440 likes | 648 Views
HYOL:n ja SAK:n valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä, 29.1.2005. AMMATTIYHDISTYSLIIKE, INTEGRAATIO JA GLOBALISAATIO. Matti Viialainen apulaisjohtaja. LÄHIVUOSIEN ISOT KEHITYSLINJAT. Suomalainen paradoksi: kilpailukyky usein 1. sija, mutta elintaso 15. sija
E N D
HYOL:n ja SAK:n valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä, 29.1.2005 AMMATTIYHDISTYSLIIKE, INTEGRAATIO JA GLOBALISAATIO Matti Viialainen apulaisjohtaja 3.8.2004
LÄHIVUOSIEN ISOT KEHITYSLINJAT • Suomalainen paradoksi: kilpailukyky usein 1. sija, mutta elintaso 15. sija • Työvoiman määrä supistuu, suuri sukupolvenvaihdos • Kotimaan teollisuustyöpaikat -24 000 kpl v. 2002 – 2004 • Suomalaisyritysten työpaikat ulkomailla +16 000 v. 2002 – 2004 • Investoinnit kolmatta vuotta alle 12 % jalostusarvosta • Erityisesti kuntatalouden menot kasvussa (5 – 6 %/v) • Väestön huoltosuhde heikkenee ja eläkerasitus kasvaa • Päätösvaltaa ja omistusta yhä enemmän ulkomaille (Sonera, Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra, Hackman, Remec, Chips, MTV3 yms.) 3.8.2004 Lähde: VM/Markus Sovala, Tilastokeskus, TT
BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHTI Vuonna 2001, hintatasojen erot huomioitu (ostovoimapariteetti) Lähde: OECD, Main Economic Indicators 3.8.2004 Lähde: TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
SUOMEN IKÄÄNTYMINEN 3.8.2004 Lähde: Tilastokeskus
TEOLLISUUDEN KIINTEÄT INVESTOINNIT SUOMEEN JA INVESTOINNIT ULKOMAILLE (ML. YRITYSOSTOT) 3.8.2004 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto 26.1.2005/SAK/TL \
TEOLLISUUDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT MRD. € 3.8.2004 Lähde: TT:n investointikyselyt \
SUOMALAISTEN TEOLLISUUSYRITYSTEN TYÖLLISYYS ULKOMAILLA 3.8.2004 Lähde: The Confederation of Finnish Industry and Employers, Bank of Finland
SUOMALAISTEN TEOLLISUUSYRITYSTEN HENKILÖSTÖ SUOMESSA JA ULKOMAILLA tuhatta 430 800 hlöä 244 000 hlöä 3.8.2004 Lähteet: Suomen Pankki, ETLA.
HENKILÖKUNNAN LUKUMÄÄRÄN MUUTOS 1997 - 2002 Lähde: TT:n kehittyvät markkinat 2003 -tiedustelu 3.8.2004 Lähde: TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
KIINA-ILMIÖ • Kiinan BKT jo toiseksi suurin (13 %), USA 21 % • EU 20 %, Japani 7 %, Lat. Amerikka 8 %, Afrikka 3 % • Kiinan kasvu 9 - 10 % / vuosi jo 25 vuoden ajan • Suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa 22 000 henkilöä v. 2003 • KKP:n ja kv. pääoman symbioosi, FDI 53,5 mrd. USD/v eli Kiinaan sijoitetaan mrd. USD / viikko • Keskituntipalkka 50 senttiä • Vapaa ay-liike puuttuu, vaikka WTO:n jäsen 3.8.2004 Lähde: Paavo Suni, ESS 25.1.04
KIINA-ILMIÖ JA MAAILMANTALOUDEN MURROS • BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) painoarvo kasvaa voimakkaasti maailmantaloudessa • Laadullinen muutos: paitsi teollista tuotantoa myös palveluja ja tuotekehitystä siirtyy halpamaihin. • Kiina vie teollisuuden, Intia palvelut • Myös USA:ssa vilkas keskustelu Kiina-ilmiöstä ja ”deindustrialisaatiosta” sekä ”jobless growth” -ilmiöstä 3.8.2004 Lähde: VNK, Olli Rehn 22.1.04
Maailman teollisuustuotannon jakauma alueittain 1750-2003 (%) Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähteet: Bairoch (1982), ETLA. 3.8.2004 Kansantalous 2028/k4.8
ERÄIDEN ALUEIDEN OSUUS MAAILMAN SUORISTA SIJOITUKSISTA, % 3.8.2004 Lähde: ETLA/Ylä-Anttila Pekka
Teollisuustuotannon määrä Suomessa toimialoittain (vuoden 2002 hinnoin) 3.8.2004 pekka_ya/esitelmä15092003/k02 Sources: Hjerppe-Hjerppe-Mannermaa-Niitamo-Siltari (1976), Statistics Finland, ETLA.
