1 / 40

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen. Roope Uusitalo & Satu Nivalainen ETK 3.4. 2013. Tutkimuksen tavoite. Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen

kasi
Download Presentation

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo & Satu Nivalainen ETK 3.4. 2013

  2. Tutkimuksen tavoite • Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen • Arvioidaan erikseen uudistuksen eri elementtien vaikutusta • Käytetään hyväksi eläkeuudistuksen aikaansaamia muutoksia mitattaessa taloudellisten kannustimien vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen

  3. Uudistus pähkinänkuoressa • Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63 - 68 • Otettiin käyttöön kannustinkarttuma, muutettiin varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia • Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin • Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan lisäpäivillä • Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi 57:stä 59 vuoteen (putken ikäraja 55:stä 57:ään) • Eläkkeitä alettiin leikata elinaikakertoimella

  4. Tulokset (1) • Eläkkeelle siirtymisiän odote harhaanjohtava mittari. Sen kasvu selittyy lähinnä työttömyyseläkkeiden korvaamisella työttömyysturvan lisäpäivillä • Parempi indikaattori eläkeikää koskevien tavoitteiden seuraamiselle olisi ikävakiotu ja työtuntikorjattu työllisyysaste esim. ikäluokassa 55 - 74

  5. Tulokset (2) • Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto ovat lykänneet efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää • Vaikutus • Työllisyyteen + .18 vuotta • Työttömyyteen (ml. tyött eläke) - .50 vuotta • Eläkkeellä vietettyyn aikaan +.32 vuotta

  6. Tulokset (3) • Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kannustimet muuttuivat karttumaprosenttien ja varhennusvähennysten / lykkäyskorotusten vuoksi eri suuntiin riippuen eläkekarttuman suuruudesta (työuran pituudesta) ja palkkatasosta. • Tyypillisesti työssä jatkamisen kannustimet heikkenivät 63 – 64 –vuotiailla ja paranivat 62- ja yli 65-vuotialla • Kannustimien muutos selittää hyvin vanhuuseläkkeelle jäämisen muutoksia • Keskimäärin kannustimien muutos kasvatti lievästi vanhuuseläkkeelle jäämisen todennäköisyyttä

  7. Eläkkeelle siirtymisiän odote

  8. Osa muutoksesta näennäistä: Työttömyyseläkkeen poistaminen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää

  9. Eläkkeelle siirtymisiän odote, jos työttömyyseläkeläiset lasketaan työttömiksi

  10. Parempi mittari eläkeiän muutoksille

  11. Tutkimusaineisto • 10%:n otos Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteristä • Tietoja 50 – 69 vuotiaista suomalaisista vuosilta 2000 – 2011 • Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot vuosiansioista, karttunut eläke vuoden 2004 lopussa, tietoja työ- ja työttömyyspäivien määrästä vuosittain, koulutus, ikä, sukupuoli, työuran pituus, sairaspäivärahat…

  12. OSA 1: Eläkkeiden alkavuus • Lasketaan eläkealkavuuksien perusteella 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote samalla tavalla kuin virallisessa ETK:n laskelmassa • Pidetään muiden eläkkeiden alkavuus vuoden 2001 tasolla ja muutetaan yhden eläkelajin alkavuutta kerrallaan toteutuneen kehityksen mukaisesti • Lasketaan kunkin eläkelajin alkavuuden kontribuutio eläkkeelle siirtymisiän odotteen muutokseen

  13. Eläkkeiden alkavuus datasta

  14. Eläkealkavuus, kaikki eläkkeet

  15. Eläkealkavuus, vanhuuseläkkeet

  16. Eläkealkavuus, työkyvyttömyyseläkkeet

  17. Eläkealkavuus, työttömyyseläkkeet

  18. Alkavuuden kontribuutio odotteeseen

  19. OSA II, varhaiseläkkeiden ikärajamuutosten vaikutus • Eläkeuudistus poisti yksilöllisen varhaiseläkkeen (aiemmin ikäraja 58) • Ja korotti työttömyysputken ikärajaa 55:stä 57:ään vuoteen • Arvioidaan muutosten vaikutusta ”dif-in-dif” asetelmalla vertaamalla eläkkeelle, työttömyyteen siirtymisten muutoksia erilaisen järjestelmän piirissä olevien kohorttien välillä kontrolloiden samalla ikää ja havaintovuotta

