VALTA JA POLITIIKKA

1. A130A0550Organisaatiokäyttäytymisen perusteet Tutkijatohtori, KTT Terhi TuominenPuh. 040 833 6447E-mail: terhi.tuominen@lut.fi

2. VALTA JA POLITIIKKA

3. Valta Vallan määritelmä: Vihjaa potentiaalista, jonka ei tarvitse toteutua ollakseen vaikuttavaa Vihjaa riippuvuudesta suhteessa: Riippuvuus perustuu Vaihtoehdoille, jotka B käsittää itsellään olevan Sille miten tärkeinä B pitää A:n kontrolloimia vaihtoehtoja  A:lla on siis valtaa B:hen vain, jos hänellä on jotain mitä B haluaa ”A:n kapasiteetti vaikuttaa B:hen siten, että B toimii A:n toiveiden mukaisesti” ”Mitä enemmän B on riippuvainen A:sta, sitä enemmän A:lla on valtaa B:hen” KUVA

4. Vallan suhde johtamiseen Valta ja johtaminen kietoutuvat (käsitteinä) tiiviisti yhteen Johtajat käyttävät valtaa keinona ryhmätavoitteiden saavuttamiseen Johtajat saavuttavat tavoitteita ja valta on keino helpottaa saavuttamista Miten valta eroaa johtamisesta? Tavoitteiden yhdenmukaisuuden osalta Johtaminen edellyttää johtajan ja seuraajan tavoitteiden yhdenmukaisuutta Valta ei edellytä tavoitteiden yhdenmukaisuutta, ainoastaan riippuvuutta Vaikutuksen suunnan osalta Johtaminen viittaa alaspäin (seuraajiin) suuntautuvaan vaikuttamiseen, minimoiden ylöspäin suuntautuvan vaikuttamisen Valta viittaa mihin tahansa suuntautuvaan vaikuttamiseen Tutkimuspainotusten osalta Johtamistutkimus painottaa tyyliä Valtatutkimus painottaa alistamisen taktiikoita

5. Vallan perustat Muodollinen valta (asemavalta) Pakkovalta Palkkiovalta Oikeutettu valta Henkilökohtainen valta (asematon valta) Asiantuntijavalta Referenttivalta Vallan perustojen kestävyys? Henkilökohtaiset lähteet tarjoavat selkeästi enemmän vaikuttavuutta Asiantuntija- ja referenttivalta ovat kumpikin positiivisesti yhteydessä (alaisten) työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja suoritustasoon – palkkio- ja oikeutettu valta eivät Pakkovalta on negatiivisesti yhteydessä (alaisten) työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen

6. Valtataktiikat Samankaltaisia kuin vallan lähteet, mutta välittömämpiä! Oikein käytettynä valtataktiikat voivat ajan kuluessa kerryttää valtalähdettä Tutkimus on tunnistanut yhdeksän erilaista vaikuttamistaktiikkaa Oikeutuksen osoittaminen (legitimacy) Järjellä taivuttelu (rational persuation) Innoittava vetoaminen (inspirational appeal) Osallistaminen (consultation) Vaihtokauppa (exhange) Henkilökohtainen vetoaminen (personal appeal) Mielistely (ingratiation) Painostus (pressure) Liittoutuminen (coalition)

7. Valtataktiikat Jotkin taktiikat ovat vaikuttavampia kuin toiset Tutkimus on osoittanut, että järjellä taivuttelu, innoittavat vetoomukset ja osallistaminen ovat toimivimpia taktiikoita (jälkimmäiset vähiten käytettyjä!) Painostaminen kääntyy yleensä itseään vastaan ja ei siten ole toimiva taktiikka Voit lisätä vaikuttavuuttasi käyttämällä useampia taktiikoita yhdessä Samaan aikaan tai peräkkäin Joidenkin taktiikoiden vaikuttavuus riippuu vaikuttamisen suunnasta Järjellä taivuttelu on ainut kaikkiin suuntiin toimiva taktiikka Innoittavat vetoomukset toimivat hyvin, kun kohteena ovat alaiset Painostaminen voi toimia vain suhteessa alaisiin Henkilökohtaiset vetoomukset ja liittoutuminen tepsivät parhaiten vertaisiin Vaikuttavuus riippuu myös muista tekijöistä Taktiikoiden ajallinen järjestäminen Henkilön taito taktiikan käytössä Organisaatiokulttuuri

