Vesilaki ja patoturvallisuuslaki kosteikkohankkeissa

1. Vesilaki ja patoturvallisuuslaki kosteikkohankkeissa 3.3.2011 Pekka Kivijakola

2. Vesilain mukaisen luvan tarve kosteikkohankkeissa Vesilaki ohjaa vesist�rakentamista: Kosteikon perustamisen luvanvaraisuus riippuu siit�, mihin kosteikko tehd��n ja miten se vaikuttaa ymp�rist��n ja vesist��n ja sen k�ytt��n. Maanomistaja voi omalle maalleen tehd� kosteikon ilman vesilain mukaista lupaa, mik�li vaikutukset rajoittuvat vain h�nen alueelleen. Kosteikko ja siihen liittyv� pato voivat olla my�s yhteisi� naapurin kanssa. Mik�li kosteikon perustaminen vaikuttaa naapureiden alueella, tarvitaan my�s heid�n suostumuksensa. Tarkistettava alueen suojeluarvot, kaavat, pohjavesialueet ym. Jos kyseess� on suurempi vesist�, luonnontilainen uoma tai asia on muutoin ep�selv�, luvantarve kannattaa selvitt�� paikalliselta ymp�rist�viranomaiselta. Tarvittavat suunnitelmat laaditaan ja luvan tarve selvitet��n

3. Koska kosteikkohankkeessa tarvitaan vesilupa? VL 2:2�: Jos rakentamisesta tai rakennelman k�ytt�misest� saattaa aiheutua VL1 luvun 12�15 �:ss� tarkoitettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen hankittava aluehallintoviraston lupa. Jos kosteikosta aiheutuu yleisen tai yksityisen edun haittaa, niin hanke edellytt�� vesilain mukaista lupaa. Suostumukset kaikilta vaikutusalueen maanomistajilta tulee hankkia. Vesiluvan tarve tarkistetaan ELY-keskuksesta

4. 14.9.2012 4 Koska alue tulkitaan vesist�ksi? VL1:1�: Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilap�isesti on veden peitt�m�. Vesist�j� ovat avopintaiset sis�vesialueet luonnollisine ja keinotekoisine osineen niit� vesi� lukuun ottamatta, jotka t�m�n luvun 2 �:ss� mainitaan.

5. Vesist�n� tai sen osana ei pidet�: VL 1:2� 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vett� eik� runsasvetisimp�n�k��n aikana ole riitt�v�sti vett� veneell� kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa m��r�ss� kulkea; eik� 2) l�hdett� sek� kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesis�ili�t� ja tekolammikkoa. 14.9.2012 5

6. Joki ja puro ovat vesist�j� VL 1:5 �: Virtaavan veden vesist�� pidet��n jokena, jos siin� vuoden v�h�vetist� aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea soutamalla, mik�li koski tahi kari ei ole esteen�. Vesist�, jossa keskivirtaama on v�hint��n kaksi kuutiometri� sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi. Joessa on valtav�yl�, jota ei saa mm. padottamalla sulkea ilman vesilain mukaista lupaa, (VL 1:12�). Jokea v�h�isempi virtaavan veden vesist� on puro.

7. Tarvitaanko maisematy�lupa (MKRL 128�)? Jos kosteikko perustetaan asemakaava-, yleiskaava- tai rakennuskielto-alueella, tarvitaan maisematy�lupa. Kaivumaiden l�jitt�minen, vaikka se tehd��n omalle maalle, saattaa tarvita luvan. Lupatarpeen arvioi kunnan ymp�rist�viranomainen.

