfiutaatTransparency Greenland International-imi (TIG-mi) ilaasortaasutpeqquserlulluniiluanaarniarneqpilluguaaqqissuussaanerusumiksuliniuteqalerusuttuttapertatutsakkussaattut. Seqersittakkatukuquppersagarlutapertariillutiksuliffeqarfiitnalorninartunikaalajangiisussaatillugitiluaqutigineqarsinnaalluarput. Siunertaavoqtunngaviusumiknajoqqutassanikimaluunniitpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarneqpillugupolitikkissamiksuliaqartoqarnissaa, suliffeqarfimmiaalajangiisoqassatilluguilitsersuutitutatorneqarnissaasussanik.

4. Peqquserlulluniiluanaarniarneq

5. TAAGUUT PEQQUSERLULLUNI ILUANAARNIARNEQ PeqquserlulluniiluanaarniarneqTransparencyInternationalimitimanassuiarneqartarpoq: pissarsiaqaatiginiarlugupissaanermikatornerluineq. Kikkunnuttamanutajoqusiisarpoq, inuit oqartussaasututinissisimasutqanoqunneqqaritsigineratallatinuunerannut, pilersorneqarnerannutpilluarnerannulluapeqqutaatinneqaleraangat.

6. AKILIILLUNI PEQQUSERLUTSITSINEQ ’AKILIILLUNILU AQILISAANEQ’ Akilertillunipeqquserlunneqpisarpoqaalajangersimasumikiliuuseqarnissamutarlaatigutiluanaarutissamikpiumasaqaraanni, akuersaaraanniimaluunnitneriorsortikkaanni. Assersuutigalugusullissisutakilerneqalaarnissamikneqeroorfigineqarsinnaasarput, suliapsukkanerusumikingerlanneqarnissaasiunertaralugu, naakinatsisitmalillugitsullinneqarnerittamakkuakeqartussaanngikkaluartut. Taamaaliornerittaaneqakkajuttarputakiliilluniaqilisaanertutimaluunniit ’facilitationpayments’.

7. 1. APEQQUT: AKILIILLUNI PEQQUSERLUTSITSINEQ Suliffeqarfiup Kalaallit Transportipavammutnalunaarutigaa, suliassatamerliartuinnarneripissutigalugitnassiussanutuninngasuutinutinissaqannertunerusoqpisariaqartilersimallugu. TamannatunngavigaluguilluniktitartaasarfiupIslandimiittupisumasioqatigiinnissamutpineqartumuttunngassuteqartumutnammineqaaqqissuussaminutpisortaqqaaqquaa. PisortapIslandiliarnissaminutnulianiilaginiarpaa. Pilersaarutaavoqataatsimiinneqnaappat Kalaallit Transport-ippisortaaillunillutitartaasarfiuppisortaanuliiserlutik Blå Lagune-mi unnuissasut, nereqatigiinnermiknaggasikkamik. Unnuineqnereqatigiinnerluilluniktitartaasarfiupakilissavaa. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Pisortapqaaqqusissutakuersaarsinnaavaa, isumasioqatigiinnissamutatatilluguangalaniniilluniktitartaasarfimmitakilerneqassappat? • Pisortaqnulialuunnuinissamutnereqatigiinnissamullupeqataasinnaappat?

8. UTERTOORUTEQARNEQ Utertooruteqarneqatorneqartarpoqnamminersorlunisuliffeqarfimmisulisoqsuliffeqarfiupavataaneersumitaningaasatigutajunngitsorsiassaqartinneqaraangat, suliakkerneqarnermut, pisiniarfigineqarnermutallatulluunnitsoqutigisanikpissarsitinneqarnermuttaarsiullugu, tamannalupippatsuliffeqarfiksinniisuufffigisaqilisimatinnagu. Ajunngitsorsiassaqartitsineqpippataningaasaniktunineqartoqsuliffigisaminutpisussaaffimminikakerliusumikiliuuseqartinniarluguimaluunniitiliuuseqanngitsoortinniarlugu, tamannapinerluttuliornerusinnaavoq.

