300 likes | 465 Views
Ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarvikesektorilla Suomen viljateknikkojen seuran seminaari 22.10. 2008. Erikoistutkija, TkT, dos. Heikki Lehtonen heikki.lehtonen@mtt.fi , puh. 09-56080 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Taloustutkimus Luutnantintie 13 00410 Helsinki. Sisällys.
E N D
Ilmastonmuutoksen vaikutukset elintarvikesektorillaSuomen viljateknikkojen seuran seminaari 22.10. 2008 Erikoistutkija, TkT, dos. Heikki Lehtonen heikki.lehtonen@mtt.fi, puh. 09-56080 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Taloustutkimus Luutnantintie 13 00410 Helsinki
Sisällys • Ilmastonmuutos ja globaalitalous purevat jo nyt: Mistä johtuvat voimakkaasti nousseet tuote- ja panoshinnat? • Miten ilmastonmuutos muuttaa maataloutemme suhteellista asemaa? • ilmasto suhteessa muihin olosuhdehaittoihin? • Miten Aasian ja kehittyvien talouksien kasvu vaikuttaa Eurooppaan ja maataloussektoriin pitkällä aikavälillä? • Mihin nämä johtavat?
Viljojen hintakehitys Suomessavuosina 1995-2008 €/tonni €/tonni 240 240 220 220 200 200 Ruis 180 180 160 160 Vehnä 140 140 120 120 100 100 Kaura Ohra 80 80 60 60 1995 96 97 98 99 2000 01 02 03 04 05 06 07 2008 1995 96 97 98 99 2000 01 02 03 04 05 06 07 2008
Mikä ruoan hintaa nostaa?- samat tekijät voivat myös muuttua ja johtaa hintojen laskuun! • Epäedulliset sääolot ja vähentyneet varastot • Kustannusten nousu (esim. öljy, rahtikustannukset) • Väestönkasvu • Aasian elintason ja lihankulutuksen kasvu • Bioenergiaohjelmat • Muu maankäyttö • Sijoitustoiminta ja keinottelu • Ulkomaankaupan rajoitukset • Ilmastonmuutos
Suomen maatalous - tehoton raaka-aineen tuottamisessa mutta kilpailukykyinen kaupan hyllyllä? • Kalliisti tuotetuista raaka-aineista on toistaiseksi kyetty valmistamaan tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa • Kilpailuasetelmaa alhaisen kustannusten tuotantoalueisiin tasoittavat tuotantosidonnaiset maataloustuet ja kuluttajien mieltymykset • EU:n tukijärjestelmää täydentävät kansalliset tuet • Kauppa on tehostanut toimintojaan ja lisännyt Suomen ulkopuolella tuotettujen kaupan merkkien määrää ja osuutta valikoimassa • → kilpailu on kiristynyt pysyvästi ja raaka-ainekustannus korostuu kun kauppa ja teollisuus keskittävät tuotantoa! • Maatalouspolitiikan uudistukset vaikuttavat samansuuntaisesti • tuki ei kannusta tuottamaan vaan jopa luopumaan tuotannosta • voivat osaltaan keskittää tuotantoa yhä harvempiin käsiin
Mitkä ovat kuluttajien valintojen perusteet? • Kotimaisuus jo sinällään? • laskeva trendi koska valveutunut kuluttaja vaatii perusteluja • Tuotteiden turvallisuus ja jäljitettävyys? • eläintaudit • torjunta-ainejäämät ja lisäaineet vähäisempiä kotimaisessa? • jäljitettävyys korostuu jos esim. dioksiinia tuotteissa • Lähiruuan suosiminen ekologisin perustein ja ilmastoseikkojen perusteella? • pärjäävätkö suomalaiset tuotteet jos tuotteittain lasketaan ”hiilijalanjälki” eli hiilivaikutus ilmakehään? • parantaako tämä kriteeri maataloutemme kilpailuasetelmaa? • http://extranet.vatt.fi/climatebonus/; MTT mukana • Eläinten hyvinvointi? • Maku? • Hinta!
