Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden priorisointi

1. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteiden priorisointi Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008

2. Ryhmätyöohjeet • Työn tarkoituksena valita keskeiset tavoitteet, joita rakennemallityö ja siihen kytkeytyvät osahankkeet toteuttavat. Tavoitteet hyväksytään 23.4.2008 seutuhallituksen kokouksessa. • Runkona jaettu lista tavoitteista, jotka esiintyvät osahankkeiden esityksissä • Jako neljään ryhmään ennalta tehdyn ryhmäjaon perusteella • Ryhmät 1-2 keskittyvät erityisesti sinisiin tavoitteisiin (mal) • Ryhmät 3-4 keskittyvät erityisesti punaisin tavoitteisiin (pal, ek) • Kussakin ryhmässä: • puheenjohtaja (esittelee ryhmätyön tulokset) • motivaattori (pitää taistelutahtoa yllä) • sihteeri (kirjaa ja ryhmittelee, laatii yhteenvetoa varten powerpointit) • ajanottaja (huolehtii siitä, että kaikille työvaiheille jää aikaa) • Aikataulu: 1) ”lämmittely” 5 minuuttia, 2) keskustelua tavoitteista ja kymmenen olennaisimman valinta 45 minuuttia 3) priorisointia ja ryhmittelyä 30 minuuttia ja 4) sihteerille 10 minuuttia aikaa viimeistellä yhteenvetopowerpointit. • Kukin ryhmä esittelee omat priorisoidut tavoitteensa klo 14.00 alkaen, aikaa kullekin ryhmälle 10 minuuttia.

3. Ryhmäjaot Teema: liikenne, asuminen, ilmasto Teema: julkiset ja kaupalliset palvelut, elinkeinot R1 R2 R3 R4 Työn tarkoituksena valita keskeiset tavoitteet, joita rakennemallityö ja siihen kytkeytyvät osahankkeet toteuttavat. Tavoitteet hyväksytään 23.4 seutuhallituksen kokouksessa.Siht kirjaa, pj esittelee 5-10 min, m motivoi ja a pitää huolen aikataulusta.

4. Varautuminen väestön ikääntymiseen • Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen • Varautuminen kotitalouksien heterogeeniseen rakenteeseen ja pieniin asuntokuntiin • Liikenteen energiankäytön ja päästöjen vähentäminen • Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne • Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet • Liikennesuunnittelu tulee organisoida eri osapuolten yhteistyönä • Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen • Liikennepalvelujen käyttö helpommaksi • Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön • Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi • Henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysäyttäminen • Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen • Liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen • Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen julkista rahoitusta lisäämällä • Liikenneonnettomuuksien henkilövahinkojen määrä puolittaminen • Ilmastonmuutoksen hillintä • Ilmastonmuutokseen varautuminen mm. rakentamisessa • Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen • Maapolitiikalle yhteiset periaatteet • Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen • Tonttitarjonnan lisääminen yhdyskuntarakenteen kannalta hyvissä paikoissa • Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen • Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa • Keskustaajamien kehittäminen ja vetovoimaistaminen • Kylätaajamien kehittäminen • Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen esteettömyyden näkökulmasta • Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen • Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi • Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta huolehtiminen • Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen Siniset tavoitteet