9. 2. APEQQUT: UTERTOORUTEQARNEQ Piitapsannavimminutatortussanikmaskiinanillupisiniussisarnissaqakisussaaffigaa. Danmarkimimarlussunnikaalajangersimasunikpisariaqartiminikpissarsiffigisinnaasaminikpisiniarfinnaaqarpoq, aammalumiattaveqaataitaakkuPiitapatorfissaqartitaanikakikitsunikujarlillaqqipput, pingaartumikPiitaqamerlangaatsiartunikpisisussaatillugu. Amerlasuunikpisissatillunitakussaagajuppoqimmikkutsoqutiginaatilimmikilanngussisoqartarnera. AssersuutigalugunioqqutissaniktakussutissiamikingullermiperiarfissaavoqmaskiinanikqinneriaatiniktallimanikpisinikkutiPhone-mik pissarsisinnaaneq. Imaluunniitqulinikpisigaannifladskærmiakeqanngitsumikpineqarsinnaalluni. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Piitaqneqeroorummutakuerseqqusaava? • AkuersissagaluarunitaavaiPhoneimaluunniitfladskærminammineqpisinnaavaa, tassamisannavimmitaakkuatorfissaqartinneqanngillat?

10. SOQUTIGISANIK APORAATTOORNEQ QANITANILLU SALLIUTITSINEQ Soqutigisanikaporaattoorneqpisarpoq, nammineqinuttutsoqutigisatsuliffeqarfiupsoqutigisaanitsalliutinneqaraangata. Aammaqanitaniksalliutitsineqatuuttarpoqatorfinitsitsinerniimaluunniitsuliffeqarfimmiajunngitsorsiassiinerniilaquttat, ikinngutitnalunngisalluunnitallanutnaleqqiullugitpitsaanerusumikpineqaraangata.

11. 3. APEQQUT: QANITANIK SALLIUTITSINEQ Cleaning Greenland Sisimiuniallaffimminutallaffimmisuleqatigiinnikaqutsisussamikatorfinitsitsisussaavoq. Atorfiktaannapilerigineqarluarpoq, qinnuteqaatillu 20-it sinnerlugittakkupput. Aalajangerneqarpoqqinnuteqartunit tallimat oqaloqatigineqarnissamutaggersarneqassasut. Aalajangersaavigineqareersimavoq, inukqanoqittoqatorfinitsinneqarusunnerunersoq. Tatigisaallunisulisuusoq Hansine Motzfeldt pisinnaatitaaffilerneqarpoqqinnuteqartutakornanniinunniktallimanikoqaloqatigineqartussanikinnersuussuteqarnissamut. Qinnuteqartut tallimat oqaloqatigineqarnissamutpiukkunnarnerpaatutisigisaniHansineptoqqarpai. TaakkuakornanniippoqHansinepikinngutigilluagaaMaliina, Hansinepanaaananngorlaaqatigiinninaapittagaa. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • TaamaittumikpisoqarneraHansinepqanoqiliuuseqarfigissavaa?

12. TUNISSUTIT ALIIKKUSERSUINERILLU Tunissutitaliikkusersuinerillunalinginnaasorujussuarmikannertuumilluatorneqartarput, siunissamimaannakkullusuleqatinikattaveqarluarnissaqqulakkeerumallugu. Killilimmikatoraannitunissuteqarneqimaluunniittunis-sutisianutaliikkusersuutinulluunnitakuersaarneqkukku-nertutisigineqartariaqanngilaq. Kisiannitunissutitaningaasanillunalillitsoorluaningaasat, nioqqutissat, akikilliliivigitinnerit, aaqqissuussinernutisissutissat, sulinngiffeqarnerninajugaqarfiusinnaasutkiffartuussinerilluallatannertuallaamikatorneqaleruniknaliliisinnaassutsimutsunniinerlussinnaapput. Tassaniisinnaagamimiakiliillunipeqquserlutsitsineq, tassamitunissuteqarnermutaliikkusersuinissamilluneqerooruteqarnermuttaarsiulluguiluaquserneqarnissamikisumalluartoqarsinnnaammat. Allaammisulinermutatatilluguannikilluinnartumilluunnittunissuteqarneqtunisinnerluunnitassuarnartuulluniluinatsisinikunioqqutitsinerusinnaavoq.