8. Valtataktiikat

9. Pohdittavaksi - Pohtikaa esimerkkejä siitä, kuinka johtajan/esimiehen tulisi käyttää valtaa organisaatioissa ja minkälaisia seurauksia vallan käyttämisellä on työntekijöiden, ryhmien ja organisaation toimintaan (hyvä vs. epäeettinen vallan käyttäminen)? - Pohtikaa kunkin ryhmän jäsenen valtaa opiskelijana/työntekijänä/esimiehenä. Mistä vallan lähteistä voitte ammentaa ja mihin tarkoitukseen valtaa käytätte? - Pohtikaa vaikuttamistaktiikoita. Mitkä taktiikat teillä itsellänne ovat useimmiten käytössä? Footer

10. PolitiikkaValta toiminnassa Organisaatiopolitiikan määrittely Useita määritelmiä, jotka keskittyvät vallan käyttöön, joka pyrkii suuntaamaan organisaation päätöksenteon omien intressien mukaiseksi omaa etua palvelevaan ja organisaationalisesti sanktioimattomaan organisaation jäsenten käyttäytymiseen Poliittisen käyttäytymisen määritelmä: Kattaa suurimman osan merkityksistä, joihin ihmiset yleensä viittaavat puhuessaan organisaatiopolitiikasta Poliittinen käyttäytyminen (political behavior) ei kuulu määriteltyyn työnkuvaan Edellyttää jonkinlaisia pyrkimyksiä ammentaa vallan lähteistä ”Toimia, joita työntekijän muodollinen asema organisaatiossa ei edellytä, mutta jotka vaikuttavat, tai pyrkivät vaikuttamaan, etujen ja haittojen jakautumiseen organisaatiossa”

11. PolitiikkaValta toiminnassa Poliittisen käyttäytymisen oikeutettu ulottuvuus Viittaa normaaliin jokapäiväiseen politiikkaan (legitimate political behavior) Esimiehelle kantelu Komentoketjun ohittaminen Liittoumien rakentaminen Organisaation toiminnan vaikeuttaminen (toimettomuudella) Liiallinen sääntöjen noudattaminen Ammatillisten aktiviteettien käyttö oman verkoston rakentamiseen Poliittisen käyttäytymisen epäoikeutettu ulottuvuus Viittaa periksiantamattomaan (kovaotteiseen) käyttäytymiseen, joka loukkaa pelin kirjoittamattomia sääntöjä (illegitimate political behavior) Sabotaasi Paljastaminen Symboliset protestit ”Joukkosairastuminen”

12. PolitiikkaValta toiminnassa Politiikan todellisuus Politiikka on väistämätön osa organisaatioelämää! Tämän totuuden sivuuttaminen altistaa vaaroille Miksi politiikalla on keskeinen rooli? Taustalla ovat yksilöiden ja ryhmien erilaiset arvot, tavoitteet ja intressit, jotka luovat mahdollisuuden organisaation resurssien käyttöä koskevien ristiriitojen ilmaantumiseen Organisaatioiden resurssit ovat niukkoja, minkä vuoksi konfliktit usein realisoituvat! Yhden saaman lisäyksen käsitetään yleensä olevan toisilta pois! Päätöksiä tehdään sekavuuden keskellä, mikä jättää tilaa politikoinnille Milloin politiikka ei näyttele keskeistä roolia organisaatiossa? Kun kaikilla organisaation jäsenillä on samat tavoitteet ja intressit Kun organisaation resurssit ovat runsaat Kun organisaation toiminnan tulokset ovat selvät ja objektiiviset  Reaalimaailma ei tunne tällaisia organisaatioita

13. Poliittinen käyttäytyminenSyitä ja seurauksia Poliittisen käyttäytymisen esiintymiseen myötävaikuttavat tekijät Yksilölliset tekijät Piirteet: korkea itsetarkkailu Tarpeet: korkea vallan tarve Henkilökohtaiset investoinnit: vähän panosta Käsitys vaihtoehdoista: paljon työvaihtoehtoja Usko onnistumiseen: korkeat odotukset Organisaatiotekijät Tilanteet: resurssien väheneminen tai jakautumisen muutos, mahdollisuus ylennyksiin Kulttuurit: alhainen luottamus, rooliepäselvyydet, suoritusarviointijärjestelmien epäselvyydet, palkkioiden jakamisen nolla-summa käytäntö, demokraattinen päätöksenteko, korkeat suorituspaineet ja itseään palveleva ylin johto