5. Turvataan arjen matkojen toimivuus • Tarjotaan elinkeinoelämälle logistista kilpailukykyä • Varaudutaan kansainvälistymiseen • Alueita kehitetään yhteistyössä, mm: raja-alueiden kehittäminen (asuminen, palvelut ja työpaikat) • Vastuu seudullisista hankkeista on yhteinen (mm. jäteveden puhdistamo, tekopohjavesi, jätteenkäsittely, logistiikkakeskus) • Maaseutumaisilla alueilla halutaan tukea palvelukylien kehittämistä • Kaupunkiseudun virkistys- ja ekologisten arvojen säilyttäminen • Palvelut ensisijaisesti keskuksissa tai joukkoliikenteen laatukäytävien solmukohdissa • Kaupunkikulttuurin tukeminen • Logistisesti edulliset työpaikka-alueet käyttöön • Tilaa vievät toiminnot omille alueilleen • Toimistot keskustoihin • Seudullisesti kilpailukykyinen elinkeinoalueiden kokonaisuus • Työpaikkojen, asumisen ja palvelujen sekoittaminen • Raja-alueyhteistyön kehittäminen palveluissa • Palveluinvestoinneissa tulisi huomioida myös kasvun vara; nyt rakennukset jo valmistuessaan liian pieniä • Palveluiden yhteiskäytön kannalta joukkoliikenteen järjestelyt avainasemassa • Päiväkotien sijoittaminen isojen teiden varsille työmatkaliikennettä silmällä pitäen • Päivähoidossa joustavuus palveluiden hankinnassa lasten muuttaessa kunnasta toiseen • Päivähoitopalvelun saatavuus työmatkan varrelta • Kouluihin ja päiväkoteihin yhtenäiset valintaperusteet • Terveydenhoitopalveluiden yhteiskäytön kehittäminen • Vanhusten kotona asumisen tukeminen • Palveluasumisen kehittäminen ja monipuolistaminen • Palveluyhteistyöllä edistetään palvelutuotannon tehokkuutta. • Palveluyhteistyöt suunnitellaan ja toteutetaan laajoina kokonaisratkaisuina, esim. seututerveyskeskus • Palveluyhteistyö suunnitellaan ja toteutetaan yksittäisten palvelusopimusten kautta • Työpaikkojen hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä Punaiset tavoitteet

6. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliTavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008 Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 1

7. Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallin laatimisessa (ei tärkeysjärjestyksessä) Seudun kuntien yhteisen tahtotilan ilmaiseminen Mahdollistetaan yhdessä kasvu, joka on otettavissa vastaan (kestävä kehitys luonnollinen asia) Kasvun hallinta (ei vain sopeutuminen), niin että vaikutukset eivät karkaa käsistä Seudun toimivuudesta huolehtiminen Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen Varautuminen vieläkin suurempaan kasvuun, kuin mitä on ennakoitu Kasvun jakaminen: Kaikki kunnat eivät kestä (kuntataloudellisesti) suurta kasvuvauhtia -> syytä jakaa kasvua tasaisemmin seudulla (kasvun hallinta) : toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi Seutukunnan ei ole syytä rajoittaa kasvua, kyse on järkevämmästä jakamisesta

8. Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen • Eläminen mahdollista nykyistä pienemmällä alueella: liittyy myös työpaikkaomavaraisuuteen. • Tosin kehitys menee siihen suuntaan, että pendelöintiä moneen suuntaan. • Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen • Jos ei ole riittävää tarjontaa kaava-alueilla, se purkautuu haja-asutuksena. Olisi hyvä että löytyisi yhteistä normistoa: vyöhykkeet tms. (Perusrakennusoikeuteen pitäisi pystyä puuttua.) • Kunnat tässä erilaisia: halutaanko haja-asutusalueiden hallintaa ottaa tähän mukaan. • Vaikka pyritään ohjaamaan eli hillitsemään, niin luottamushenkilöiden kanta lautakunnassa on toinen. Paineet hajarakentamiseen erittäin suuret koko ajan.

