Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

1. Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Päästöjen kehitys 2011

2. Sisällys • Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa • Pääkaupunkiseutu • Helsinki • Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

3. 1 Kasvihuonekaasu-päästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

4. 1.1 Maailman hiilidioksidipäästöt Kuva 1. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja sementin valmistuksesta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt (laskettu tonneina hiiltä) verrattuna IPCC:n skenaarioihin (IEA 2012; Boden ym. 2011; Nakicenovic ym. 2000).

5. 1.2 Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt Kuva 2. Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt 1990–2010 ja ennakkotieto vuoden 2011 päästöistä (EEA 2012; Olivier ym. 2012). Tavoite 2020 on 20 % päästövähennys vuoteen 1990 verrattuna.

6. 1.3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kuva 3. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2011 (Tilastokeskus 2012a).EU:n tavoite 2020 on tässä -20 % ja Tulevaisuusselonteko 2050 -80 % Suomen vuoden 1990 kokonaispäästöistä. Kioton sopimuksen Suomen velvoitteena on saavuttaa vuoden 1990 päästötaso jaksolla 2008–2012. Energiasektorin päästöistä noin 60 % ja teollisuuden prosessipäästöistä noin 70 % syntyy päästökauppasektorilla.

7. 2 Pääkaupunkiseutu Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

8. 2.1 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt Kuva 4. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2011. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

9. Kuva 5. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2011.

10. 2.2 Päästöt sektoreittain2.2.1 Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 6. Pääkaupunkiseudun rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2012b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2011.

11. 2.2.2 Kaukolämpö Kuva 7. Pääkaupunkiseudun kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 1990 ja 2000–2011. Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

12. Kuva 8. Kaukolämmön kulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2011.

13. Kuva 9. Kaukolämmön tuotannossa pääkaupunkiseudulla käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2011.

14. 2.2.3 Sähkö Kuva 10. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2011.

15. Kuva 11. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain pääkaupunkiseudulla ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011. Kotitalouksien osuus kulutuksesta oli 34 % vuonna 2011.

16. 2.2.4 Liikenne Kuva 12. Liikenteen päästöt pääkaupunkiseudulla (autoliikenne kaupunkien rajojen sisäpuolella, lähijunat, raitiovaunut ja metrot sekä laivat ja veneet satamissa ja lähialueilla) sektoreittain ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011.

17. Kuva 13. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000–2010 (Mäkelä 2012a).

18. 2.3 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet2.3.1 Kokonaispäästöt Kuva 14. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteeseen johtava kehitysura.

19. 2.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 15. Pääkaupunkiseudun asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteeseen johtava kehitysura.

20. 3 Helsinki Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

21. 3.1 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt Kuva 16. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2011. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

22. Kuva 17. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2011.

23. 3.2 Päästöt sektoreittain3.2.1 Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 18. Helsingin rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2012b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2011.

24. 3.2.2 Kaukolämpö Kuva 19. Helsingin kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain 1990 ja 2000–2011. Päästöjen laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

25. Kuva 20. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2011.

26. Kuva 21. Kaukolämmön tuotannossa Helsingissä käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2011.

27. 3.2.3 Sähkö Kuva 22. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2011.

28. Kuva 23. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Helsingissä ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011. Kotitalouksien osuus kulutuksesta oli 29 % vuonna 2011.

29. 3.2.4 Liikenne Kuva 24. Liikenteen päästöt Helsingissä (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, raitiovaunut ja metrot sekä laivat ja veneet satamissa ja lähialueilla) sektoreittain ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011.

30. Kuva 25. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Helsingissä vuosina 1990 ja 2000–2010 (Mäkelä 2012a).

31. 3.3 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet3.3.1 Kokonaispäästöt Kuva 26. Helsingin kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

32. 3.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 27. Helsingin asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

33. 4 Espoo Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

34. 4.1 Espoon kasvihuonekaasupäästöt Kuva 28. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2011. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

35. Kuva 29. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2011.

36. 4.2 Päästöt sektoreittain4.2.1 Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 30. Espoon rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2012b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2011.

37. 4.2.2 Kaukolämpö Kuva 31. Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2011. Laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.

38. Kuva 32. Kaukolämmön kulutus sektoreittain Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2011.

39. Kuva 33. Kaukolämmön tuotannossa Espoossa käytetyt polttoaineet hyödynjakomenetelmällä laskettuna vuosina 1990 ja 2000–2011.Espoon alueella tuotettua kaukolämpöä käytetään myös Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

40. 4.2.3 Sähkö Kuva 34. Kulutussähkön kasvihuonekaasupäästöt Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2011.

41. Kuva 35. Sähkön kokonaiskulutus sektoreittain Espoossa ja kulutus asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011. Kotitalouksien osuus kulutuksesta oli 45 % vuonna 2011.

42. 4.2.4 Liikenne Kuva 36. Liikenteen päästöt Espoossa sektoreittain (autoliikenne kaupungin rajojen sisäpuolella, lähijunat, veneet) ja asukasta kohti vuosina 1990 ja 2000–2011.

43. Kuva 37. Tieliikenteen suoritteen kehittyminen Espoossa vuosina 1990 ja 2000–2010 (Mäkelä 2012a).

44. 4.3 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tavoitteet4.3.1 Kokonaispäästöt Kuva 38. Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

45. 4.3.2 Päästöt asukasta kohti laskettuna Kuva 39. Espoon asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna, 2000-luvun päästökehitykseen perustuva ennuste sekä kaupunginjohtajien ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors) ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n tavoitteisiin johtavat kehitysurat.

46. 5 Vantaa Kasvihuonekaasupäästöt globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo • Vantaa • Kauniainen • Yhteenveto • Lähdeluettelo • Liitteet

47. 5.1 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt Kuva 40. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2011. Kuvassa on esitetty myös kokonaispäästöjen todellinen vuosivaihtelu, eli päästöt laskettuna ilman lämmitystarvekorjausta ja sähkön päästökertoimen viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. 

48. Kuva 41. Kasvihuonekaasujen päästöt sektoreittain asukasta kohti laskettuna Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2011.

49. 5.2 Päästöt sektoreittain5.2.1 Rakennuskanta ja lämmityksen päästöt Kuva 42. Vantaan rakennusten kerrosala päälämmitysmuodoittain (Tilastokeskus 2012b) ja rakennusten lämmityksen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 2000–2011.

50. 5.2.2 Kaukolämpö Kuva 43. Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt tuotantomuodoittain Vantaalla vuosina 1990 ja 2000–2011. Laskennassa otetaan huomioon kaukolämmön tuotannon päästöt hyödynjakomenetelmällä laskettuna, energiayhtiöiden välinen lämpökauppa ja vuotuinen lämmitystarve.