8. Vesilain mukaisen luvan tarve vesist�n ruoppaushankkeissa Jos vesist�st� ruopataan yli 500 m3 tarvitaan vesilain mukainen lupa. (N�in uudessa vesilakiehdotuksessa 3 luku 3 �, joka on parhaillaan k�sittelyss� eduskunnassa.) VL 1:19 � (4.2.2000/88): Sen lis�ksi, mit� t�m�n luvun 12�15 �:ss� s��det��n, tarvitaan lupa t�m�n luvun 30 �:ss� tarkoitettuun vesist�n ruoppaamiseen, 4 luvun 6 �:ss� tarkoitettuun ruoppausmassan sijoittamiseen vesialueelle, 6 luvun 2 �:ss� tarkoitettuun ojitukseen sek� 7 luvun 1 �:ss� tarkoitettuun pengerrysalueen kuivatusvesien johtamiseen vesist��n sek� muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen lupa my�s silloin, kun siit� voi aiheutua ymp�rist�nsuojelulain 3 �:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Ymp�rist�lupaa ei t�ll�in tarvita. Vesien pilaantumisen ehk�isemisest� on muutoin voimassa, mit� ymp�rist�nsuojelulaissa s��det��n. VL 6:1 � Viljelys- tai mets�maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen k�ytt�� haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen mukaan, kuin t�ss� luvussa j�ljemp�n� s��det��n. (Kosteikkoja on kuivattu t�m�n s��nn�ksen nojalla).

9. Vesist�n muuttamiskielto, VL 1:15 � Jollei j�ljemp�n� olevista s��nn�ksist� tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesist�st� ei saa johtaa vett� tai ryhty� vesist�ss� tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, ett� siit� tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesist�n aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiymp�rist�n muutos, joka 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle; 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleist� vedenv�hyytt� tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; 3) melkoisesti v�hent�� luonnon kauneutta, ymp�rist�n viihtyisyytt�, kulttuuriarvoja tai vesist�n k�ytt�kelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistysk�ytt��n; 4) huonontaa vesist�n puhdistautumiskyky� tai muuttaa valtav�yl�� tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittov�yl�n k�ytt�mist�; 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka 6) muulla edell� mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleist� etua Mit� 1 momentissa s��det��n toimenpiteest�, koskee soveltuvin osin my�s rakennelman tai laitteen k�ytt�mist�. Edell� 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee my�s toimenpidett�, josta voi johtua siin� mainitun seurauksen aiheuttava vesist�n veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole ymp�rist�nsuojelulain (86/2000) 3 �:n 1 momentin 1 kohdassa tai t�m�n luvun 19 �:ss� tarkoitetulla tavalla aiheutuvasta pilaantumisesta. Edell� 1 momentissa mainittu kielto ei kuitenkaan tarkoita toimenpidett�, josta voi aiheutua vahinkoa tai haittaa ainoastaan yksityiselle, jos h�n on toimenpiteeseen suostunut.

10. Vesilaki 2 luku 3 � Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lis��ntymist� hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten: 1) ettei yrityksest� aiheudu v�ltett�viss� olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetyst� rannan tai vesialueen omistajalle; 2) ettei kalakantaa vahingoiteta; 3) ettei enemp�� kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on v�ltt�m�t�nt�: a) vaikeuteta vesist�ss� kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman k�ytt�mist�, vesist�n j�rjestely� tai s��nn�stely�, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteen� k�ytett�v�ksi tai pohjaveden ottamista; b) heikennet� vesist�n puhdistautumiskyky� tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa; c) huononneta vesist�n soveltuvuutta virkistysk�ytt��n; d) v�hennet� luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ymp�rist�n viihtyisyytt�, taikka e) muutoin loukata yleist� tai yksityist� etua; sek� 4) ett� vesist�n tai pohjaveden erilaiset k�ytt�mistarpeet vastedeskin voidaan tyydytt�� mahdollisimman v�h�isess� m��rin supistettuina. Mit� 1 momentissa on sanottu, on noudatettava silloinkin, kun lupaa rakentamiseen ei tarvita, sek�, milloin rakentamislupaa on haettu, sanotun luvan ehtoja m��r�tt�ess�. Sama on my�s voimassa rakentamisen toimittamisesta silt� osin, kuin rakentamisluvassa ei ole asiasta m��r�yksi�, sek� vesist��n tehdyn rakennelman k�ytt�misest�. Rakennusty� on teht�v� siten, ett� rakennelma kest�vyydelt��n t�ytt�� kohtuulliset vaatimukset. 14.9.2012 10

