Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö

1. Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Työsuojeluiltapäivä Kuusamo 8.9.2011 Kari Haring asiantuntijalääkäri

2. Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta • Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 • ”1 § Tällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä… • 5 § …Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta työterveyshuollon järjestämistä koskevissa asioissa säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001).

3. Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta • Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 (jatkuu) • 19 § Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä: 2) ennen työterveyshuoltolain 11 §:n 4 momentissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; • Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 • 8 § Yhteistoiminta • 11 § Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma • 12 § Työterveyshuollon sisältö

4. Yhteistyön lainsäädännöllinen tausta • Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 1484/2001 • 2 § (2 mom) Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työpaikan työolosuhteista sekä työterveyshuoltolain 12 §:ssä tarkoitettu yhteistyö ja -toiminta… • Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 • 17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta • Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 20.1.2006/44 (5 luku) • Työsopimuslaki 26.1.2001/55 • Yhteistyö muotosidonnaista tai vapaamuotoista

5. Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) ETK (Kalle Elo) laskelmat Tilastokeskuksen 2009 väestöennusteesta

6. Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) työmarkkina-aseman mukaan, 2009 Työikäinen väestö yhteensä 3 547 000 Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden vähentäminen Lähteet: Tilastokeskus, TEM, ETK

7. Työelämäryhmä 1.2.2010 (Ahtelan ryhmä) • Työurien pidentämisessä työkyvyttömyyden vähentämisellä keskeinen asema • Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämisessä työterveyshuollolla keskeinen asema • Työterveystoiminnan onnistuminen edellyttää työpaikalla tapahtuvaa, aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä = työterveysyhteistyötä • Useat eri alojen työpaikkatason esimerkit osoittavat, että sairauspoissaolojen vähentämiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja tätä kautta työurien pidentämiseen on mahdollista vaikuttaa.

8. Työkyvyttömyys pääsyy alhaiseen eläkkeelle siirtymisikään Vuosi 2008 • Vanhuuseläkkeelle työelämästä siirtyi 30 800 henkilöä keskimäärin 63,2 vuoden iässä. • M 63,2 vuotta N 63,3 vuotta • Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle joutui 25 600 henkilöä keskimäärin 52,2 vuoden iässä. • M 52,1 vuotta N 52,2 vuotta • Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyden alkavuuden puolittaminen pidentäisi työuria noin vuodella. • OECD:n raportti 2008: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma

9. Työelämäryhmä 1.2.2010 • Työterveyshuolto kuntoon, työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen työkyvyn hallintaan • Terveyspalvelut myös työttömille • Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa • Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään • Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus • Työelämäryhmä esittää työkykyosiossa tavoitteellisentyöterveyshuoltoyhteistyön käynnistämistä työpaikoilla. • Työssä jatkamisen tukeminen edellyttää muitakin, kuin työterveyshuollon avulla tehtäviä suoraan työntekijöiden terveyteen liittyviä toimenpiteitä.

10. TTH-työryhmä ( STM 2011:6) • Työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen: • Painopisteeksi työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa, päivitetään valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (1484/2001), myös kirja HTTHK:stä päivitetään • Työterveysyhteistyön periaatteet kirjataan em.asetukseen • TTH:n korvaaminen jatkuu työtulovakuutuksesta • Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy • TTH:n vastuu työntekijän kokonaishoidossa ja kuntoutuksessa, yhteistyö: esh, pth • Sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen lisääminen TTH:ssa (sosiaalityöntekijät)

11. TTH-työryhmä ( STM 2011:6) • Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus • TTH:n toimintayksiköiltä edellytetään laatujärjestelmää • Vaikuttavuustutkimusohjelma 2011-2015 • Työterveyshuollon palvelujen kattavuus ja saatavuus • Pienyrityksille TTH-palvelujen yhteishankintaorganisaatiot • Kunnallisen TTH:n kehittäminen • Tietojärjestelmät • TTH:n tietojärjestelmien kehittämistyö • KanTa-hankkeen hyödyntäminen

12. TTH-työryhmä ( STM 2011:6) • TTH:n ja muun terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen kehittäminen • ”Työkyvyttömyyseläkehylkytutkimus” • TTH-korvausmuutoksen vaikutuksen selvittäminen • Lisäksi muistutus: • Lisäys valvontalakiin: työssä jatkamista tukevat tavoitteet yhteistoiminta-asioihin • Työsuojelun runkosopimukseen 2012-2015 / tulostavoitteisiin työterveyshuollon järjestäminen alihankintaketjuissa

