Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja päätöksenteko

1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja päätöksenteko Satu Taiveaho Toimitusjohtaja, YTM Sininauhasäätiö

2. Vaikuttamisen ja osallistumisen monet muodot • Vaikuttaminen voi olla esim. organisaation sisäistä tai ulkoista, suoraa tai epäsuoraa, yksilöllistä tai yhteisöllistä, paikallista tai alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä. • Vaikutamme joka päivä arkielämän valintojemme kautta yhteiskuntaan (esim. kulutusvalinnoilla – voimme reklamoida ja esittää toiveita jne.)

3. Vaikuttamisen monet muodot • Kansalaisjärjestöt, yhden asian liikkeet ja erilaiset organisaatiot (paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja globaaleja liikkeitä esim. sosiaali- ja terveysalan järjestöt, eläkeläisjärjestöt… ) • Valtakunnallisia toiminnaltaan vakiintuneita järjestöjä kuullaan myös lainvalmistelussa ja eduskunnassa asiantuntijoina • Vaikuttaa voi myös sidosryhmätyöllä, mielipiteitä esiin tuomalla, kirjoittamalla, puhumalla, kasvattamalla, kouluttamalla, osallistumalla työryhmiin ja foorumeihin, kirjoittamalla vetoomuksia, julkilausumia, aloitteita, kannanottoja ja adresseja tai vaikkapa osallistumalla mielenosoituksiin.

4. Julkisen sektorin kansalaislähtöinen toiminta • Kaupungeissa esim. erilaiset foorumit, neuvostot, palautejärjestelmä, varjovaltuustot, nettivaikuttamot, palvelusitoumukset (Hämeenlinna-malli), kuntalaisaloitteet • Valtakunnan tasolla esim. ”Ota kantaa”-sivusto, alueellisia kuulemistilaisuuksia • Kansanäänestykset • Kumppanuussopimukset • Julkisen sektorin tuki ja osallisuus kansalaisjärjestöjen kansalaislähtöiseen toimintaan

5. Vaikuttamisen monet muodot • Ammattiyhdistykset/työnantajaliitto (oman alan ja ammatillisen toiminnan kehittämiseen, jäsentensä edun valvonta, palkkaratkaisut. Ammattiyhdistyksissä asiat saavat tarvittavat mittasuhteet, joita ei työnantajat ja muut toimijat eivät helpolla sivuuta). Luottamusmiesjärjestelmä usein myös työnantajan etu mm. neuvottelutilanteissa. Vastaava työnantajaliiton rooli. • Oikaisuvaatimuksilla, valittamalla, kantelemalla (esim. huonon kohtelun yhteydessä, oikeuksien rikkomisen yhteydessä, päätösten virheellisyyden kohdalla) • Asiantuntijavaikuttaminen (tutkimukset, selvitykset, kannanotot) ja ns. virkamiesvalta (yhteydenpito virkamiehiin, asioiden valmistelu, vallan delegointi)

6. Pohdinta • Miten Sininauhaliiton jäsenjärjestönä tai sen bossina/ työntekijänä vaikutat?

7. Jäsenjärjestö osana liittoa • Sininauhaliitto kattojärjestönä keskeinen valtakunnallinen vaikuttaja monella tavalla vrt. äskeiset kalvot. • Liitto Soste ry:n jäseneksi? • Vaikuttaminen liiton kautta tai liiton rinnalla • Tiedot/toiveet/tarpeet liiton tietoon, jotta voidaan vaikuttaa asioiden puolesta valtakunnan tasolla • Jäsenjärjestöillä paikallinen rooli

8. Jäsenjärjestö vaikuttajana • Työllä vahva yhteiskunnallinen vaikutus: sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisy, vähentäminen ja poistaminen, ihmisten toimintakyvyn, yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen • Ihmisten sosiaalisten oikeuksien, toimintaedellytysten ja elämänotteen vahvistaminen • Heikoimmassa asemassa olevien asioiden ajaminen • ->Työllä ja toiminnalla vaikutetaan yksilöiden ja perheiden kautta vahvasti yhteiskuntaan

9. Jäsenjärjestö vaikuttajana • Kehittämis- ja tutkimustyö • Tiedon välittäminen ja yhteydenpito päättäjiin – olla asiakkaiden äänitorvena. Sosiaalialan osaajat ovat yhteiskunnan näköalapaikalla ja saavat työssään sellaista tietoa, minkä välittäminen ja huomiointi yhteiskunnassa on välttämätöntä. • Edellytykset ja oikeudet, mutta myös velvollisuus vaikuttaa ja välittää tietoa (työnantajalle), päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle niistä tarpeista, joita yhteiskunnassa on. Vaikuttaminen kuuluu sosiaalialan ammattilaisen perustehtävään.