13. 4. APEQQUT: TUNISSUTIT ALIIKKUSERSUINERILLU 2010-mi KalaallitSupermarkedipingerlanneqarneraNuummipisiniarfeeqqamut ”Olsvig catering”-imutingerlatassanngortinneqarpoq. Isumaqatigiissutukiutpingasukkaarlugitnutarterneqartartussaavoq, tamannalusiullermikpissaaq juli 2014-imi. 2014-imi poorskilernerani Kalaallit Supermarked-ipaqutsinermutpisortaaviinnitsialannikpuiaasanikqulinik 5.000 kr.-iniknalilinnik ”Olsvig catering”-imittunissutisivoq. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Aqutsinermutpisortaptunissuttigujumasinnaavaa? • Aqutsinermutpisortapviinnimikpuiaasatmarluktigujumasinnaavai?

14. TUNISSUTIT AAMMA TAPERSERSUILLUNI ANINGAASALIINERIT Siunertanutpitsaasunutaningaasaniktunissuteqarneqtapersuisutulluunnitaningaasaliineq CSR tungaanitisigaluguisumassarsiatsialaasinnaavoq. Ilaatigullitunissuteqarneqtapersersuisutulluaningaasaliineritsuliffeqarfiup/oqartussaqarfiupsoqutigisaipinnagitsoqutigisatallatsiuarsarniarlugitatornerluinerusinnaapput. Taamaammatsapinngisamikannertunerpaamikpaasiuminartuunissaqangorusulluguammaffigineqarsinnaavoq, siunertatsuuttapersersuillunianingaasaliiffigineqarnersutqanorluannertutigisumikaningaasaliiffigineqarnersut.

15. 5. APEQQUT: TUNISSUTIT TAPERSERSUISUTULLU ANINGAASALIINERIT Mads, suliffeqarfiupTasiilamiimmikkoortortaqarfianipisortaavoq, taannaluukiuttamaasaperiarfissaqartitaavoqnajukkamitapersersuillunianingaasaliissutissanik 15.000 koruuninikagguaassisarnissaminut. Ukiunisiuliinianingaasatsuliniaqatigiiffinnutassigiinngitsunutarlalinnutagguaattarsimavai, ukiorli manna assammikarsartartoqatigiinnitsaaffigineqarpoqaperineqarlunianingaasattamaasaassammikarsartartoqatigiinnuttunniussinnaannginnerai, Nuummutunammiartornissaminnutakissaqarsinnaanissartikpillugu. Mads-ippanianajukkamiassammikasartartoqatigiinniarsaqataasarpoqNuummulluunammiartoqataasussaalluni. • APEQQUT OQALLISIGISASSAQ • Assammikarsartartoqatigiinnut 15.000 koruunitMadsiptunniussinnaavai?

16. KalaallitNunaanninavia-naateqarfiusinnaasut

17. KAL. NUNAANNI NAVIANAATEQARFIUSINNAASUT Kalaallit Nunaanni peqquserlulluniiluanaarniartarnerupqanoqatugaatigineraiterngatikillugusulimisissorneqarnikuunngilaq. Taamaattorli 2012-imi Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiitimmikkuttoqqakkatunneqqarissumikingerlatsinermikkutmisissuiffigineqarput(National IntegrityStudy, NIS). Misissuinermi NIS-iminunamiingerlatsiviitnunamiluunneqqarissumikingerlatsisoqarnissaanikpeqquserlulluniluiluanaarniartoqannginnissaanikpinaveersaartitsinissamikqulakkeerinnittussatsunnertianngissusiatnalilersorneqarpoq. Ukuusinnaapputeqqartuussiviit, naalakkersuisut, pisortatingerlatsivii, partiitimaluunniittusagassiorfiit. Misissuinermi NIS-imi Kalaallit Nunaanni peqquserlulluniiluanaarniarsinnaanermutimmikkutnavianaataasututmakkutikkuarneqarput: Innuttaasutsuliniaqatigiiffiiikipputsanngiillutillu, atuagassarpassuarnikallanertaniksuliffeqarfinnitnunanitallaneersunitpaasinnilluarnissamutperiarfissaqartitaarpiaratik – minnerunngitsumikavatangiisinuttunngasuteqqarsaatigalugit Tusagassiorfiitpisortanitaningaasaliiffigineqartarnissamikpisariaqartitsipputaammalupisunutmalinnaallutiknakkutilliisututinissinnissaminnutpiginnaasakillutik Peqquserluttuliorneqpinngitsoortinniarlugusulisussanikikitsuinnarniknukissaalatsisunillusullissiveqarpoq. Sullissiviitpioreersutnajukkaniataatsiakkaaninunalutamakkerluguimmikkutakisussaaffiigisaminniksammisaqarsinnaaneratamigaataavoq [Misissuineq NIS Nordic Consulting Group-ip 2012-imi suliaraa. Matumaniimmikkutukkatarineqarlutikaatsitassarsiornikkut, aalisarnikkutkiisaluineqarnikkutangallannikkullupisortatingerlatseriaasiat]

