220 likes | 588 Views
Mielen säätelyn merkitys oppimisessa. Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus. Ihminen elollisena olentona. Kaikkien elollisen olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä Aristoteles: elämä on liikettä
E N D
Mielen säätelyn merkitys oppimisessa Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Ihminen elollisena olentona • Kaikkien elollisen olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä • Aristoteles: elämä on liikettä • Uteliaisuus on sisäinen motiivi - tasapainotila ei riitä • Pitää hankkia ravintoa ja suojaa mahdollisista riskeistä huolimatta • Palkitsemisjärjestelmän aktivointi Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Esimerkki amebasta • Ameba on mieletön ja aivoton olento • Taito liikkua kohti ja pois • Kohti makeaa ja pois happamasta • Kyky havaita ja synnyttää järjestystä lisääntyvät
Inhimillinen informaation käsittely • Aivot ohjaavat toimintaa saamansa informaation mukaan • Jatkuva virta informaatiota aistien ja varastoituneen kokemuksen kautta • Monikerroksinen ja yhdistelevä prosessori • Kokeva – tunteva – ajatteleva kerros • Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden
Monimutkaisuus on voimaa • Kompleksinen järjestelmä on sitä vahvempi, mitä monimutkaisempi se on • Monimutkaisemmat jäsentymisen mahdollisuudet • Aivot ovat vahvimmillaan, kun ne pystyvät käyttämään kaikkia tarjolla olevia prosessointitasoja • Kokeminen – tunteminen – ajattelu • Eri tasot kypsyvät rinnakkain • Viimeksi muodostuneet yhteydet sammuvat helpoimmin • Stressi kytkee järjestelmiä irti toisistaan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Oppimisessa tarvitaan stressiä • Stressi on biologinen valpastumisjärjestelmä, • Aktivoituu silloin kun tasapaino järkkyy – seurauksena aivotoiminnan muutos • Aivojen muovautuvuus lisääntyy – kipinöintiä – kaaos • Stressi on hyvästä – aivot tarvitsevat kortisolia • Limbisen järjestelmän ja hippocampuksen aktivoituminen – ensimmäisen tason inregraatio • Liika kortisoli on tuhoisaa – siksi stressiä on opittava säätelemään Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Temperamentti kuvattuna reaktiivisuutena • Matala- ja korkeareaktiivisuus • Vasteen mielihyvä tai mielipaha • Sosiaalisella ympäristöllä (vuorovaikutuksella) säädetään reaktiivisuus hallitulle alueelle • Reaktiivisuutta säädellään ja synnytetään tai vahvistetaan mielihyvää Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Kanssasääteleminen • Informaation joustavaa vaimentamista ja vahvistamista • Aktivointia silloin kun sitä tarvitaan, tyynnyttämistä kun sitä tarvitaan • Reaktiivisuus ei muutu, säätelyä opitaan • Säätelyssä tarvittavat hermoradat ovat epäkypsiä lapsuudessa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Järjestys (integraatio) on palkitsevaa • Liike (reaktio) kohti järjestystä (integraatioita) • Ajattelu, muistaminen, toiminta ovat liikettä • Ongelma: järjestystä haetaan sieltä, mistä sen helpoimmin löytää • Väistöliikkeen jarruttaminen ja suunnan muuttaminen vaatii vaivannäköä (mukavuusalueen ylärajoilla toimiminen) • Vuorovaikutus voi ratkaisevasti auttaa sekä jarruttamisessa että suunnan muuttamisessa • Suunnan muuttaminen laajentaa näkökulmaa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
MÄ HALUUUUUN!!!!! • Halu on hyvästä – aivot tarvitsevat dopamiinia • Saamiseen voi kehittyä riippuvuus • Aristoteles: Ihmisen on opittava kohtuullistamaan halut • Jos ei saa mitä haluaa, niin hälyttää, jos ei osaa, niin hälyttää, jos yhteys häviää, niin hälyttää • Kaaos lisääntyy • Aikuisen tehtävä on auttaa sietämään kaaosta ja ylläpitämään toivoa • Toivo on järjestyksen ennakointia Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Kun stressijärjestelmä pettää • Informaatiota virtaa aivoihin aistikanavien kautta • Aistimiskynnyksissä on eroja – toiset havaitsevat äärimmäinen pieniäkin muutoksia – ns. aistiyliherkkyys • Diffuusi aisti-informaatio väsyttää • Integraatio estyy – kortisolia vaan ei palkitsevuutta • Aivot tarvitsevat palkitsevuutta (dopamiinia) – sitä otetaan sieltä mistä helpoimmin saa • Stressi täytyy säätää – kaaoksesta kohti järjestystä • Tarkkaavaisuushäiriöt vai levottomat ”häslät” – väärän tutkinnan mahdollisuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Taistele, pakene, jähmety - tai pysy yhteydessä • Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä (lisko leikkii