10. Jäsenjärjestö vaikuttajana • Työelämässä asiantuntijana: esim. työyhteisön kokoukset, hoito- ja kuntoutuspalaverit ja tapaamiset organisaation johdon sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa • Asiantuntijana mahdollisuus päästä puhumaan yleisölle, kommentoimaan asioita mediaan sekä saada paikkoja luottamus- ja edustustehtäviin • Kerätty tieto, tilastot, informaatio ja asiakaspalaute. Erilaiset tilastolliset tiedot, vaikuttavuustutkimukset, sosiaalinen raportointi ja kvalitatiivinen tutkimus esim. sosiaalisten vaikutusten arvioinnit, hyvinvointimittarit, sosiaaliasiamiehen raportit • Myös muu tieto päätöksentekijöille ja yhteydenpito, samoin mediaan!

11. Media ja markkinointi osana vaikuttamista • Asiat saatava laajan yleisön tietoisuuteen ja näkyviksi • Jäsenjärjestöä kuunnellaan paremmin, jos vakiintunut, aktiivinen ja toiminta paikkakunnalla noteerattu • Yhteydenpito mediaan, kutsut tapahtumiin (myös paikallisradiot), juttuvinkit, haastattelut, maksetut mainokset, buffit, yleisönosastokirjoitukset, lehdistötiedotteet (ajoissa) - ottakaa myös rooli aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Nopea reagointi tärkeää! • Markkinointi myös tärkeää, laadukas ja hyvä toiminta, sidosryhmätyö, ”näkyminen”, kohteliaisuuskäynnit, muistamiset, KIITOKSET!

12. Jäsenjärjestö vaikuttajana • Sosiaalialan osaajia tarvittaisiin lisää myös päätöksentekijöiksi. Tällä hetkellä hyvin/liian vähän. • Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen: esim. palautejärjestelmä, asiakasraadit, ASUKASDEMOKRATIA, kokemusasiantuntijat, palvelusitoumukset, ohjaaminen valitus- ja kantelureitteihin • -> Koska sosiaalialan asiakkaat eivät ole äänekkäimpiä oikeuksiensa perääjiä, usein siihen ei ole voimavaroja, osaamista tai jaksamista, niin siksikin työntekijän tulee olla aktiivinen vaikuttaja!

13. Poliittinen toiminta • Perusoikeus äänestää, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin • Puoluetoiminta (halukkaat mukaan!) • Yhteydenpito päättäjiin (esim. ”oma” valtuutettu, kansanedustaja tai alueen kansanedustajat ja ministerit), tiedon välitys (esim. sosiaalialan näköalapaikan tietoa todella tarvitaan päätöksenteossa). Vaikuttaminen tasapuolisesti, kaikille, yli puoluerajojen. • Jäsenjärjestöihin hallituksiin edustus? • Kummivaltuutetut? Poliittisten toimijoiden vierailut (vrt. Sininauhasäätiön Myrrin toiminta)?

14. Poliittinen toiminta • Vaikuttaminen yhteistyössä muiden saman alan toimijoiden kanssa • Vaikuttaminen saman aikaisesti eri väylien ja eri tahojen kanssa asiaan (vrt. valtuustoaloite, kuntalaisaloite, mielipidekirjoitus jne.)

15. Haasteena erityisesti • Alle 40 -vuotiaiden ja vähemmän koulutettujen ja heikossa asemassa olevien äänestysvilkkaus/vaikuttaminen kaikkein heikointa  ASIAKKAIDEN AKTIVOINTI • Alamme asioiden edistämisessä oleellista myös asiakkaidemme äänen vahvistaminen

16. HALLINTOvaltion tasolla PRESIDENTTI (vahvistaa eduskunnan laatimat lait) EDUSKUNTA (säätää lait), 200 edustajaa, sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUS (lakiesitykset eduskunnalle) ministerit SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri Valmistelee sosiaali- ja terveysalan lait

17. HALLINTO kunnan tasolla • VALTUUSTO • esim. talousarvion hyväksyminen, virkojen määrä, isot linjat • KAUPUNGIN-/KUNNANHALLITUS • valmistelee valtuustolle asiat • LAUTAKUNNAT (esim. perusturvalautakunta) • päätökset tarkemmalla tasolla • VIRKAMIEHET • Asiakastyö, viranhaltijapäätökset • TYÖNTEKIJÄT

18. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintajärjestelmän hallinto EDUSKUNTA (sosiaali- ja terveysvaliokunta) Sosiaali- ja terveysministeriö Aluehallintovirastot (peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -osasto, ent. lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot, ns. väliportaan hallinto) Kunnanvaltuusto (perusturvalautakunta) Perusturvavirasto ja terveyskeskus, Kuntayhtymät (esim. erikoissairaanhoito, kansanterveyskuntayhtymät, sosiaali- ja terveydenhuollon piirit, yhteistoiminta-alueet)

19. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon toimijoita • EU (parlamentti 736 meppiä, neuvosto ja komissio) • KELA (huolehtii perusturvasta). Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. • THL (STM:n alainen tutkimus- ja kehittämislaitos), VALVIRA (valtakunnallinen lupa, ohjaus- ja valvonta) (ent. TEO ja STTV) • Eduskunnan oikeusasiamies (julkisen tehtävän valvonta, hyvä hallinto, perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen)

20. Lakien käsittelyjärjestys eduskunnassa • Hallituksen esitys tai kansanedustajan aloite • Lähetekeskustelu • Erikoisvaliokunta • Ensimmäinen käsittely (yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely) • (Suuri valiokunta) • Toinen käsittely (hylätään tai hyväksytään) • Eduskunnan vastaus tai kirjelmä • Presidentti vahvistaa lain

21. Muuta: keinoja ja toimia aktivoida passiivisia osallisuuteen • Hyvinvoinnin vahvistaminen; osallisuuden kokemuksen lisääminen eri toimialoilla; luottamus siitä, että hyvinvointi säilyy, palvelut toimivat ja oikeudenmukaisuus toteutuu • Kokeeko kansalaiset, että heidän asioitaan edistetään? (Mitkä asiat esillä/miten ne saadaan esiin?) • Onko tietoa päätöksenteosta ja miten sitä voitaisiin lisätä? (poliitikkojen toimesta, populismi versus asioiden laaja avaaminen, tapa puhua/esittää asiat) • Erilaisten asiakasraatien edistäminen esim. asumisyksiköihin kaikkein heikoimmat unohdetaan usein heitä koskevasta päätöksenteosta, ulkoistetaan /vrt. työvoimapolitiikan aktivointi. Arjen tason osallisuutta ja osallistumista vahvistettava • Matala kynnys, esteiden poisto ja osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen

22. Pohdintaa täyden kansalaisuuden vahvistamisesta vaikuttamisessa • Onko vaikuttamista sekin., ettei osallistu, vrt. ns. vastademokratia (esim. arvostelu, tuomitseminen ja vallanpitäjien valvonta?) -> toimii kuitenkin tavoitetta vastaan • Nähdäänkö osallisuus/aktiivisuus osana toimintakyvyn ylläpitoa tai kuntoutusta? Esim. sosiaalisen toiminnan vaikutus? Voisimmeko vahvistaa vaikuttamista tässä työssä? • Tukipalvelut esim. vammaisten henkilökohtainen apu, myös muiden vaikeassa asemassa olevien tarvitsemat tukipalvelut, myös omaiset. Miten meidän asiakkaat? • Miten kilpailla yhä suuremman tietotulvan/kiireen/kilpailevien kiinnostusten kohteiden kanssa? • Politiikan muututtava, jotta tavoittaisi laajemmin kansalaisia, uudet menetelmät, arvojen ja asioiden kirkastaminen (erot puolueiden välillä), ”yhdet asiat” esiin ym. Politiikka lähemmäksi ihmisiä ym.

23. Milloin kannattaa vaikuttaa ja miten • Mahdollisimman varhain liikkeelle -> silloin kun lakiesitys tulee päätettäväksi eduskuntaan on usein myöhäistä (mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan) • Yhteydenpito asiassa johonkin tai kaikkiin kansanedustajiin (oma alue/valiokunta tms.). Yhteys asiasta vastaavaan ministeriin ja/tai hänen avustajiinsa. Myös yhteydenpito asiaa valmisteleviin virkamiehiin. Sähköposti usein toimivin muoto yhteydenottoon.

24. Milloin kannattaa vaikuttaa ja miten • Erityisesti yhteydenpito ko. valiokunnan/lautakunnan jäseniin, ei tietotulvaa (tiiviisti ydinasiat, ei massapostituksia), myös alueen kansanedustajat sopiva kohderyhmä, eduskuntaryhmien pj:t/pääsihteerit, ministereiden erityisavustajat • Tiedon välittäminen yli puoluerajojen, erityisesti suurimmat puolueet (hallituspuolueilla merkittävä rooli) • Henkilökohtainen tapaaminen, luottamushenkilöiden kutsu vierailemaan työpaikoille tms. • Asioita/ongelmia/ideoita edustajien tietoon -> vaikuttamistyö ei ole koskaan turhaa, vaatii usein kyllä pitkäjänteisyyttä • Lähtekää mukaan vaikuttamistyöhön/politiikkaan! Varmistakaan, että sosiaalialan osaajia on päättäjinä!