"Toki nänni näyttää rumalta, mutta maistuu hyvälle!"

3. "Toki nänni näyttää rumalta, mutta maistuu hyvälle!"

6. Suomi takaisin - syrjivä EU-byrokratian kieli Miguel López OULU 26.2.2014 Järjestäjinä: ViPu, Oulun Anarkistit, MTL, KomNL, Oulun SKP.n osasto ja DSL.

7. KULTTUURI  KIELI  USKONTO  LUONTO 

8. Viestintä

9. Kommunikaatio Empatia

10. Ludwig Wittgenstein: Kaikki mitä voidaan ajatella, voidaan ajatella selkeästi. Kaikki mitä voidaan sanoa, voidaan sanoa selkeästi. Kieleni rajat ovat yhtä kuin maailmani rajat.  Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.

11. Mitä virkakieli on? Virkakieli on kieltä, jota viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat käyttävät työtehtävissään. Virkakielellä valmistellaan ja hoidetaan yhtä hyvin koko maan kuin yksittäisen kansalaisen asioita. Sillä tiedotetaan, päätetään, raportoidaan, opastetaan ja neuvotellaan. • Virkakielen rinnalla puhutaan muun muassa • hallinnon kielestä • viranomais- ja asiointikielestä • institutionaalisesta kielestä • kansliakielestä • oikeuskielestä • lakikielestä • säädöskielestä • suunnittelukielestä • kapulakielestä • paperikielestä • byrokratian kielestä

12. 6.6.2003/423 Kielilaki 1 luku Yleiset säännökset 1 § Kansalliskielet Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. http://www.finlex.fi/fi

13. 6.6.2003/423 Kielilaki 8 luku Kielellisten oikeuksien edistäminen ja seuranta 35 § Toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. http://www.finlex.fi/fi

14. 6.6.2003/423 Kielilaki 8 luku Kielellisten oikeuksien edistäminen ja seuranta 36 § Valvonta ja seuranta Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan tämän lain noudattamista http://www.finlex.fi/fi

15. 6.6.2003/434 Hallintolaki 2 luku Hyvän hallinnon perusteet 9 § Hyvän kielenkäytön vaatimus Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. http://www.finlex.fi/fi

16. ”Avoimuus on Suomen hallinnossa keskeinen arvo. Tämä näkyy muun muassa Suomen hallinnon rakenteessa, jossa kuntien vahva itsehallinto tuo päätöksenteon lähelle kansalaisia. Avoimuudella ja osallisuudella on myös vahva lainsäädäntöpohja (esim. perustuslaki, kuntalaki, julkisuuslaki)” Avoin hallinto toimintasuunnitelma.

17. Open GovernmentPartnership • Avoin toiminta • Selkeä kieli • Avoin tieto http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Avoin_hallinto_toimintasuunnitelma.pdf http://vimeo.com/57697636

18. SELKEÄ KIELI – Ymmärrettävyys ”Hallintolaissa on pykälä ”Hyvän kielenkäytön vaatimus”. Siinä todetaan, että viranomaisen on käytettävä ”asiallista, selkeää ja ymmärrettävää” kieltä. Laissa on lähtökohtana se, että kansalaisilla on oikeus pystyä ymmärtämään viranomaisten kielenkäyttöä. Asia on erittäin tärkeä, kun ajatellaan kansan todellisen vallan mahdollisuuksia ja kielellistä demokratiaa. Selkeä kieli ja erityisesti selkeä virkakieli on yksilön oikeus. Se antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja saada äänensä kuuluviin. Yhteisiksi tarkoitetut asiat pyritään saamaan yhteisiksi kielen avulla. Hyvässä hallinnossa on pitkälti kysymys hyvästä kielestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hallitusohjelman mukaisesti asettanut työryhmän lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseen” Avoin_hallinto_toimintasuunnitelma.

19.  SELKEÄ KIELI – Ymmärrettävyys Sitoumukset : Hallituksen esityksistä laaditaan yleiskieliset otsikot ja tiivistelmät 2. Päätösten visualisointi 3. Virkamiehille ja viranhaltijoille järjestetään selkeän kielen, selkokielen sekä olemassa olevien termien ja käsitteiden käyttöön ohjaava koulutusta 4. Hallinnon tuottamien tekstien ymmärrettävyys testataan kansalaisilla ja palvelujen käyttäjillä 5. Helpotetaan tiedon löytämistä ja ymmärtämistä 6. Selkeytetään asiakaskirjeiden ja päätösten ymmärrettävyyttä erityisesti silloin, kun käytetään vakiotekstejä Avoin_hallinto_toimintasuunnitelma.

