NÄKÖKULMIA EHEYTTÄVÄÄN OPETUKSEEN

1. NÄKÖKULMIA EHEYTTÄVÄÄN OPETUKSEEN Inkeri Ruokonen HIMO, Ateneum-sali to 24.10.2005

2. EHEYTTÄVÄ Eheä: • vahingoittumaton, rikkoutumaton, kokonainen • osittamaton, yhtenäinen, kokonainen Eheyttää: tehdä eheämmäksi Eheytyä: tulla eheämmäksi Eheyttäminen: tasapainoista, selväpiirteistä, yhtenäisyyttä ja kokonaisuutta korostavaa toimintaa

3. Dewey, eheyttävän opetuksen oppi-isä Deweyn kasvatusfilosofian perusperiaatteet: • Ihmisen kehitystä ja kasvua tapahtuu koko ajan • Kaikki inhimillinen elämä on luonteeltaan sosiaalista Kasvavalla on 4 perustarvetta: • Sosiaalisuuden tarve • Itsensä toteuttamisen tarve tekemällä, luomalla ja rakentamalla • Tarve taiteelliseen toimintaan • Tarve tutkia ja keksiä asioita

4. Keskeistä lapsen omakohtainen kokemus • Lapsen kokemukset ovat merkittäviä. Tämä hetki on lapselle tärkeä. Kokemukset ovat yhteydessä tähän, ne ovat todellisia ja arvokkaita lapselle • Kasvatus ei ole valmistautumista elämää varten vaan se on sitä • Mielenkiinto on motivaatiotekijä oppimisessa • Opetussuunnitelman pitää pohjata lapsuuden todellisiin kokemuksiin sosiaalisessa ympäristössä • Lapsi oppii tekemällä (learning by doing).

5. Eheyttävä opetus tavoitteena opetussuunnitelmissa • Varhaiskasvatussuunnitelma 2003 • Esiopetussuunnitelma 2000 • Valtioneuvoston asetus 2001 • Perusopetussuunnitelma 2003 • Lukion opetussuunnitelma 2003 • Muut ops:t • Eheyttävä koulupäivä

6. Varhaiskasvatussuunnitelma(Stakes 2003) • Eheyttävät toiminnan areenat oppimisen ydintä: • Leikki –Liikunta – Taide –Kieli (dialogi) –Tutkiminen • Taiteellisen asiantuntemuksen laatua voidaan rikastuttaa yhteistyöllä paikallisen kulttuuritoimen tai lastenkulttuuria muutoin edistävien tahojen asiantuntijoiden kanssa • Sisällölliset orientaatiot: • Esteettinen orientaatio • Esteettiset kokemukset ja prosessit ovat kulttuurisidonnaisia, yksilöllisiä ja moniulotteisia. Varhaislapsuudessa alkava taidekasvatus on kasvatusta taiteeseen, esteettisyyteen sekä taiteen avulla kohti humaania ihmisyyttä. Draamallinen, runollinen, kuvallinen, kädentaidollinen, liikunnallinen, musiikillinen ja tanssillinen orientaatio yhdistyneenä toisiinsa sekä luovaan mielikuvitukseen ja leikkiin ovat eheyttävän taidekasvatuksen keskeisiä sisältöjä.

7. Esiopetuslaki 2000 (OPH) • Eheyttävän opetuksen periaate paikallis-ops:ssa • Taide ja kulttuuri: • Monipuolinen taiteellinen toiminta, kädentaitojen harjaannuttaminen ja liikunta integraatiossa • aistiherkkyys, havaintokyky, avaruudellinen hahmottaminen, esteettisyyden kehittyminen • luovuus ja leikki • tutkiva ja kokeileva toiminta • eri taidemuodot ja elämäntaidot

8. Perusopetuksen suunnitelma (OPH)-tulee voimaan asteittain vuoteen 2006 • OPS:ssa tulee ilmetä: - opetuksen mahdollisen eheyttämisen suunnitelma • yhteistyö koulun, kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa • vapaaehtoisen kerhotyön järjestämisen periaatteet • EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET: 1.Ihmisenä kasvaminen 2.Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

9. Lukion opetussuunnitelma(voimassa paikallistasolla 1.8.2005 alkaen) • AIHEKOKONAISUUDET: • lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia 1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 2. Hyvinvointi ja turvallisuus 3. Kestävä kehitys 4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 5. Teknologia ja yhteiskunta 6. Viestintä ja mediaosaaminen - lisäksi muita paikallisen koulutuksen järjestäjän ops:aan hyväksymiä aihekokonaisuuksia

