170 likes | 354 Views
Eduskunnan rooli EU-asioiden valmistelussa. 14.9.2014 Vkn Anna Sorto. Kuinka eduskunta vaikuttaa EU-toimien sisältöön?. PL 93, 96 ja 97 §:iin perustuva eduskunnan myötävaikutus: ensisijainen vaikutuskanava. - epäsuora (hallituksen kautta) mutta tehokas
E N D
Eduskunnan rooli EU-asioiden valmistelussa 14.9.2014 Vkn Anna Sorto
Kuinka eduskunta vaikuttaa EU-toimien sisältöön? • PL 93, 96 ja 97 §:iin perustuva eduskunnan myötävaikutus: ensisijainen vaikutuskanava. - epäsuora (hallituksen kautta) mutta tehokas • Lissabonin sopimuksen luomat/vahvistamat kanavat: toissijaisuusvalvonta ja parlamentaarinen yhteistyö. - suora, perinteisiä vaikutuskanavia täydentävä, mutta toissijainen
Kotimaisen järjestelmän keskeiset periaatteet 1) Eduskunnan valtaoikeuksien koskemattomuus: EU-päätöksenteossa toimivalta on sillä, jolle vastaava kotimainen toimivalta kuuluu. 2) Suuren valiokunnan keskeinen rooli. 3) Järjestelmä tukeutuu oikeudelliseen ja poliittiseen velvoitteeseen: • PL 93, 96 ja 97 § seuraa, että valtioneuvostolla on oikeudellinen velvollisuus varmistaa eduskunnan osallisuus ja myötävaikutus. • Poliittinen velvoite merkitsee velvoitetta ottaa eduskunnan kanta huomioon ilmaistaessa Suomen kantoja EU:ssa: kantoja edistää EU:ssa eduskunnalle vastuullinen hallitus. 4) Eduskunnan aukoton tiedonsaanti. .
Suuren valiokunnan (SuV) keskeinen rooli EU-asioissa • SuV määrittää eduskunnan kannan, ei täysistunto. • SuV toimii (yleensä) erikoisvaliokuntakäsittelyn pohjalta. • SuV sovittaa tarvittaessa kantoja yhteen. • SuVmukana käsittelyssä läpi prosessin, ml. neuvostot. • SuVottaa kantaa neuvottelutavoitteeseen ja - varaan kussakin EU:ssa päätettävässä kysymyksessä, ei itse EU-toimeen. - ”liikkuvaan maalin” tähtääminen • SuV käsittelee seuraavia asiatyyppejä: U-asiat, E-asiat, SUO-asiat ja TS-asiat.
U-asiat • U-asiat (PL 96 §) - omat valtaoikeudet: jos ehdotus kansallisena toimena edellyttäisi eduskunnan päätöstä, eduskunta päättää viimekädessä Suomen kannasta. • Näitä ovat: • Lainsäädäntöasiat (=vaatii Suomen perustuslain mukaan laintasoisen säädöksen) • budjettiasiat • kv-sopimusten hyväksyminen
E-asiat • PL 97 § takaa eduskunnan rajoittamattoman tietojensaantioikeuden. • Suurin osa E-asioista tulee vireille valtioneuvoston toimesta. • Suuri valiokunta voi antaa myös E-asiasta lausunnon valtioneuvostolle. Tällöin eduskunta on poliittisesti ohjeellinen. • Rajanveto U- ja E-asioiden välillä on joskus tulkinnanvarainen - kyse on normikokonaisuudesta.
SUO-asiat - ministerikuulemiset • Ministerikuulemiset ovat keskeinen osa järjestelmää. • Ministereillä on velvollisuus suoraan PL 97 §:n nojalla saapua SuV:n kuultavaksi ennen ja jälkeen ministerineuvoston. • Velvollisuus koskee myös pääministeriä Eurooppa-neuvostoista ja eurohuippukokouksista.