18. KALAALLIT NUNAANNI NAVIANAATEQARFIUSINNAASUT (NANGINN.) Pisortataqutsisoqarfiinieqqumaffigineqarneq, akuutinneqarneqilisimasalluamigaataapput, pingaartumik sulisut taarseraannerujussuataammaluinatsisiniktunngavissaluppallaarneqtunngavigalugunaliliiginnarpallaartarneritpissutigalugit Inuit peqquserluttoqarneranikilisimasallitillersorniarlugitwhistleblower-qarnermikaaqqissuussaqarneqamigaataavoq Inatsisiliornermiammasumikiliuuseqariaaseqamigaataavoq, pingaartumikAatsitassanutIkummatissanulluPisortaqarfikeqqarsaatigalugu Attaveqatigiiaatilaqutariilluimminnutqanittoriipput, tamatumalukingunerisaanikulorianaateqarluarpoqpissusissamisuunngitsumikinoqatinutinnimisorujussuarsinnaaneqikioqatigiissinnaanissarlu Arlariinnikassersuutissaqarpoq, qanoqsuliffeqarfiitmalittarisassanutavatangiisinutinuillupisinnaatitaaffiinutattuumassuteqartunutsunniuteqartigisinnaanersut, ilutigisaanillusoqutigisallitallatsissuertututinissisimanissaagaluaminnutinorsarsinnaallutik, sammineqartoqpillugupaasisimasaqassutsikkutpiginnaaneqassutsikkullupiginnaanikippallaarneqpissutigalugu.

19. Inatsisitnunaniluallanitunngavissiat

20. UN Global Compact Suliffeqarfiit, UN Global Compact-imutpeqataalersut, imminnutpisussaafilertarputsulinerminniaallaavigissallugittunngaviusumiknajoqqutassatquliusutuku, immikkoortut sisamat pingaarneritiluiniittut: • Sulisut pisinnaatitaaffii • Inuit pisinnaatitaaffii • Avatangiisit • Peqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuineq Suliffeqarfiitpeqataalernikut : ”peqquserlulluniiluanaarniarneritsuugaluartulluunniit akerlilersussavaat, taakkununngailaatillugitpinngitsaaliilluni akiliisitsiniarneqaammaakiliillunipeqquserlutsitsineq”

21. PeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarluguNaalagaaffiitPeqatigiitIsumaqatigiissutaatPeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarluguNaalagaaffiitPeqatigiitIsumaqatigiissutaat NaalagaaffiitPeqatigiitisumaqatigiissutaata (2003) siunertarai: Malunnaateqarnerusumikpeqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugupitsaaliuilluniakiuiniarlunilusuliniutitsiuarsaanissaqnukittorsaanissarlu Nunattamalaatakornannisuleqatigiinnerupteknikkikkulluikiorsiisarnerupsiuarsarnissaattapersersornissaallu Sunnertianngissutsip, akisussaassuseqarneruppisortallusuliassaannikpigisaannilluaqutsilluarnerupsiuarsarnissaat Isumaqatigiissummisammineqarputpeqquserlulluniiluanaarniarnermikpinaveersaartitsineq, peqquserlulluniiluanaarniartoqarsimanernikpaasiniaaneqeqqartuussisutigoortitsinerlukiisalunalunaarutiginnittoqarsimatillugumisissuinissaqinatsisitigullumalersuinissaqkiisaluinatsisinikunioqqutitsilluniiluanaarutiniktigusaqarsinnaajunnaartitsineq, arsaarinninnequtertitsinerlu.

