Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen

1. Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen Eeva Nykänen

2. 1. Aluksi: sote-uudistuksen viimeisimmät vaiheet • 21.3.2014: hallituksen kehyslinjaus sote-järjestämisrakenteesta • 4.4.2013: STM:n asettama valmisteluryhmä, jonka tehtävänä valmistella HE-muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä • 8.5.2013: Orpon koordinaatioryhmän linjaus sote-järjestämisrakenteesta • 19.12.2013: valmisteluryhmän loppuraportti • 23.3.2014: hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden uudet sote-linjaukset ja parlamentaarinen valmisteluryhmä + asiantuntijaryhmä • Kesäkuu 2014: hallituksen esitysluonnos lausunnoille? Eeva Nykänen

3. Valmisteilla oleva sote-järjestämismalli: -järjestämisestä vastaa 5 sote-aluetta  vrt. sote-alueet ja perustason alueet, yht. n. 50 järjestämisvastuullista organisaatiota kahdessa tasossa -sote-alueidenhallintomalli kuntayhtymä  vrt. pääsääntöinen vastuukuntamalli ilman äänileikkuria -rahoitus kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (painotettu kapitaatio)  sama kuin edellisessä -alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta vahvistetaan  vahvempi kuin edellisessä -uudistuksen lähtökohta täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio  sama kuin edellisessä, tosin toteutuksessa olisi tingitty -Entä tuotanto???

4. 2. Järjestämisrakenteiden ja sosiaalisten oikeuksien suhteesta Perustuslain 19 §: Oikeus sosiaaliturvaan ”2.Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 3.Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.” Perustuslain 6 §: Yhdenvertaisuus ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Perustuslain 22 §: Perusoikeuksien turvaaminen ”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”

5. lainsäätäjään kohdistuva toimeksiantovaikutus: A. konkretisoida sosiaalisten perusoikeuksien sisältöä B. määritellä menettelyt ja menettelylliset takeet oikeuksien toteuttamiseksi C. luoda organisatorinen rakenne, jossa oikeuksia toteutetaan ja sote-palvelut järjestetään

6. Järjestämisvastuu: - kuuluu julkiselle vallalle - sisältää vastuun palvelujen 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; sekä 5) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta. -ei sisällä palvelujen tuottamista

7. Mitä vaatimuksia perustuslaista seuraa järjestämisrakenteelle, eli sille mallille, jossa järjestämisvastuuta toteutetaan? • Perustuslaki ei suojaa tai edellytä tiettyä organisaatiomallia. • Valitun mallin tulee kyetä turvaamaan yksilöille yhdenvertaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut palvelut ja riittävät tosiasialliset mahdollisuudet päästä oikeuksiinsa. • Jos järjestämisvastuu kohdistuu kuntiin, kunnallisten demokratia- ja vaikuttamisoikeuksien tulee toteutua.

8. Riittävyys: - Lähtökohtana on sellainen palvelujen taso, joka luo jokaiselle yksilölle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. • Yhdenvertaisuus - Samanlaiset tapaukset. - Erilaiset tapaukset. - Alueellinen yhdenvertaisuus. - Kustannusten yhdenvertaisuus yksilön näkökulmasta.

9. Mitä tämä edellyttää järjestämisrakenteelta? -jotain muuta kuin mitä nykyjärjestelmämme tarjoaa, sillä nyt: *yhdenvertaisuuden puute *integraation puute *epätasainen resursointi ja osaoptimointi *ohjattavuuden puute

10. Ratkaisu? • Leveät hartiat – resurssit ja osaaminen • Suuret järjestäjät – parempi kokonaiskuva ja mahdollisuus yhtenäisempään ja tarkoituksenmukaisempaan järjestelmään • Horisontaalinen ja vertikaalinen sote-integraatio – palvelukokonaisuuksien muodostaminen ja hallinta, järjestelmän eri osien tarkoituksenmukainen resursointi ja kehittäminen • Tehokkaampi ohjaus – laadun ja saatavuuden kriteerien määrittäminen, resurssien käytön tarkoituksenmukainen ohjaaminen

11. 3. Onko reformin suunta oikea? • Kyllä, mutta rakenteet eivät riitä… -rakenteet luovat puitteet, mutta loppu on kiinni siitä, miten rakenteissa toimitaan • Lisäksi: -sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen erot – päteekö suuruuden ekonomia sosiaalipalveluissa? -integraatio suhteessa kuntaan jääviin toimintoihin – terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn kokonaisuus? -toteutuvatko lähipalvelut suurilla alueilla? ja -Kuka tuottaa palvelut???

12. Kiitos!