Miten ilmastonmuutos muuttaa maataloutemme suhteellista asemaa? • Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikeuttavan maanviljelyä suuressa osassa maailmaa, mutta parantavan ainakin joidenkin kasvien viljelyolosuhteita Pohjois-Euroopassa • Satotason keskiarvon ja varianssin odotetaan kasvavan myös Suomessa kasvukauden lämpösumman ja sateisuuden sekä niiden vaihtelun kasvaessa • Muutokset ovat kuitenkin todennäköisesti hyvin erilaisia eri kasveille ja tuotannonaloille, myös kasvitaudit, tuholaiset ym. lisääntyvät • Näitä kasvibiologisia muutoksia tutkitaan MTT:ssä ottaen huomioon auringonvalon intensiteetti • Sateisuus aiheuttaa myös muita sopeutumiskustannuksia, esim. kustannuksia peltojen peruskuivatukselle ja teiden ylläpidolle
Eräät kansainväliset tutkimukset puoltavat näkemystä, jonka mukaan ilmastonmuutos lisäisi merkittävästi maataloustuotantoa mm. Suomessa • ”Change in area under intensive agriculture until 2050” • = A1FI • = A2 • =B1 • =B2 HadCM3 ilmastomalli; IPCC:n SRES-skenaarioiden mukaiset sosio-ekonomiset, teknologiset, poliittiset (policy) oletukset Lähde: Berry, P.M., Rounsevell, M.D.A., Harrison, P.A. and Audsley, E. (2006). Assessing the vulnerability of agricultural land use and species to climate change and the role of policy in facilitating adaptation. Environmental Science and Policy, 9, 189-204.
Kirjallisuudessa useita arvioita Suomen maatalouden kovasta kasvusta ilmaston muuttuessa… p. 158, scenario output: “One might think that Sweden and Finland would show comparable behaviour. However, studying the climate and thus the crop yields, the south of Sweden is very similar to Denmark and good for agriculture whereas the north is cold and remains quite cold even in the A1FI scenario. Finland although appearing well north of much of Sweden has a much warmer summer and, although barely suitable for winter wheat currently, a huge area of Finland gives higher yields of wheat than the south of Sweden in the A1FI climate. Therefore, whereas the agricultural area in Sweden doubles, the area in Finland increases 10-fold. In the future if arable agriculture becomes very profitable, there will be pressure to change.” p. 160, conclusions: “Where land is not suitable for other uses at present, it may or may not be protected. Not changing might be good for the environment (is 10% loss of Finnish forests significant?), whereas changing to a substantial exporter of cereals might be good for the Finnish economy. EU-wide this might represent a surplus of cereals. In fact several of the scenarios indicate that although feasible in Finland, low product prices due to the higher level of production, mean that cereals are not grown in Finland.” Source: E. Audsley, K.R. Pearn, C. Simota, G. Cojocaru, E. Koutsidou, M.D.A. Rounsevell, M. Trnka, V. Alexandrov 2006. What can scenario modelling tell us about future European scale agricultural land use, and what not? Environmental Science and Policy Vol. 9. Issue 2: 148-162.
Merkittävää maatalouden laajenemista Suomessa on syytä epäillä, koska… • Arviot koskevat enempi tuotantopotentiaalia kuin sen rajoitteita • Ilmasto on vain yksi, joskin merkittävin, luonnonhaitta Suomen maataloudelle • esim. peltolohkojen pienuus ja hajanaisuus merkittävä kustannushaitta • pellon raivaaminen metsämaasta mahdollista vain tietyissä tilanteissa • Maatalous on Suomessa voimakkaasti politiikkavetoista: Kustannukset ylittivät markkinatuotot 1,51-kertaisesti 2007 (1,67-kertaisesti 2006) • tuotannon kasvu ei markkinaehtoisesti ole todennäköistä tai edes mahdollista ilman tuotanto- tai investointitukien kokonaismäärän kasvua • tuen tarve voi vähentyä jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla • Ilmastonmuutos johtaa paitsi maataloustuotteiden, myös panoshintojen nousuun • esimerkkinä energian ja lannoitteiden hinnat 2006-2008! • Mm. Brasilian ja Kaakkois-Euroopan maatalous voi vastata hintojen nousuun kasvattamalla tuotantoa ilman tukia • Monissa kehitysmaissa suuri tuottavuuspotentiaali (matala lähtötaso)