SUOMEN TAVARAVIENTI TUOTERYHMITTÄIN 1960, 1980 JA 2002 3.8.2004 Lähde: Tullihallitus Lähde: TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
FINNISH EXPORTS BY INDUSTRY1992 - 2000 EUR billion Wood andwood products Pulp, paper andpaper products Basic metals andmetal products Machines,machinery andvehicles Electronics and electrotechnicalproducts Chemicals andchemical products Other goods Services Source: National Board of Customs and the Bank of Finland
FINNISH TRADE ON HIGH TECH PRODUCTS EUR billion Exports of Finnish high tech products totalled EUR 11.5 billion and imports 6.9 billion in 2000. Source: Statistics Finland
YRITYSVEROTUS • Norja 28 % • Ruotsi 28 % • Suomi 26 % • Itävalta 25 % • Latvia 25 % • Puola 19 % • Unkari 18 % • Liettua 15 % • Irlanti 12,5 % • Viro 0 % (käytännössä) 3.8.2004
TUOTTAVUUSKEHITYS SUOMESSA 3.8.2004 Lähde: TT, Pekka Tsupari, 2.8.2004
TYÖN TUOTTAVUUS TYÖLLISTÄ KOHDEN 2003 BKT / TYÖLLINEN, EU15 = 100 Lähde: Wim Kokin johtaman työryhmän raportti – Facing the Challenge, The Lisbon strategy for growth and employment. EU 2004. 3.8.2004
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TEOLLISUUDESSA 2003 Työntekijät 1) Työntekijät ja toimihenkilöt 3.8.2004 Lähde: SAF, U.S. Department of Labor (BLS), SP 4.5.2004/SAK/TL
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET TEOLLISUUDESSA ERÄISSÄ MAISSA 2003 3.8.2004 Lähde: SAF, SP 4.5.2004/SAK/TL
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA TUOTTAVUUS UUSISSA EU-MAISSA 3.8.2004 Lähde: Kauppalehti (Eurostat 2004) 4.5.2004/SAK/TL
KOKONAISTUOTANNON MUUTOS UUSISSA EU-MAISSA JA SUOMESSA 2005* *ennuste 3.8.2004 Lähde: Euroopan komissio 25.1.2005/SAK/TL
INVESTOINNIT UUSISSA EU-MAISSA JA SUOMESSA 2005* *ennuste 3.8.2004 Lähde: Euroopan komissio 25.1.2005/SAK/TL
TYÖTTÖMYYSASTE UUSISSA EU-MAISSAJA SUOMESSA 2005* *ennuste % 3.8.2004 25.1.2005/SAK/TL Lähde: Euroopan komissio
TYÖN TUOTTAVUUDEN KASVU 1996 - 2005 3.8.2004 Lähde: Eurostat 22.10.2004/SAK/TL
PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAN KEHITYS 1994 - 2003 3.8.2004 Lähde: Tilastokeskus
PALKANSAAJIEN OSTOVOIMA 1980 – 2005Muutos edellisestä vuodesta 3.8.2004 26.1.2005/SAK/TL Lähde: Tuposeto
GLOBALISAATIO MAHDOLLISUUS JA HAASTE • Globalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia laajentuvien markkinoiden ja lisääntyvän kansainvälisen työjaon kautta • Maat (Suomi) erikoistuvat entisestään • Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja uudistua • Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa viennissään samoille aloille kuin Suomi • Telekommunikaatio (matkapuhelimet) • Kiinasta suurempi matkapuhelinten viejä kuin Suomi – Nokia & Motorola • Yrityksen ja kansantalouden kilpailuetu eivät enää samoja – politiikantekijän ja ay-liikkeen pulma • Yritysten kilpailuetujen edistäminen ei välttämättä edistä maan kilpailuetuja 3.8.2004 Lähde: Brunilan raportti