Järjestelmän edut • Eduskunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua kansalliseen EU-kannanmuodostukseen. • Kannat valmistelee ja Suomen kantoja edistää EU:ssa eduskunnalle vastuullinen hallitus • Vahva parlamentaarinen selkänoja on neuvottelijan etu. • SuV:n rooli varmistaa kannanmuodostuksen yhtenäisyyden ja antaa samalla päätöksentekoon riittää joustavuutta. • Erikoisvaliokuntakäsittely varmistaa riittävän laajan kansanvaltaisen valmistelun. • Hallitus toimii tietoisena eduskunnan näkemyksistä koko EU-prosessin ajan.
Mitä eduskunta haluaa tietää? • valtioneuvoston kanta: Suomen ja Euroopan etu. • oikea-aikaisuus: ennen EU-tason päätöksiä • ehdotuksen sisältö pääpiirteittäin • suhde perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin • arvio toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteesta • Ahvenanmaan asema • muutostarpeet kansalliseen lainsäädäntöön • olennaiset muiden maiden kannat • aikatauluarvio asian etenemisestä EU-tasolla
Haasteita • Oikea-aikaisuus/viipymättömyysvaatimus: • Millä valtuuksilla” –kysymyksiä ei saa syntyä, eduskuntaa ei myöskään tulisi pakottaa kiireelliseen päätöksentekoon. • Poliittinen koordinaatio - Eduskunta ei ole ministeriöiden muutoksenhakuaste; eduskunta nojaa valtioneuvoston koordinaatiojärjestelmään • Eduskunnan on muodostettava kanta, joka on riittävän selkeä toimintaohje neuvottelijoille, sisältäen myös neuvotteluvaran • Haasteet konkretisoituvat: • EP-vallan kasvu, 1. lukemisen sopu, trilogit, Eurooppa-neuvoston ylhäältä-alas viimetinkaan -toimintamalli ja muu eurokriisipäätöksenteko
EU-asiat täysistunnossa • Välikysymys, valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko, pääministeri ilmoitus, kyselytunti ja ajankohtaiskeskustelu mahdollinen myös EU-kysymyksestä. • Tällöin asia esillä myös täysistunnossa. • Täysistuntokeskustelu mahdollinen myös PL 96 §:n ja 97 §:n mukaisissa asioissa. - Päätösvalta tällöin säilyy SuV:lla
Toissijaisuusvalvonta - TS-asiat • Lissabonin sopimuksen mukaan kansallinen parlamentti voi huomauttaa suoraan EU-toimielimille, että EU-ehdotus rikkoo toissijaisuusperiaatetta. • Suuri valiokunta arvioi toissijaisuuskysymystä yleensä erikoisvaliokunnan pyynnöstä. • Täysistunto tekee päätöksen eduskunnan perustelluksi lausunnoksi suuren valiokunnan mietinnön perusteella.
Parlamenttien EU-yhteistyö • EK osallistuu moni- ja kahdenväliseen yhteistyöhön sekä EP:n että kansallisten parlamenttien kanssa. • Yhteistyö palvelee tiedonsaantia ja verkostoitumista. • Ei poliittisia päätöksiä tai sitoumuksia.
Tilastoja - 2012 vp • SuV kokoontui 65 kertaa (norm. ke ja pe) • U-asioita 82 • E-asioita 178 • Jatkokirjelmä(t), n. 1/4 U- ja E-asioissa • SUO-asiat 128 kertaa • TS-asiat 80, 1 perusteltu lausunto • Päätösasioita kokouksittain n. 30 • 224 lausumaa ja 4 lausuntoa • 5 julkista kuulemista eurokriisin liittyen
Komissio lakiesitys Euroopan parlamentti Ministeri- neuvosto toissijaisuusvalvonta Hallitus Sektoriministeriöt hallituksen kanta (sis. toissijaisuus- arvion) Eduskunta Erikoisvaliokunnat Suuri valiokunta - - - - - - - - - - - - - - - Ulkoasiainvaliokunta eduskunnan kanta Lausunto Suomen kanta vähintään 6 viikkoa Säätävät eurooppalait