22. OECD OECD Convention on CombatingBribery of Foreign Public Officials in International Business Transactions (1997). Isumaqatigiissummisiunertarineqarpoqnunanisiuarsagassanipeqquserlulluniiluanaarniarnermikannikillisaanissaq, nunattamalaatakornanniniueqatigiinnermianingaasaniknuussinikkutpeqquserlulluniiluanaarniartunutkinguneqartitsissutiniksiuarsaanikkutkajumissaarisarnikkullu. Anguniagaavoqsuliffeqarfinnutnaligiimmikatugassaqarnissamik/pituttugaanngitsumikunammilleqatigiilernissamikpilersitsinissaq. Ulloq manna tikilllugununat 40-t isumaqatigiissutatsiorsimavaat.

23. Foreign Corrupt Practices Act (USA) The ForeignCorruptPracticesAct of 1977-imi makkuqitiutinneqarput: • Qaqugukkutpeqquserlulluniilunaarniarneraasoqartarpa • Kikkutakisussaatinneqarsinnaappat • Qanoqkinguneqartitsisoqartariaqarpa Ukiut tallimat angullugitparnaarussaasoqarsinnaavoq, naalagaaffiupsuliakkiis-sutaanutisumaqatigiissusiorsinnaanequnitsinneqarsinnaavoq – aammalupeqquserlulluniiluanaarniarneqatorsimagaanni, nunamipineqartupinatsisaaniunioqqutitsinerunngitsoquppernarsarneqassaaq. Inatsimmikikkutpineqarpat:: • Suliffeqarfiitnunanitallaneersut USA-mi aningaasanikpappiaqqalillunalilinnikniuerfimmutnalunaarsorsimasut, USA-mi immikkoortortallit, ingerlatsivimmutamerikamiittumutimmikkoortortat, USA-mi niuernermikingerlatsisutimaluunniit USA aqqutigaluguaningaasaniknuussinerit • Amerikamiinnuttaasuseqarlutiknunapallapsuliffeqarfiutaani sulisut • Nunaniallaniinnuttaasut, USA-mi najugallit

24. UK BriberyAct The UK BriberyAct-imi (2010) erseqqissarneqarpoq: peqquserlulluniiluanaarniarneqinerteqqutaavoq; namminersorlutikingerlatsisutakornannipinersoqimaluunnitnamminersorlutikpisortallusuliffeqarfiisaakornannipinersoqapeqqutaanani akiliilluniaqilisaaneqinatsimmiaammailaatinneqarpoq, aammattaarluinerteqqutaavoqunioqqutitsillunineqeroorneq, neriorsuineq, peqquserlulluniakilerneqarnissamikpiumaffiginninneqimaluunnitisumaqatigiisuteqarneq unioqqutitsineqatuuppoqpeqquserlulluniakiliisuugaanniakilertittuugaanniluunnit. Aammasuliffeqarfiitakiliilluniakuersititsiniarnermikpinngitsoortitsisinngitsut, naaktaamaaliortoqarneranalusimagaluarlugu, pillarneqarsinnaapput. Inatsittuluitqeqertaqarfiisailuiniavataaniluatuuppoq. Tassa imaappoqakiliillunipinerlutsitsineqneriorsuinerluassersuutigalugununamiafrikamiittumipisimappat, taavaUK-mi eqqartuussisulersuunneqarsinnaavoqsuliffeqarfiupsuliamiilai UK-mi ingerlassimappagit.