GLOBALISAATIOSTRATEGIAN PERUSPILARIT • Osaaminen • Nykyisten vahvuudet lähtökohdaksi • Koulutus- ja innovaatiojärjestelmän heikkoudet kuntoon • Aloitusvaiheen kasvuyritykset • Huippuosaamista myös palveluihin • Avautuminen • Suomi avoimeksi ja houkuttelevaksi ulkomaisille sijoittajille ja osaajille • Suomesta koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden viejä • Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri kilpailukykyiseksi • Uudistuminen • Kilpailua hyödykemarkkinoille • Tehokkuutta julkiseen sektoriin • Joustoa työmarkkinoille nykyjärjestelmän pohjalta 3.8.2004 Lähde: Brunilan raportti
BRUNILAN RYHMÄN TYÖMARKKINASUOSITUKSIA • Sopimusjärjestelmän perusrakenne ja yleissitovuus säilytetään, mutta lisätään paikallista sopimista (mm. työaikajoustot, tulospalkkaus) • Paikallisen sopimisen oikeus kaikille yrityksille • Yleiskorotukset mitoitettava jatkossa tuottavuuden keskimääräisen kasvun ja kuluttajahintainflaation alapuolelle • Työaikapankki laajasti käyttöön, vuokra- ja osa-aikatyölle lisää käyttömahdollisuuksia • Passiivisesta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työmarkkinatuelle rajallinen kesto, aktiivitoimet käyntiin viimeistään 6 kk:n työttömyyden jälkeen 3.8.2004 Lähde: Brunilan raportti
TIEDE- JA TEKNOLOGIAPOLITIIKASTA INNOVAATIOPOLITIIKKAAN • T&k-rahoitusta lisää 7 %/v eli noin 25 m eur/vuosi => t&k –panos 4 prosenttiin bkt:sta • Lisäpanostukset: • Teknologisen kilpailukyvyn palauttamiseen • Huippututkimuksen vahvistamiseen • Liiketoimintaosaamiseen • Asiakaslähtöiseen & palvelualojen innovaatiotoimintaan • Kasvuyrittäjyyden vahvistamiseen • Palvelualojen innovaatiotoimintaan vauhtia 3.8.2004 Lähde: Brunilan raportti
TM-OSAPUOLTEN VUOROPUHELU ELINKEINOPOLITIIKASSA • Lauri Ihalaisen aloite syksyllä 2003 taustalla • Ideana työn ja pääoman vuoropuhelu investointien ja työpaikkojen lisäämiseksi Suomessa • Tuottavuudella toimialalle lisää palkanmaksukykyä • Teknologia, ammattitaito, infrastruktuuri korostuvat • 23 toimialan suositukset löytyvät VNK:n kotisivulta • Vuoropuhelusta jatkuva hyvä käytäntö 3.8.2004
GLOBALISAATION HALLINTA • Työelämän perusoikeudet WTO:n sääntöihin • OECD:n käyttäytymisohjeet monikansallisille yrityksille (sosiaalinen ja ekologinen vastuu) • Yritysten yhteiskuntavastuun (Corporate Social Responsibility) korostaminen ja seuranta • Kv. ay-liikkeen vahvistaminen ja keskinäinen solidaarisuus (VAKL, EAY, PAY), esim. SAK:n jäsenmaksut v. 2003 n. 410 000 € • Halonen & Mkapa ILO-komission suositukset 3.8.2004