9. Ilmastovaikutukset ja energiatehokkuus ovat keskeisiä kauttaaltaan vaikutusten arvioinnissa • Työkokonaisuudessa ilmastotavoitteet toteutuvat välillisesti. Se on ns. metatavoite. • Hillitseminen ja sopeutuminen • Energiatehokkuus ja tuotanto • Joukkoliikenteen kehittäminen • Yhteinen joukkoliikenneorganisaatio • Raideliikenteen kehittäminen selkeämmin esiin • Joukkoliikenteen laatukäytävät: liityntäliikenne? • Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen • Yhteisvastuullisuutta tähän • Myös valtion toimet oleellisia: esim. ARA-ehtojen muuttaminen • Myös sosiaalisen asuntotuotannon riittävyydestä huolehtiminen • Erityisryhmien asumisen turvaaminen • Erityisesti ikääntyminen realisoituu tällä aikakaudella

10. Viherverkoston säilyminen toimivana ja yhtenäisenä • Asuntotarjonnan monipuolistaminen jne. • Erityisesti tiivistyvillä alueilla • Viime kädessä keinona esim. tonttien jakaminen laatukilpailulla • Seudun yhteisten maapoliittisten periaatteiden laadinta • Yhtenäisyys palvelkoon yhteisiä tavoitteita • Kaikkien lain suomien keinojen käyttäminen yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa

11. Rakennemallin tärkeimmät tavoitteet Mahdollistetaan yhdessä kasvu, joka on otettavissa vastaan Kasvun jakaminen: toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi Asuntotarjonnan turvaaminen Erityisesti vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen Myös erityisryhmien asumisen turvaaminen Asuntotarjonnan monipuolistaminen ja laatu etenkin tiivistyvillä alueilla Viherverkoston jatkuvuuden ja riittävyyden turvaaminen Yhdyskuntarakenteen yhteinen ohjaaminen: tiivistäminen laadukkaasti Maapolitiikka: seudun yhteisten maapoliittisten periaatteiden laadinta (ja kaikkien lain suomien keinojen käyttäminen yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa) Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen Joukkoliikenteen kehittäminen: erityisesti raideliikenteen Ilmastovaikutukset ja energiatehokkuus keskeisiä vaikutuksien arvioinnissa Seudun kasvun jakaminen tasaisemmin kuntien kesken Toteuttamissuunnitelma ja ohjelmointi Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen varautuminen yleistavoite Energiatehokkuus keskeistä

12. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliTavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008 Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 2

13. Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallin laatimisessa Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen (xxxxxxx Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen (xxxxx Keskustaajamien kehittäminen ja vetovoimaistaminen (xxxxx Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen (esteettömyyden näkökulmasta) (xx Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (xxxxx Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen (xxxx Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen – kääntäminen nousuun (xxxx Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen (xxxx Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen (xxx Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen (xxx Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet (xxx Varautuminen väestön ikääntymiseen (xxx Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa (xxx Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön (xx ASUMISEN LAATU! (xx Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne (x Henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysäyttäminen (x Liikenteestä aiheutuvien haittojen vähentäminen (x Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen julkista rahoitusta lisäämällä (x Ilmastonmuutoksen hillintä (x Vuokra-asuntotarjonnan lisääminen (x Tonttitarjonnan lisääminen yhdyskuntarakenteen kannalta hyvissä paikoissa (x Asuntojen hallintamuotojen monipuolisuudesta huolehtiminen (x Riittävä asuntotarjonta myös erityisryhmille ja huono-osaisuuden alueellisen kasautumisen välttäminen (x

14. Tärkeimmät tavoitteet tai tavoiteryhmät rakennemallin laatimisessa Varautuminen voimakkaaseen kasvuun rakennetta eheyttäen ja tiivistäen (xxxxxxx Uudistuotannon suuntaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi (xxxxx Asumisen, palvelujen, työn ja liikenteen parempi yhteensovittaminen (xxxx Nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne (x Kuntakeskusten kehittäminen ja vetovoimaistaminen (xxxxx Kuntakeskuksien/taajamien kehittäminen (esteettömyyden näkökulmasta) (xx Varautuminen väestön ikääntymiseen ja esteettömyys(xxx Liikkumistarpeen vähentäminen arjessa (xxx Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen (xxxxx Liikenne Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudun sisäisten pääyhteyksien kehittäminen (xxxx Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen alenevan kehityksen pysäyttäminen – kääntäminen nousuun (xxxx Liikennejärjestelmä tehokkaampaan käyttöön (xx ASPOL Asuntotarjonnan monipuolistaminen, uusien asumiskonseptien synnyttäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen (xxx Asuntotuotannon riittävyyden turvaaminen (xxx Riittävän tonttituotannon turvaaminen Viihtyisät, luonnonläheiset, turvallisia ja yhteisölliset asuinalueet (xxx ASUMISEN LAATU! (xx

15. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliTavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008 Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 3

16. Olennaisia tavoitteita palveluverkolle 1 Raja-alueyhteistyö • Erityinen tarkastelu raja-alueilla, kuten Ojala-Lamminrahka, Pirkkala-Nuoliala, Hervanta-Sääksjärvi, Kolmen kulman alue (Ylöjärvi, Nokia, Tampere), Nurmi-Sorila, Siivikkala-Lielahti, Lamminpää-Vuorentausta, Partola ja Härmälä 2 Hyvinvointipalvelujen yhteiskäytön periaatteet • Millä edellytyksen päivähoitoa, perusopetusta ja terveydenhoitoa voidaan käyttää yli kuntarajojen • Yksittäiset sopimukset, mitkä mahdollistavat yhteiskäytön • Yhteinen seudullinen hinta kannustaa myymään ja ostamaan 3 Yhteisten isojen toiminnallisten kokonaisuuksien edistäminen • Periaatteet toiminnalle, esim. päivähoito 4 Sairaanhoidon porrastuksen ohjaaminen seudullisesti • Yhteinen sopiminen, mihin saakka perusterveydenhuolto hoitaa asioita • Yhteisten resurssien (tilat, henkilöstö) näkökulma, liityntä palveluverkkoselvitykseen

17. Olennaisia tavoitteita elinkeinoille ja kaupan palveluille • Maapolitiikalle yhteiset periaatteet • Maankäyttö (työpaikat, yritykset); syntyy rakennemallityön tuloksena • Maanhankinta (erilaiset keinot); yhteiset periaatteet ja pelisäännöt mm. lunastustilanteissa • Työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteellä • Keskustan ja alakeskustojen vetovoimaisuuden vahvistaminen • Elävä keskusta • Kaupan palvelut, toimistot, kulttuuripalvelut, puistot, asuminen • Haja-asutuksen hallinnan tehostaminen • Palvelujen keskittäminen taajamarakentamista tukevasti • Vastuu seudullisista hankkeista on yhteinen • Päätökset isoista seudullisista hankkeista tehty (mm. jätevedenpuhdistamo, tekopohjavesi, jätteenkäsittely, logistiikkakeskus, raideliikenteen kehittäminen) 6. Monipuolisista asumisvaihtoehdoista sovitaan seudullisesti • vuokra-asuminen, muut asumismuodot • palvelua vaativa asuminen keskustoihin, ikäihmiset

18. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalliTavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari 26.3.2008 Tavoitteiden ryhmittely ja priorisointi Ryhmä 4

19. Olennaisia tavoitteita tai tavoiteryhmiä rakennemallityölle Maankäyttö lähtökohtana – kuntien yhteiset periaatteet - tarkoituksenmukainen yhdyskunta- ja kaupunkirakenne => palvelut, liikenne, elinkeinot - yhteisesti merkittävät alueet, joita kehitetään - vastuu seudullisista hankkeista Kuntien erilaisuus - profiloituminen, lähtökohtana vahvuudet Työvoiman saatavuus - koulutus, osaamisen kehittäminen, asuminen, palvelut Palveluyhteistyön kokonaisvaltainen suunnittelu - palveluverkon tarkoituksenmukaisuus Kansainvälistyminen (vertailu mukaan kaikkiin malleihin – miten tulee näkyviin eri malleissa ja mitä vaikutuksia)