13. Työhyvinvointiryhmä (STM 2011:4) • 90 päivän sääntö • Muutokset sv-lakiin • Työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet selvitettävä viimeistäin silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä • Sv-päivärahaa haettava 2 kuukauden kuluesssa • Muutukset tth-lakiin • Työnantajan ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo jatkunut kuukauden ajan • Työterveyshuollon laadittava tarvittava lausunto • Lakiesitykset olleet lausuntokierroksella

14. Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muutos • Pitäisi lisätä työpaikan ja TTH:n yhteistyötä • Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan 60 prosenttia, mikäli työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Muuten korvaus on 50 prosenttia. • Kirjallinen suunnitelma työkyvyn hallinnasta ja edistämisestä • Varhainen tuki, sairauslomien seuranta, työhönpaluun tuki • Työterveyshuollon raportointivelvollisuus • (Lain muutoksen vaikutuksia tarkoitus tutkia)

15. Onko työpaikallasi sovittu/laadittu yhdessä työterveyshuollon kanssa suunnitelma työkyvyn hallinnasta?

16. Mitä on työterveysyhteistyö • Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä työterveyshuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi, työturvallisuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. • TTH-lain tavoite: Työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työyhteisön toiminnan edistäminen – samalla työhyvinvoinnin edistäminen

17. Työpaikan yhteistyö/TTH • Työterveyshuolto tarvitsee kumppanin työpaikalla • Työterveyshuolto asiantuntijana mukana – työterveyshuollon vuorovaikutustaidot • Työpaikkakäynnit (työpaikkaselvitykset) • Työsuojelutoimikunnan kokoukset • Työterveysneuvottelut: • Työkyky • Kuntoutus • Päihteet • Työkyvyn hallinta • TANO, terveys- ja elämäntapakampanjointi

18. Työpaikkaselvitys • Muodostaa perustan koko työterveyshuollon toiminnalle • Työnantaja, työntekijät ja tth yhdessä • Työpaikkaselvityksen sisältö: • 1) kartoitus: työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman tai väkivallan vaara ja uhka, työaikajärjestelyt, työolosuhteiden muutostilanteet, henkilöstörakenne, eri työ- ja palvelusuhdemuodot, tilauskanta, talous, liikevaihto • 2) selvittäminen: työn fyysiset, kemialliset ja biologiset altisteet, työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus • 3) arviointi: työn vaaratekijöiden ja kuormittavuuden terveydellisen merkityksen arviointi • Työpaikkaselvitys sekä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi • Samanaikaisuus, MIRA - hanke

19. Panu Oksa / Työterveyslaitos Työterveyshuolto osallistunut riskinarviointiin (n=340)

20. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys kytkeytyy työpaikan riskinarviointiin

21. Työpaikkakäynnit % työssäkäyvistä työterveyshuoltoon kuuluvista Onko joku työterveyshuollon henkilöstöstä, esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai fysioterapeutti käynyt työpaikallasi perehtymässä työoloihisi viimeisen 3 vuoden aikana?Työ ja terveys- haastattelututkimus, TTL 2006 Työpaikkakäynnit 53%, Työ- ja terveys 2009

22. Kolmikantaneuvottelu/työkykyneuvottelu • Aloite neuvotteluun : esimies, työntekijä, tth, työsuojelu, työkaveri, KELA • Avoimuus – miksi tilaisuus järjestetty, mikä tilaisuuden tavoite (Työkyky, Kuntoutus, Päihteet) • Riittävä valmistautumisaika ennen kokoontumista • Ketä mukana neuvottelussa • Sovittava virallisesti tai epävirallisesti, kuka johtaa kokousta ja merkitsee muistiin sovitut asiat • ”Vastuista ja vapauksista sopiminen” • Seurannasta / jatkosta sopiminen, todistukset/lausunnot • Yksityisyydensuoja, salassapito, luottamuksellisuus

23. Työkykytalo (TTL)

27. Työkyvyn hallinta - pitkäaikaissairaudet yleisiä • 45 % työikäisistä ja 38 % työssäkäyvistä jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (Työ ja terveys 2006) • Kahdella kolmasosalla 55-64-vuotiaista jokin pitkäaikaissairaus ja heistä liki 40%:lla sairaudesta on haittaa työnteolle • Joka seitsemännellä (14 %) työssäkäyvistä oli jokin työssä haittaava pitkäaikaissairaus • Tule 6 % • Hengityselinsairaudet 3 % • Verenkiertoelinten sairaudet 2 % • Hermoston ja aistimien sairaudet 2 % • Pitkien poissaolojen määrä on yhteydessä kuoleman riskiin, yhteysmyösennenaikaiseeneläköitymiseen • Työssäkäyvistä 69 % arvioiterveydentilansahyväksi tai melkohyväksi