14. Poliittinen käyttäytyminenSyitä ja seurauksia Työntekijöiden reaktioita organisaatiopolitiikkaan Alentunut työtyytyväisyys Lisääntynyt levottomuus ja stressi Lisääntynyt vaihtuvuus Heikentynyt suoritustaso Jos heikko ymmärrys politiikasta! Puolustava käyttäytyminen: (Defensive behavior) Merkittävä poliittisen käyttäytymisen seuraus, kun se koetaan uhkaksi Yhteydessä negatiivisiin tuntemuksiin koskien työtä ja työympäristöä Suojaa omaa etua lyhyellä aikavälillä Kuluttaa loppuun pitkällä aikavälillä ja johtaa vertaisten, pomojen, alaisten ja asiakkaiden luottamuksen ja tuen menettämiseen ”Reaktiivista ja suojelevaa käyttäytymistä, jonka tavoitteena on toiminnan, syyllisyyden ja muutoksen välttäminen”

15. Poliittinen käyttäytyminenSyitä ja seurauksia Puolustava käyttäytyminen

16. Poliittinen käyttäytyminenSyitä ja seurauksia Vaikutelmien johtaminen: (impression management) Ketkä pyrkivät tietoiseen vaikutelman antamiseen? Erityisesti intensiiviset itsensä tarkkailijat! (ovat päteviä lukemaan tilanteita Itseään vain vähän tarkkailevat pyrkivät yhdenmukaisuuteen persoonansa ja antamansa kuvan välillä (riippumatta siitä onko se hyödyksi vai haitaksi) Mitä tekniikoita vaikutelmien hallitsemiseen on? Mukautuminen Puolustautuminen Pahoitteleminen Itsensä mainostaminen Imarteleminen Palvelusten tekeminen Assosioiminen ”Prosessi, jonka myötä yksilöt pyrkivät hallitsemaan vaikutelmia, jotka toiset heistä muodostavat”

17. Poliittinen käyttäytyminenSyitä ja seurauksia Vaikutelmien hallinnan riskit Esimerkiksi ”julistaminen” mainonnassa (jos ei pystykään toimittamaan) voi johtaa vaikutelmaan, jonka mukaan on epäluotettava ja manipuloiva Eivät ole yhtä suuria kaikissa tilanteissa, sillä epävarmuuden vallitessa valheellisuus on vaikeasti osoitettavissa Vaikutelmajohtamisen tekniikoiden tehokkuus? Usein niiden käyttö on tärkeämpää kuin tarjottava substanssi (pätevyys) Itsensä mainostaminen on paras tekniikka haastattelussa, myös mukautuminen ja imartelu toimivat Työssä ollessa itsensä mainostaminen huonontaa suoritusarviointeja, mutta mukautuminen ja imartelu toimivat edelleen (parantaen suoritusarviointeja)

18. Poliittinen käyttäytyminenEtiikka Mikä on politikoinnin hyöty? Miten politikointi suhteutuu kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin? Toisinaan saavutettavien etujen ja haittojen välinen suhde on epäselvä, mutta on selvää, että käytös on epäreilua Vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin voidaan käyttää siihen, että epäeettinen käytös saadaan näyttämään eettiseltä Valtaa omaavat poliittisesti taitavat ihmiset osaavat selittää itseään palvelevat toimet parhain päin (yhteistä hyvää palveleviksi) sekä vakuuttaa ihmiset siitä, että epäreilut toimet ovat itse asiassa kohtuullisia ja oikeudenmukaisia Vallankahvassa olevat (vakuuttavat ja perustelukykyiset) ovat alttiimpia epäeettiselle käytökselle, koska he arvelevat pääsevänsä pälkähästä Muista, että valta voi turmella!

19. Pohdittavaksi Pohtikaa poliittista käyttäytymistä. Millaiseen poliittiseen käyttäytymiseen olette törmänneet? Pohtikaa poliittisen käyttäytymisen seurauksia. Millaisia seurauksia olette itse havainneet? Pohtikaa vaikutelmajohtamista. Pidättekö itseänne taitavina hallitsemaan vaikutelmia, jotka kanssaihmiset teistä muodostavat?

20. KIITOS!