10. EHEYTTÄMISEN ERI MUOTOJA OPETUSSUUNNITELMASSA • Tiedon ja oppimisprosessin eheyttäminen • Tiedon ja tunteen eheyttäminen • Tiedon ja suorituksen eheyttäminen • Kouluoppimisen eheyttäminen oppilaan todelliseen elämään (Unesco)

11. OPETUSSUUNNITELMAA EHEYTTÄVÄT SELLAISET TAVOITTEET, JOTKA • koskevat useita oppiaineita • joissa on kysymyksessä ajattelun avulla muodostettavat laajat kokonaisuudet • jotka vaativat opittujen seikkojen käyttöä ongelmanratkaisussa ja erilaisissa elämäntilanteissa • joihin sisältyy enemmän kuin pelkkä suoritus (esim. tunteet) • jotka vastaavat oppilaiden kykytasoa ja muita edellytyksiä

12. EHEYTTÄMISEN MUODOT • VERTIKAALINEN - samaan kokonaisuuteen liittyvien oppimiskokemusten peräkkäisyys • tavoitteiden tulee tukea vertikaalisen eheyttämisen suuntia: • loogisuus • tutusta tuntemattomaan • konkreetista abstraktiimpaan

13. EHEYTTÄMISEN MUODOT 2. HORISONTAALINEN EHEYTTÄMINEN - eri oppiaineissa toisiinsa liittyvien oppiainesten rinnakkaista, likipitäen samanaikaista opettamista • oppimiskokemusten, oppimistilanteiden ja oppiaineksen liittäminen mielekkäiksi laajoiksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja oppimista • erilaisten oppiainesten keskinäistä tai oppimistilanteiden liittymistä koulun ulkopuolisiin käyttötilanteisiin

14. Horisontaalinen eheyttäminen edellyttää: • sisällön kokonaisvaltaista (ei ainejakoista) lähestymistä opetussuunnitelmassa ja toteutuksessa • oppimaan oppimisen ja ongelmaratkaisutaito – tavoitteiden tuomista opetussuunnitelmaan • kognitiiviseen oppimiseen affektiivisia aspekteja, joilla luodaan positiivisia asenteita saavutettuihin taitoihin • tasapainoista jakoa oppimistehtäville koulussa ja koulun ulkopuolella, jotta oppija saatetaan tilanteisiin, jotka ovat mahdollisimman vaihtelevia ja lähellä todellisuutta • kulttuurien välistä kohtaamista: koulu –ulkopuolinen elämä- yhteiskunta – taide jne.

15. Horisontaalisen eheyttämisen muotoja • Rinnastaminen: eräät aineet keskusaineita, joihin muut rinnastetaan • Jaksottaminen: esim. periodisoimalla • Keskittäminen: sulautetaan samansukuiset aineet toisiinsa • Kokonaistaminen: hylätään oppiainerajat, oppiaines saadaan oppilaiden harrastuksista, luonnosta, kulttuurista, ympäröivästä yhteiskunnasta • Läpäiseminen: tietyt keskeiset periaatteet ”läpäisevät” eri aineiden opetusta

16. Eheyttävän opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitava: • jokaisen lapsen yksilöllinen kyky oppia • jokaisen lapsen yksilölliset mielenkiinnonkohteet • lasten elämänkokemukset • tutkimiseen, omakohtaisiin havaintoihin ja ongelmanratkaisuun perustuvat toimintatavat • sosiaalisten suhteiden ja oikeudenmukaisuuden vaaliminen

17. Projekti eheyttävänä työtapana (Kilpatrick) 1. lähtökohtana oppilaan harrastukset, jotka ovat osa todellista elämää 2. opetuksen aiheet saadaan oppilaiden mielenkiinnon kohteista 3. oppimisella on suunta; yhteinen tavoite ja päämäärä ohjaa projektia 4. oppilaat opiskelevat laajoja kokonaisuuksia (ei oppiaineita) 5. oppilaat oppivat sellaista mikä kiinnostaa heitä 6. yhteistyössä tehty projektisuunnitelma toimii motivoivana tekijänä (toiminta oman suunnitelman mukaan)

18. Opettajan kasvatustehtävät (Dewey) • Opettaja löytää keinoja kokemuksen rikastuttamiseen, tasapainottamiseen ja selvittämiseen • Opettaja suunnittelee monipuolisen ja motivoivan oppimisympäristön • Opettaja ohjaa oppilaan huomion olennaiseen. • Opettaja löytää keinoja käsitellä kokemuksia oppilaan elämän ja kulttuuriperinnön kannalta