JÄRJESTÄYTYMISASTE JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN KATTAVUUS EU-EHDOKASMAISSA 2000 Järjestäytymisaste Sopimusten kattavuus 3.8.2004 23.10.2003/SAK/TL Lähde: European Commission
GLOBALISAATION HALLINTA • EU:ssa otettava Lissabonin strategia tosissaan, keskityttävä työpaikkoja luovan kilpailukyvyn vahvistamiseen • EU keskeinen väline globalisaation hallinnassa, esim. päästökauppa ja kemikaaliasetus neuvoteltava globaaliksi (USA, Kiina, Venäjä, Intia ym. mukaan) • Sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava: ei vapaata kauppaa ilman vapaata ay-liikettä • No to tax free and union free zones 3.8.2004
KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ TÄRKEÄ • ILO:n toiminta-ajatus: • Työ ei ole kauppatavaraa • Ilmaisun ja järjestäytymisen vapaus ovat ihmiskunnan edistyksen elinehtoja • Köyhyys uhkaa hyvinvointia ja turvallisuutta • Puutetta ja köyhyyttä vastaan toimitaan kansainvälisen yhteistyön avulla - kolmikantaisesti 3.8.2004
TYÖELÄMÄN PERUSOIKEUDET Kirjattu kahdeksaan ILO-sopimukseen: • Järjestäytymisvapauden (No 87) ja neuvotteluoikeuden tunnustaminen (No 98) • Kaiken pakko- ja orjatyön kieltäminen (No 29 ja 105) • Kaiken lapsityön kieltäminen (No 138 ja 182) • Työhön sekä ammatinharjoittamiseen liittyvän syrjinnän poistaminen (No 100 ja 111) 3.8.2004
VAIHTOTASE 1985 - 2004Suhteessa bruttokansantuotteeseen Vuosi 2003: - vienti 53 074 milj. € - tuonti 42 988 milj. € - BKT 143 422 milj. € 3.8.2004 Lähde: Tilastokeskus, VM, OECD, Kansantalouden tilinpito 12.11.2003/SAK/TL
Vaihtotase 1975 - 2004: KOTIMAISELLE KYSYNNÄLLE MAHDOLLISUUKSIA Milj. euroa % BKT:sta • Ulkomainen • nettovarallisuus, • % BKT:sta • 1975 - 2004: 3.8.2004 Lähde: EK/Arto Ojala
AY-LIIKKEEN LINJAUKSIA • Suomen oltava vastakin hyvä paikka tuotannon sekä palvelujen sijoittua ja palkansaajan elää ja tehdä työtä • Ratkaisevaa Suomen oman yhteiskunnan kunto ja suorituskyky • Suomalaisen työn kilpailukyvystä pidetään huolta ammattitaitoa, korkeaa osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta kohottamalla • Suomen oltava selvästi EU-keskitason yläpuolella ja panostettava Venäjään ja muihin kasvaviin talouksiin. Viennin BKT-osuus ratkaisevan tärkeä, myös palveluvienti nousuun. • Kansainväliseen kauppaan reilut pelisäännöt ja hillintää verokilpailuun. WTO-neuvottelut ja EU tässä tärkeitä. • Ay-liikkeen, järjestäytymisen ja tasavertaisen neuvotteluasetelman vahvistaminen kotimaassa, uusissa EU-maissa ja koko maailmassa • Aitoon luottamukseen perustuva sopimusyhteiskunta kaikilla tasoilla Suomen valttikortti jatkossakin 3.8.2004
MITEN SELVITÄ KIINA-ILMIÖN KANSSA? ”Nykyistä korkeampaa laatua ja erittäin tuottavasti”, Metallityöväen Liiton neuvottelupäällikkö Jorma Löhman, Pohjalainen 1.10.2004 3.8.2004