kuollutta) • Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (dorsaalinen vagus) • Nisäkkäillä lisäksi taistele tai pakene järjestelmä • Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin – pelkkä sympaattinen vallitsevuus • Sosiaalisen yhteyden järjestelmä on kehittynyt vain sosiaalisille nisäkkäille • Rentoutunut yhteys toisiin – kypsempi parasympaattinen (ventraalinen vagus) inhiboi sympaattista hermostoa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Yhteyden kokeminen on integraatioita • Yhteys toiseen on äärimmäisen palkitsevaa • Oksitosiini ja endorfiinit: vaimentavat hälytystä • Dopamiini luo odotusta seuraavasta – yhdessä oppimisen ilo • Yhteyden katkeaminen (särö) suistaa kaaokseen • Korjaaminen palauttaa järjestyksen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Oksitosiini suojaa stressiltä • Aivoissa on erilaisia oksitosiini – tunnistimia • Sosiaalinen kiinnittyminen • Rauhoittuminen • Rentoutuminen • Oksitosiinireseptorit aktivoituvat tunnevaltaisessa vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Etuotsalohkon merkitys – korkean tason integraatio • Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat toisiinsa • Ärsykeinformaation tasapainottaminen ja integrointi • Kehosta ja aivojen alaosista nouseva informaatio, aivopuoliskojen välillä virtaava informaatio, toisista aivoista tuleva informaatio • Kehosta, aivoista ja vuorovaikutuksesta virtaavasta informaatiosta ”kasataan” toiminnallinen ja ehjä kokonaisuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Etuotsalohkon keskiosat • Etuotsalohkon keskiosien ”työtehtävät” • Sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi, valpastuminen, kehon viestien käsitteleminen, korkeammat kognitiiviset toiminnat • Etuotsalohkon keskiosien toiminnat: • Kehon tilojen sääteleminen, tunneherkistynyt kommunikaatio, emotionaalisen tasapainon ylläpitäminen, pelkoreaktioiden sääteleminen, reaktioiden joustavuus, näkemyksellisyys, empaattisuus ja intuitio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Etuotsalohkon ”irtoaminen verkosta” • Etuotsalohkon alueet eivät enää säätele muualta tulevaa informaatiovirtaa • Joustavuus, harkintakyky, itseoivallus, empatia, moraalinen arviointikyky jne. katoavat • Aivojen alempien osien ”ylivalta” ilman kontrollia • Etuotsalohkon otteen pettäminen aiheuttaa särön myös kommunikaatioon • Yhteyden häviäminen • Neuraalisen integraation pettäminen on este ”samalla aaltopituudella” olemiselle ja ymmärtävälle oppimiselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Etuotsalohkon ”irtoaminen” • Toiminta muuttuu jäsentymättömäksi – integraatio pettää • Etuotsalohkon keskiosat lopettavat aivojen alemmista osista virtaavan informaation tasapainottamisen ja koordinoinnin – inhibitio katkeaa • Reaktiot nopeita ja suoria, ”alatien” kautta kulkevia • Emootiot (amygdala) kaappaavat vallan • Ihmisten vastuulla on oppia (ja opettaa) mieltä toimimaan tavalla, joka muuttaa aivorakenteita Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Kaksi eri todellisuutta • Oikea ja vasen aivopuolisko ovat toiminnallisesti eriytyneitä • Mikään ei ole sattumaa – kaikella on tarkoituksensa • Aivot toimivat kokonaisuutena • Eriytyminen mahdollistaa kahdessa erilaisessa todellisuudessa elämisen – kaksi suhdetta ympäröivään maailmaan
Kaksi eri todellisuutta • Toinen todellisuus on ehyt ja kokonainen • Tässä hetkessä elävä, vuorovaikutuksessa sekä ympäristöön että toisiin ihmisiin • Sekä-että –ote ”ollako vai eikö olla – kas siinä pulma” • Toinen todellisuus on osiin purettava ja osista rakennettava • Manipuloitava, tulevaisuuteen suuntaava • Toisten ihmisten ja esineiden hallintaan pyrkivä • Joko-tai -ote
Jakautuneet aivot • Oikea aivopuolisko on ensisijainen, kokemuksellinen, hetkessä elävä, integroiva ja toiseen yhteydessä oleva • Oikean aivopuoliskon etuotsalohkon alueet ovat vallitsevia (kookkaampia), aktiivisia elämän ensi hetkistä lähtien • Tunne yhteydestä, itsestä suhteessa toiseen • Empatia, peilaaminen • Aikomusten ja reaktioiden suuntaaminen • Emotionaalisten merkitysten tunnistaminen – tunneviestien havaitseminen
Jakautuneet aivot • Vasen aivopuolisko tunnistaa ja merkitsee yksityiskohtia • Eritteleminen ja käsitteleminen • Nimeäminen, selittäminen • Todellisuuden kontrollointi – uuden todellisuuden luominen • Mahdollisuus irtaantua kokemuksista – ja vieraantua • Oikean aivopuoliskon kytkeminen mukaan mahdollistaa integraation – merkitykset