2 toisiinsa liittyvää tavoitetta MTT:n ilmastonmuutostutkimuksessa: (1) arvioi satotason kasvun ja vaihtelun vaikutuksia maataloustuotantoon ja maatalousmaan käyttöön Suomessa (2)ottaen huomioon satotason ja sen vaihtelun muutokset, arvioi kuinka maataloustuotannon potentiaali ja kilpailukyky muuttuvat ilmastonmuutoksen ja globaalien elintarvikemarkkinoiden skenaarioilla Our study is related to a larger research project (ILMASOPU) which examines the climate change adaptation potential of the Finnish agriculture and food economy. The consortium of MTT, Finnish Meteorological Institute, Finnish Environment Institute and Boreal Plant Breeding Ltd provides comprehensive, regional future estimates of Finnish field and horticultural crop production, competitiveness and environmental effects in changing climate and global markets. Part of ISTO program: http://www.mmm.fi/en/index/frontpage/environment/ilmastopolitiikka/researchprogrammeonadaptationtoclimatechange.html
Climate models Climate impact crop response and adaptation measures Liberalization of world trade Finnish national economy Production Shifts in productivity Demand Global economy and agri-food system Trade Finnish food system in global and EU context Population growth Shifts in food consumption patterns MTT:n ILMASOPU –projektissa arvioidaan maataloustuotannon kehitystä Suomessa ilmastonmuutoksen ja globaalin sosioekonomian eri skenaarioilla (vihreä laatikko)
Miten voimme arvioida näin monialaisen muutoksen vaikutuksia? • Ongelma: suurin osa ilmastonmuutoksen sosioekonomiasta on Suomen ulkopuolella • panosten ja tuotteiden hinnat määräytyvät globaaleilla markkinoilla • näistä määräytyy paljolti se, miten Suomen kansantalous muuttuu rakenteellisesti ja kuinka maatalous pärjää kilpailussa tuotantoresursseista kuten työvoima, pääoma ja maa • Tutkittaessa ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on tarve systemaattisesti seurata tärkeimpiä kansainvälisiä tutkimuksia globaalin talouden ja ruokasektorin sopeutumisesta ilmastonmuutokseen • koska ei ole resursseja globaalin skaalan tutkimusongelmiin, panos- ja tuotehinnat otettava muista tutkimuksista • ongelmana se, että maataloustuotannon sidonnaisuutta luonnonolosuhteisiin ja politiikkaan ei ole Pohjois-Euroopassa riittävästi huomioitu, ts. tuloksina usein suuri tuotannon kasvu • Maataloustuotantoa rajoittavat luonnonhaitat ja riippuvuus yhteiskunnan tuesta ja ohjauksesta otettava huomioon
Alustavia arvioita satopotentiaalistaPerustuu Ilmasopu-hankkeen vetäjän prof. Pirjo Peltonen-Sainion esittämiin alustaviin arvioihin lokakuussa 2008 (ACCLIM-seminaari 17.10. 2008)http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/acclim_esitelma7_10102008.pdf • Nykyiset viljalajikkeet eivät hyötyisi ilmastonmuutosmallien ennustamista kasvukauden pidentymisistä • hyödynnettävissä oleva kasvukauden pidennys osuisi kevääseen, ei syksyyn! • käyttökelpoinen ja sadon rakentumisen kannalta kriittinen sademäärä voi jopa pienentyä (kuivien kesien ja rankkasateiden lisääntyminen) • kasvukauden sadanta per potentiaalinen biomassa vähenee oleellisesti vaikka sademäärä sinällään kasvaisikin • Teoreettinen kasvukauden pidentymisestä johtuva satopotentiaalin kasvu tuntuva, jos uhat voitetaan • pitkään kasvukauteen sopeutetuilla viljakasveilla jyväsato mahdollista nousta parhaassa tapauksissa jopa 7-8 tonniin vuoteen 2085 • rypsillä ja rapsilla siemensatopotentiaali 3 500 – 4 300 kg /ha vuoteen 2085 • Edellyttää haasteelliseksi muuttuvan kasvinvuojelun onnistumista kohtuukustannuksin! • nykyiset taudit hankalammiksi, tulokaslajit ja taudit… • uudet kasvilajit, kuten maissi, voivat olla erittäin hyviä tautien ja tuholaisten levittäjiä! • Puutarhatuotannossa mahdollisuuksia! • energian kulutus vähenee oleellisesti, kasteluvettä Suomessa riittää (Etelä-Eurooppa kuivuu) • hedelmäpuut pystyvät hyödyntämään paremmin pitenevän kasvukauden!