  20. Varhaiseläkemuutosten vaikutus (2) • Tutkitaan siirtymiä työllisyyden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden eläkkeiden välillä • Eläkkeeltä ei paluuta, sen sijaan työttömäksi jääneet voivat työllistyä uudelleen • Todennäköisyydet MLOGIT- mallista • Tilariippuvuus viivästetyillä muuttujilla, ei havaitsematonta heterogeenisyyttä, vaihtoehdot riippumattomia kovariaattien kontrolloimisen jälkeen • Vaikutus työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen dynaamisesta simulaatiosta, lähtöarvot 50-vuoden iässä lasketusta jakaumasta

  21. Mallin rakenne 50 51 52 53 65 Työllinen Työtön Tyky Eläke

  22. Estimaatteja, työllisten tdk päätyä työttömäksi tai eläkkeelle (marg. eff.)

  23. Estimaatteja, työttömien tdk päätyä työhön tai eläkkeelle (marg. eff.)

  24. Simulaatiotuloksia, vaikutus työllisyyteen

  25. Simulaatio, vaikutus työttömyyteen (ml. työttömyyseläkkeet)

  26. Simulaatio, vaikutus muulla kuin työttömyyseläkkeellä olevien osuuteen

  27. Varhaiseläkkeiden muutoksen kokonaisvaikutus työllisten, työttömien ja eläkkeellä olevien osuuteen

  28. OSA III: Taloudellisten kannustimien vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen • Lasketaan karttumatietojen ja eläkesääntöjen avulla eläkkeen suuruus kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä 62-70. • Tehdään eläkelaskelmat käyttäen dataa vuoden 2005 jälkeiseltä ajalta erikseen vanhoilla ja uusilla säännöillä (varhennusvähennys/lykkäyskorotus vs. kannustinkarttuma) • Verrataan eläkealkavuuden muutoksia ennen ja jälkeen 2005 uudistusta eri ryhmissä kannustimien muutokseen samoissa ryhmissä

  29. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

  30. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

  31. Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %

  32. Kannustimien mittaaminen • Ennustetaan tulokehitys. Lasketaan eläkkeet tuloennusteen avulla. • Lasketaan elinkaaritulojen (työtulot+eläketulot) nykyarvo kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä (indeksoituna, diskontattuna ja painotettuna hengissäolotodennäköisyydellä) • Lasketaan yhden lisätyövuoden vaikutus loppuelämän aikaisiin tuloihin (accrual)

  33. Kannustimien muutoksen jakauma

  34. Kannustimien muutos ikäluokittain

  35. Kannustimien muutoksen vaikutus

  36. Kannustimien vaikutus

  37. Elinaikakerroin • Vaikutuksen arvioiminen ongelmallista, koska • Elinaikakerroin lasketaan elinajan odotteen muutoksen perusteella siten, että eläkkeiden nykyarvo pysyy vakiona. Eläkkeiden nykyarvo on laskelman selittävä muuttuja, joka siis ei muutu • Estimaattien perusteella voidaan silti laskea esim. 10% eläketason pienennyksen vaikutus • Tällaisella muutoksella eläkkeelle siirtymiseen negatiivinen tulovaikutus ja positiivinen substituutiovaikutus • Estimaattien perusteella laskettuna vaikutus -0.02 x -1,250 + 0.011 x -3,2658 = -0.01 = -1%

  38. Mahdollisia laajennuksia I • Mallikehikolla suhteellisen suoraviivaista arvioida mahdollisten ikärajamuutosten vaikutuksia työllisyyteen • esim. työttömyysputken ikäraja • Mahdollista laskea eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeiden jakaumaan • Sekä staattisessa että dynaamisessa käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavassa kehikossa

  39. Mahdollisia laajennuksia II • Eläkeuudistus kohtelee eri ryhmiä eri tavalla ja vaikuttaa siksi mm. eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen eri tavalla eri ryhmissä • Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhdentekevää jatkavatko työssä iso/pienituloiset, pitkään elävät/pian kuolevat… Kuitenkin kestävyyslaskelmissa keskitytään lähinnä keskimääräisiin eläkkeelle siirtymisiän muutoksiin

  40. Mahdollisia laajennuksia III • Eläkejärjestelmällä on ulkoisvaikutuksia muuhun talouteen. Jo lisäämällä malliin verotus, voitaisiin paremmin arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia koko julkiseen sektoriin • Ideaalitilanteessa pyrittäisiin arvioimaan, miltä näyttäisi ”optimaalinen” sekä eläkeläisten että työikäisten hyvinvoinnin maksimoiva eläkejärjestelmä • Kannustinvaikutukset ovat tällaisen mallin rajoitteita

More Related