25. KALAALLIT NUNAANNIT INATSISIT TAMATUMUNNGA TUNNGASUT Pinerluttulerinermiinatsimmi § 38 (kinaluunniittaamaaliortussaananipisortanikkiffartuussisumutallatulluunniitiluaqutissiinissaminikneriorsuisoqimaluunniitneqerooruteqartoq) Pinerluttulerinermiinatsimmi § 48 (kinaluunniittaamaaliortussaananitunissutisisoqil.il.) Pinerluttulerinermiinatsimmi § 49 (pisortanisuliffilikatorfimminikatornerluisoq, inuinnaatimaluunniitpisortatpisinnaatitaaffiiniksoqutigisaanilluunnitinnarliinermigut – tamannaaammautertooruteqarnermuttunngasinnaavoq, tak. § 107-imi imm. 2) Pisortatingerlatsinerannisuliassatsuliarineqartarneratpilluguinatsit (suliassatataasiakkaataalajangiiffiginerinut, suliamipeqataasinnaannginnermut, atorfininnermiatugasassarititaasunutil.il. tunngatillugu)

26. Piviusunngortitsineq

27. PEQQUSERLULLUNI ILUANAARNIARNEQ AKIORNIARLUGU SULIFFEQARFIUP SULINERA

28. PIVIUSUNNGORTITSINEQ A. Navianaateqarfiusinnaasunikqulaajaaneq Peqquserlulluniilunaarniartarneqakiorniarluguaaqqissuussamiksuliniuteqarniarnermialloriarneqsiulleqtassaassaaqsuliffeqarfimmipeqquserlulluniiluanaarniarsinnaanermutnavianaataasinnaasunikqulaajaanissaq. Tamannailaatigutpisinnaavoqsulisuniksuliffeqarfimmisusassaqarsinnaasunikapersuinikkutaamma/imaluunniitsuleqatigiikkuutaarlunisammisaqaqatigiinnernikataatsimikarlariinnilluunnitaaqqissuussaqarnikkut. B. Peqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugupolitikkissamik/najoqqutassaniksuliaqarneq Suliffeqarfiupalloriarnissaatulleqtassaavoqpeqquserlulluniilunaarniarneqakiorniarlugupolitikkissamiksuliaqarneq, tassanierseqqissarneqassallunisuliffeqarfikpeqquserlulluniiluanaarniarneqpilluguqanoqinissisimanersoq. Politikkkissaqsuliarineqassaaqqulaajaasimaneqaallaavigalugu, navianaataasinnaasunullunaleqqussarneqassalluni. C. Suliffeqarfiupiluaniattaveqaqatigiinneq, sungiusarneqakuulersitsinerlu Politikkip suliffeqarfimmitunngavilerluanissaaeqqummaariffigineqarnissaaluanguniarlugitpisariaqarpoqnajoqqutassiatsuliffeqarfimmutsiaruarterluarnissaat. D. Suliffeqarfiupavataanutapuussineq Avammutapuussinermipineqarpoq, politikkip suliffeqarfiupattaveqaataannutnalunaarutigineqarnissaa.Politikkiaammattaaqtakusassiarineqarsinnaavoqsuliffeqarfiupnittartagaaaqqutigaluguaammalusuliffeqarfiupniiveqatigisar-tagaannutapuunneqarnermigut. Ilanngullugusuliffeqarfiupsuliniarniniukiumutnalunaarusiaminutilanngussinnaavaaaammalusuliniuteqarsimaneritsiammasinnerusunutilisimatitsissutiginiarlugit CSR pillugunalunaarummutassigisaannullusaqqummiussinnaallugit.

29. PIVIUSUNNGORTITSINEQ (nanginnera) E. Niiveqatinutavataaneersunutattaveqarneq Peqquserlulluniilunaarniartarneqakiorniarlugusuliaqarnerminisuliffeqarfiupavataanisuleqatigisartakkaniilanngullugiteqqarsaatigisariaqarpai. Tassaniilaatiguteqqarsaatigineqarpoqpiumasarineqarsinnaammat, sullitatsuleqatilluaammanamminneqpeqquserlulluniiluanaarniartarneqpillugupolitikkeqassasutimlt. najoqqutassiorsimassasut. F. Nakkutiginninneqnalunaarusiornerlu Pingaaruteqarpoq pisunik nakkutiginnittarneqpilluguaammalueqquutsitsinngitsoqartilluguiliuusissanikaalajangersaanissaq. Tamannailaatigutisumaqarpoq, nakkutilliineqpilluguaammalunakkutiginninnerittaakkuakulikitsumiknalilersortarnissaatpillugitiliuusissanikpilersitsisoqarnissaa. Taamaattumikerseqqissumikmalittarisassiuunneqassaaqeqquutsitsinngittoqartilluguqanoqiliuuseqartoqartassanersoqaammaluqanoqkinguneqartitsisoqartassanersoq. G. Eqqunngitsuliorneritpillugitoqaatiginnittarnermikaaqqissuussineq (whistleblowerordning) Whistleblowing TI-mit imanassuiaaserneqarpoq, suliffimmipeqquserlulluniiluanaarniarpasissumikpissusilersortoqarneranikimaluunniittaamaattoqarsinnaaneraniknavianaateqarneranikinunnutimmikkoortortanulluunnitpissusilersuutinikiliuuseqarfiginnissinnaasunutpaasissutissanikapuussineq. Suliffeqarfinnuttunngatilluguwhistleblowertassaasinnaavoqsuliffeqarfimmisulisoq, niueqatigisaqimaluunniitinuk alla suliffeqarfimmutattuumassutilik.