19. Opettajan didaktisen ajattelun taitoja opetuksen eheyttämisessä • taito hankkia hyvä oppilaantuntemus ja toimia sen pohjalta ja ohjata oppimistapahtumaa kunkin oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaisesti • taito hallita vuorovaikutustilanteet • taito suunnitella ja toteuttaa laajoja oppimiskokonaisuuksia • taito arvioida oppilaiden oman työn tuloksia ja hyödyntää saadut tulokset • taito tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (Röman 1989, Ruokonen 2005)

20. Eheyttävän opetuksen malli (Ruokonen 2005)

21. Sisällöllinen eheyttäminen

22. Eheyttävän opetuksen merkitys • kehittää ja monipuolistaa oppilaan käsitteenmuodostusta (useita tarkastelutapoja) • oppimisen mielekkyys lisääntyy (kiinnostuksen kohteet ja ajankohtaisuus) • motivaatio lisääntyy ja viriää (tuetaan oppimista ja lapsen harrastuksia) • kouluahdistus vähenee, myönteinen suhtautuminen oppimiseen lisääntyy (Kyröläinen 1994) • sosiaaliset taidot ja minäkuvan myönteisyys kasvavat • eheyttäminen tukee uutta tiedonkäsitystä

23. Ehdotuksia persoonallisuuden eheyttämistä tukevalle kasvuympäristölle (Kyröläinen) • lapsi aktivoidaan työskentelemään (projektimenetelmä) • leikki, tutkiminen ja taiteen tekeminen ovat opiskelua parhaimmillaan (oppilas- ja ryhmäkeskeiset toimintatavat) • lapsen sallitaan valita toimintojaan (Dewey, Kilpatrick) • tunteiden näyttäminen on sallittua • lapsi tarvitsee turva-, normi- ja taparajat • lapsen kekseliäisyyttä, ehdotuksia ja toimintaa arvostetaan • ympäristö aktivoi lasta toimintaan (kotiseutukeskeisyys) • tarjotaan mahdollisuuksia eläytymiseen ja innostuneisuuteen (elämyksellisyyden ja motivaation periaatteet) • opettaja uskoo lapsen mahdollisuuksiin • lasta kunnioitetaan

24. Eheyttävä opetus opettajankoulutuksen taito- ja taideaineissa (HY, SOKLA) • Integroitu teemaopetus: - musiikki+liikunta;musiikki+kuvataide; musiikki+käsityö;musiikki+kirjallisuus,draama B. Eheyttävä praktikum - esim. päiväkodin tai alkuopetuksen teemaopetus, Simberg-näyttelyn sävellystyöpaja C. Eheyttävät projektit: • esim. Villi Pohjola, Falling Star, Seurasaaren joulupolku, Kikatusta ja kulttuuria, Korvat kävelyllä, Neothemi (virtuaalipedagoginen museo), • sivuaineen produktiot D. Poikkitaiteelliset päivät

25. Lähdekirjallisuutta: Dewey,J. 1956. The child and the curriculum. Chicago: University Press. D’Hainaut, L. 1981. Interdiciplinary and integration. Teoksessa Unesco:Curricula and lifelong education. Kilpatrick, W.H. 1956. Philosophy of Education. New York: Macmillan Kyröläinen, K. 1994. Eheyttävä opetus ja eräät alkuopetuksen sosioemotionaaliset tavoitteet. Turun yliopiston julkaisuja A:169. Logan, L. 1960. Teaching the young child. Boston: Houghton Mufflin Company. Puurula, A. (toim.) 1999.Moni- ja interkultuurinen taidekasvatus. Taito- ja taideaineiden opetuksen integrointiseminaari 19.3.1999. Studia Pedagogica 21. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos Ruokonen 1997. Eräiden kuusivuotiaiden lasten empaattisuus ja prososiaalisuus sekä eheyttävään taidekasvatusohjelmaan liitetyn musiikin yhteydet lasten empaattisuuteen ja prososiaalisuuteen. Lisensiaatin tutkielma. Sibelius-Akatemia. Röman, K. 1989. Alkuopetus ja siihen tähtäävä koulutus. Teoksessa E.Koppinen, E.Tiihonen & P. Tuomi (toim.) Koulu elämän paikkana. Jyväskulän yliopisto.Kasvatustieteiden tutkimuksia B:34.