11. Vesilaki 2 luku 6 � Jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mit� t�m�n luvun 3 �:ss� ja t�ss� luvussa j�ljemp�n� on s��detty, ei sanottavasti loukkaa yleist� tai yksityist� etua, voidaan lupa siihen my�nt��, mik�li yritys hy�tyis�n tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteist�n j�rkiper�ist� hyv�ksik�ytt�� taikka muuta hy�dyllist� taloudellista toimintaa varten. Jos rakentamisesta edell� mainittujen s��nn�sten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida my�nt�� lupaa, on, jollei t�m�n luvun 5 �:st� muuta johdu, luvan my�nt�misen edellytyksen�, ett� rakentamisesta saatava hy�ty on siit� johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hy�ty on m��r�tt�v� siten kuin t�m�n luvun 11 �:ss� s��det��n ja, jos hakijalle samalla my�nnet��n t�m�n luvun 7�9 �:ss� tarkoitettu oikeus, on oikeuden my�nt�misest� saatava hy�ty ja aiheutuva edunmenetys my�s otettava huomioon. (28.6.1994/553) Lupa t�m�n luvun 2 �:n 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen on my�nnett�v�, jos hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yleist� eik� yksityist� etua koskevia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Luvan my�nt�misest� muussa tapauksessa on voimassa, mit� t�ss� pyk�l�ss� edell� on s��detty. 14.9.2012 11

12. Vesilaki 2 luku 8 � ja 11 luku Jos rakentaminen on yleisen tarpeen vaatima, voidaan hakijalle my�nt�� tarvittava oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen siin�kin tapauksessa, ett� t�m�n luvun 7 �:n 1 momentissa s��detyt edellytykset puuttuvat. Korvausasiat k�sitell��n VL 11 luvussa 14.9.2012 12

13. Vesilaki 2 luku 26 � Aluehallintovirasto voi lupap��t�ksess��n oikeuttaa hakijan ryhtym��n jo ennen p��t�ksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamistatarkoittaviin t�ihin ja ty�n suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (t�idenaloittamislupa). T�llainen lupa voidaan my�nt��, jos 1) t�iden kiireellist� aloittamista on pidett�v� t�rke�n� pitk�aikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sis�ltyv�n ty�n aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai 2) t�iden aloittamisen lykk��ntymisest� aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien k�ytt�muodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyv�� haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta ev�t��n tai sen ehtoja muutetaan; taikka 3) kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on antanut luvan t�m�n luvun 6 �:n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. 14.9.2012 13

14. Mink� tasoinen suunnitelma tarvitaan vesilupaan? Vesiasetuksen 3 luvussa on esitetty hakemusasiain suunnitelmien sis�lt� VA:43 � (27.7.1984/573): Suunnitelma on laadittava riitt�v�n p�tevyyden ja kokemuksen omaavan henkil�n toimesta niin, ett� se voidaan vaikeudetta tarkastaa. Siit� on k�yt�v� selville, mit� aineistoa, laskumenetelmi� ja kaavoja suunnitelmaa laadittaessa on k�ytetty. VL 2:3�: Rakennusty� on teht�v� siten, ett� rakennelma kest�vyydelt��n t�ytt�� kohtuulliset vaatimukset. Padon rakentaja/luvan haltija on vastuussa padon kest�vyydest� Jos vesilain mukainen lupa kosteikkohankkeelle tarvitaan, niin hakemusasiakirjojen ja suunnitelmien laadinnasta kannattaa ennakolta sopia alueellisen ELY-keskuksen tai aluehallintoviraston kanssa.

15. Esimerkki hakemussuunnitelman sis�llysluettelosta