Sadontuottokyvyn tulevaisuus • Kasvien käytettävissä oleva fysiologisesti tehokas kasvukausi pitenee • Pidentymä kohdistuu kasvukauden alkuun • Viljelykasvien sadon ja biomassan tuottokyky kasvaa merkittävästi • Jalostus x ilmastonmuutos x kasvukauden pidentyminen • Kuivuus ankaroituu • Kasvustomassa x lämpötilan nousu x kuurojen yleistyminen • Lajikkeisto vaihtuu – merkittävästi jo 2025! • Päivänpituus- ja lämpötilaherkkyys • Talvehtimisolot vasta haasteiden kautta leudoiksi • Huuhtoumariski kasvaa • Lämpötila x maaperäprosessit x talvisadanta x kasvipeitteisyys x ravinteiden käyttö • Kasvinsuojelutarpeet kansainvälistyvät
Kasvinsuojelutarpeet kansainvälistyvät • Tuhoojasukupolvien lukumäärä kasvaa • Ongelmat ankaroituvat nykyalueilla • Tuhoojat siirtyvät uusille alueille • Uudet lajit rantautuvat • Uusien kasvilajien ja talvimuotojen tulo tuo mukanaan uudet tuhoojat • Heinämäiset rikkakasvit yleistyvät • Lähde: MTT / Kasvinsuojelun ILMASOPU-tutkimukset 2008 / Kari Tiilikkala
Sopeutuminen? • Lajikkeisto vaihtuu, lajisto tätä maltillisemmin • Palkoviljat, rapsi, syysvehnä, ruisvehnä, syysohra, syyskaura, nurmiheinät, syysrapsi ……….säilörehumaissi • Viljelyn yksipuolistumisen riski kasvaa • Kastelujärjestelmien laajamittainen käyttöönotto myös peltokasvien tuotannossa? • Suomella makean veden varoja tulevaisuudessakin! • Edellyttää investointeja, kalusto auttamattomasti vanhentunut • Vettä johdettava myös kauempaa • Lannoituksen jakaminen • tuotantopanosten käytön tehokkuuden lisäämiseksi • Ympäristöhaittojen välttämiseksi • Kemiallisen ja biologisen torjuntatarpeen lisääntyminen • Biologisten torjuntamahdollisuuksien käyttöönotto edellyttää merkittävää kehittämispanostusta • GM:n suomien menetelmien hyödyntäminen • Kaikki menetelmät otettava käyttöön myös Euroopassa? • Peltobioenergian istuttaminen tulevaisuuskuvaan?
Entä globaalimuutos pitkällä aikavälillä? • Martin, W. & al. (2008). Economic Development in emerging Asian markets: Implications for Europe. European Review of Agricultural Economics vol. 35, Nr. 3 (September 2008). • "love of variety" -> tuotannon arvo kasvaa • lisäarvotuotteiden kulutus kasvaa nopeasti tulojen noustessa • raaka-aineiden hinnat säilyvät korkeina koska tulot kasvavat • hintaheilahtelut kasvavat kun tulot kasvavat ja kulutuksen tulojousto pienenee! • energian hinta nousee jatkuvasti • työvoiman osuus maatalouden ja elintarvikkeiden tuotantokustannuksista alenee • ilmastonmuutoksen haittoja voidaan torjua GMO-lajikkeilla • Aasian ja kehitysmaiden tuottavuuspotentiaali kotieläintuotteissa erittäin merkittävä, jää silti alle Eurooppalaisen tason. • => Eurooppalaisen maatalouden tuotannon arvo reaalisesti säilyy, varsinkin jos keskitytään vahvoihin lisäarvotuotteisiin • Vahvoja eurooppalaisia vientituotteita viinit, viskit, konjakit, muut alkoholijuomat, juustot! • Tuotannon arvon säilyttäminen edellyttää vahvaa osaamisen kehittämistä ja myös rakennemuutosta Euroopassa • ”jokerina” puutarhatuotanto; ruokatrendit. paikallisuus, ilmastonmuutos…