30. Paasiniaafissatsialaat

31. PAASISSUTISSAT ALLAT ILUAQUTAASINNAASUT CMI,SiuarsaanerupnaapertuilluarnerulluilisimatusarfigineraniSkandinaviamiilisimatusarfiitannersaat: Chr. Michelsen Institute U4 Anti-Corruption Ressource Centre tunissuteqartartutpeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuiniarlutiksuliniutaat: U4 Anti-Corruption Resource Centre Nordisk Ministerrådip, Erhvervs- og Vækstministeriepaamma Dansk Industrip akisussaassuseqartumikpilersuinissamutatortussaat: CSR Kompasset Suliffeqarnissamutpisinnaatitaaffiit, inuit pisinnaatitaaffii, avatangiisitaammapeqquserlulluniiluanaarniarnermikakiuineqpillugitNaalagaaffiitPeqatigiittunngavissiaatqulit: Global Compact Peqquserlulluniiluanaarniatsaaliuineq, misissuineqinatsisitigullumalersorneqarsinnaaneqpillugitNaalagaaffiitPeqatigiitisumaqatigiissutaat: Konvention mod Korruption Suliffeqarfiitakisussaassusilimmikpissusilersornissaatanguniarluguingerlatsiviitisumaqatigiissitsiniartartutnaammagittaalliorfigineqarsinnaasullu, ilaatigutakiliillunipeqquserlutsitsinermikpinngitsaaliilluniluakiliititsinermikakiuiniarneqpillugunaalakkersuisutsuliffeqarfinnutinassuteqaataat: OECD retningslinjer SuliffeqarfiitpeqquserlulluniiluanaarniartarnermikakiuiniarlutiksuliniuteqarnissamikineriartortitsinissaannutTransparency International-ipsulinerminajoqqutassiatutsuliai: Business Principles for Countering Bribery Suliffeqarfiit 21-t nunaninunanutallanuttunisaqarnerpaasartuneersutniueqateqarnerminniakiliillunipeqquserlutsitsinermikqanoqatuitigineratpilluguTransparency International-ipnalunaarsugai: Bribe Payers Index Transparency International sammisat naleqquttutpeqquserlulluniluiluanaarniarneruppiffissamikingusinnersumikatorneqarnerapilluguukiuttamaasanalunaarusiortarpoq: Global Corruption Report: Corruption and the Private Sector Transparency International peqquserlulluniiluanaarniarneqpillugutinatsisitsukannernerpaatsaqqummiuppai: UK Bribery Act Transparency International-ipKalaallit Nunaanni immikkoortortaa: Transparency Greenland PeqquserlulluniilunaarniartarneqpilluguUSA’pinatsisaiUS Department of Justice-imisaqqummiunneqarput: Foreign Corrupt Practices Act World Economic Forum peqquserlulluniiluanaarniarneqakiorniarlugutunisassiorfissuitsoqutigisalluakimorlugitsuliniutit: Partnering Against Corruption AkileraartarneqAtugarissaarnerlupillugitisumalioqatigiissitapisumaliuutissiissutaaniinuiaqatigiitkalaallitatugarissaarneratpillugumisissueqqissaarneq, allannguutissatutiluarsaaqqinnissamullusiunersuutitsaqqummiunneqarput: Pigissaarnissarputatugarissaarnissarpullumaannakkutiliuuseqarfigineqartariaqarpoq