20. Euroopan unionin toimielimet Euroopan parlamentti Eurooppa-neuvosto Neuvosto (ministerineuvosto) Euroopan komissio Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Tilintarkastustuomioistuin

21. Viralliset kielet EU 24 virallista kieltä bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroaatti, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

22. EU-kansalaisilla on oikeus kommunikoida EU:n toimielinten kanssa millä tahansa EU:n virallisella kielellä ja saada vastaus samalla kielellä. Kaikki EU:n direktiivit, asetukset ja muu EU-lainsäädäntö julkaistaan kaikilla näillä kielillä  EUROPA-sivuston kielet EU:sta ja sen toiminnasta on EUROPA-sivustolla paljon tietoa, eikä sitä kaikkea voida tarjota kaikilla virallisilla kielillä. Sivustolla on kaikilla kielillä perustiedot EU-politiikan aloista sekä rahoitusmahdollisuuksiin liittyvät asiakirjat. Muu sisältö on luettavissa vain laajimmin puhutuilla EU-kielillä

23. European Commission and the Council are called on to support all European languages and linguistic diversity http://ec.europa.eu/languages/index_en.htm “This information is only available in EN for the moment. Other language versions will be added shortly”

24. Joissakin kokouksissa on käytössä ns. epäsymmetrinen tulkkausjärjestely, jolloin kokouksessa voi puhua useampia kieliä kuin kuunnella. Kokouksen puhuttavat kielet voivat olla esimerkiksi englanti, ranska, saksa, italia ja espanja, mutta kuunneltavat kielet vaikkapa vain englanti ja ranska. Tällöin kokouksessa on vain kaksi tulkkikoppia: englannin ja ranskan koppi. Joskus suomeakin saa puhua, vaikka tulkkausta suomeen päin ei ole tarjolla (esim. en, fr, de, it, es, nl, fi, sv -> en, fr, de). Tällöin kokoussalissa ei ole suomen tulkkikoppia, mutta suomea voi silti puhua, sillä muissa kopeissa olevat tulkit tulkkaavat suomesta muihin kieliin. Puheenjohtaja ilmoittaa tulkattavat kielet yleensä kokouksen alussa ja voit myös tarkistaa ne kokouksessa jaettavasta tiedotteesta. http://scic.ec.europa.eu/scic-tulkit/tips_speakers.html

25. 1 § Markkinoille saattamisen kielto  Markkinoille ei saa saattaa jäsenvaltioiden velvoittamiseksi kieltämään kannettaviin käsin ohjattaviin raivaussahoihin tarkoitettujen kelatyyppisten leikkuulaitteiden markkinoille saattaminen tehdyssä Euroopan komission päätöksessä 2012/32/EU tarkoitettuja kelatyyppisiä leikkuulaitteita, jotka koostuvat useista toisiinsa yhdistetyistä metalliosista ja jotka on tarkoitettu kannettaviin käsin ohjattaviin raivaussahoihin  Markkinoille ei saa saattaa Euroopan komission päätöksessä 2012/32/EU1 tarkoitettuja kelatyyppisiä leikkuulaitteita. Tällaiset leikkuulaitteet on tarkoitettu kannettaviin käsin ohjattaviin raivaussahoihin, ja ne koostuvat useista toisiinsa yhdistetyistä metalliosista. 1Komission päätös, annettu 19 päivänä tammikuuta 2012, jäsenvaltioiden velvoittamiseksi kieltämään kannettaviin käsin ohjattaviin raivaussahoihin tarkoitettujen kelatyyppisten leikkuulaitteiden markkinoille saattamisen

26. Dosentti Vesa Heikkinen • Poliitikkojen ja vallan kieltä • Hallinnoijien ja byrokratian kieltä • Ekonomien ja talouden kieltä • Markkinoijien ja imagon kieltä • Juristien ja lain kieltä •  Asiantuntijoiden ja sisäpiirin vai kansalaisten ja demokratian kieltä? http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2067

27. Saksa • Italia • Iso-Brittania • Ranska • Espanja

28. http://www.youtube.com/watch?v=HHeGkvt66lY eu http://www.youtube.com/watch?v=nJg3s7H2dqs eu http://www.youtube.com/watch?v=LROByarF21s sininen sohva http://www.youtube.com/watch?v=nsHTU5v1suQ talous