Riskinsietokyvyn merkitys kasvaa • Sekä tuote- että panoshintojen voimistuneet vaihtelut vaativat maatiloilta ”syviä taskuja”, ts. riskinsietokykyä • vaikeiden vuosien (voimakas kustannusnousu – matalat tuotehinnat) lisäksi on myös hyviä vuosia (voimakas tuotehintojen nousu – viiveellä nousevat tai jopa alenevat panoshinnat) • riskiä sietävät pysyvät tuotannossa, panostavat parempiin suhdanteisiin jo huonojen suhdanteiden aikana; ”raha menee rahan luokse” • levinneessä kannattavuusjakaumassa on myös positiivinen puoli! • Syklisyys ja kannattavuuden vaihtelu kasvaa erityisesti maidontuotannossa • sikatalous ollut aina syklinen ja kannattavuudessa on ollut voimakkaita vaihteluita • kuitenkin maidontuotanto hidasliikkeistä -> hyvät ja huonot suhdanteet voivat olla selvästi pidempiä kuin sikataloudessa
Tuotantokustannus Lähde:
Maatalouden tuotot ja kustannukset vuonna 2007, milj. euroa- panoshintojen nousu erittäin ongelmallinen Suomen maataloudelle! – mitä tarkoittaa 10 % nousu kustannuksissa verrattuna 10 % nousuun tuotoissa? 2 % 6 % 9 % 11 % 24 % 15 % 43 % 6 % 21 % 20 % 11 % 8 % 13 % 11 % TUOTOT KUSTANNUKSET Korot ja vuokrat 198 Muut tuotot 75 Puutarha 374 Muut kustannukset 775 Rakennukset 366 Kotieläimetilman maitoa 634 Tuet 1 868 Koneet ja kalusto 685 Lannoitteet ja kalkki 205 Rehut 372 Maito 858 Palkat ja sivukulut 252 Kasvinviljely 456 Energia 423 yht. 4 265 milj. euroa yht. 3 277 milj. euroa
Tuottavuuskehitys eri tuotantosuunnissavuosina 1987–2006 2,00 1,75 Sikatilat 1,50 Viljatilat 1,25 1,00 Maitotilat 0,75 0,50 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 Vuoden 1987 taso merkitään luvulla 1
Tuottavuuden kehitys ratkaisee pitkän päälle maatilan kannattavuuden • Tuottavuuden avulla maatalouden tulisi periaatteessa pystyä korvaamaan lopputuotteiden reaalihintojen aleneminen (panoshintojen nousu ollut pitkään tuotehintoja voimakkaampaa) • Kotieläintalouden tuottavuuskehitys on ollut jatkuvaa • Huolestuttavaa on viljatilojen tuottavuuden hidas kasvu • keskimääräinen hidas kehitys ei tarkoita etteikö tuottavuus olisi parantunut monilla yksittäisillä tiloilla • Jos keskeisenä syynä viljatilojen keskimäärin hitaaseen tuottavuuden kasvuun on pinta-alaperusteinen tukipolitiikka, merkittäviä muutoksia voi tapahtua (myös tilamäärissä ja peltomaan markkinoilla) odotettavissa jos peltoalasidonnaisuutta joskus puretaan!
Mitä tästä seuraa? • Tähän asti kehitys on johtanut tilarakenteen polarisoitumiseen: Päätoimisia kotieläintiloja on yhä vähemmän ja sivutoimisten kasvitilojen suhteellinen osuus kasvaa • vielä ei ole näköpiirissä muutosta siihen, etteikö kotieläintilojen lukumäärä vähintään puolitu 10 vuodessa • Erikoistuminen, tuottavuuspotentiaali ja kasvinsuojelun haasteet voivat osaltaan keskittävät tuotantoa harvempiin käsiin? • peltoviljelyn ulkoistamiseen ja kasvinviljelytilojen lukumäärän lasku? • erikoistuminen parantaa tuottavuutta mutta on usein riskialtista siksi, että investointien käytettävyys heikko muissa tarkoituksissa • esim. viljan viljely on ollut vähemmän riskialtista tukien vuoksi kuin erikoistunut kotieläintalous • karsitaanko jossain vaiheessa peltoalatukia tai niiden kytkentää pellon hallintaan? • nykyisellään tuet ovat pääomittuneet pellon hintaan mikä vaikeuttaa tilojen laajentamista ja hidastaa tuottavuuskehitystä! • Edelleen on mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen enemmän kotieläintalouden ja globaalien hintasuhteiden muutoksien kautta kuin suoraan kotimaisen tuottavuuspotentiaalin kautta