28. Työperäinen syyosuus kuolleisuuteen Suomessa (Nurminen & Karjalainen Scand J Work EnvironHealth 2001;27(3):161-213 • Työperäinen osuus (attributable fraction of work-related mortality) 7% (10% miehillä, 2% naisilla) • 12% sydän- ja verisuonitaudeista • 8% pahanlaatuisita kasvaimista • 4% hengitysteiden sairauksista • 4% mielenterveyden häiriöistä • 3% hermoston sairauksista • 3% tapaturmista ja väkivaltaisista kuolemista • Työstä johtuvia kuolemia n. 1800 vuonna 1996 (työllinen väestö 2,4 milj.) • 86% kuolemista oli miehillä

29. Globaalit työhön liittyvät sairaudet (valitut 5 aiheuttajaa)Nelson ym. Am J Ind Med 2005;48(6):400-418. Driscoll ym. Am J Ind Med 2005;48(6):491-502 • 37% selkäkivuista • 16% kuulovaurioista • 13% COPD:sta • 11% astmoista • 8% tapaturmista • 9% keuhkosyövistä • 2% leukemioista • 100% pölykeuhkosairauksista ja mesotelioomista (maailman työvoima 2,9 miljardia ihmistä)

30. Oikeudenmukaiseksi koetun johtamisen vaikutus psyykkiseen rasittuneisuuteen ja sairaslomiin (M Kivimäki 2004) psyykkinen yli 3vrk sva rasittuneisuus •Johtamisen oikeudenmukaisuus -17 % -24 % •Yhteistoiminta/ sujuvuus -20 % -17 % •Vaikutusmahdollisuudet -13 % -20 % •Työkuormitus +21 % +31 % •Yksikään elämäntapatekijä ei altista psyykkiselle rasittuneisuudelle niin paljon kuin työyhteisön epäedulliset kuormitustekijät

31. Onko työpaikalla mahdollista muokata työtä ja työoloja siten, että työntekijä voi jatkaa työssä, vaikka työkyky on jostakin syystä heikentynyt?

32. 250 000 30 000 25 000 200 000 20 000 150 000 15 000 100 000 10 000 50 000 5 000 0 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Työkyvyttömyyseläkkeellä olleet ja eläkkeelle siirtyneet vuosina 1996–2008 sairauspääryhmän mukaan (työeläkkeet) Henkilöä Henkilöä Eläkkeensaajat Eläkkeelle siirtyneet Mielen-terveydenhäiriöt Tuki- ja lii-kuntaelintensairaudet Verenkierto-elintensairaudet Muutsairaudet Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet.

35. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus sukupuolen mukaan 25–62-vuotiailla työeläkejärjestelmässä vuosina 1996–2009, %

38. DWL –indikaattorit EU-maissa 2007, sukupuolet yht. Lähde: ETK ja Kurt Vogler-Ludwig: Monitoring the duration of active working life in the European Union. Final Report. Study for the European Commission. Munich 2009.

39. Yritysesimerkkejä • Saman automarket-ketjun sisällä eri marketeissa sairauspoissaolotunnit vaihtelivat 3,3 – 15,3 % tehdyistä työtunneista, sidoksissa työtyytyväisyyteen (esimiestyö) • L&T: Sairauspoissaolo-% on laskenut vuodesta 2005 lähes 2%-yksikköä (7,5 % → 5,6 %), keskimääräinen eläköitymisikä 59,4 v.→ 62,4 v. • Metso: sairauspoissaolo- ja eläkekustannussäästö 28-33 m€

40. Yhteenveto • Työpaikalla tehtävä yhteistyö luo edellytyksiä työkyvyttömyyden vähentämiselle, työhyvinvoinnille ja pitkille työurille • Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö • Työkyky ei sama asia kuin lääketieteellinen haitta • Työpaikalla yhteiset pelinsäännöt, keskinäinen luottamus • Ennakointi tärkeää • Työtä hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävä jatkuvasti • Ihmisellä on inhimillisen kohtelun kaipuu