Heikki Halila

1. Heikki Halila Luotto- ja maksuvälineet Luentosarja 2013

2. LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEDOKUMENTIT • VELKAKIRJA; luottoväline • VEKSELI; luottoväline: asettaja faktisesti takaaja, hyväksyjä viimekätisessä vastuussa • SHEKKI; maksuväline: edellyttää shekkitilisuhdetta • LUOTTOKORTTI • TAKAUS • ON FIRST DEMAND • DEBENTUURIT JA MUUT PÄÄOMASIJOITUSINSTRUMENTIT; jälkimarkkinakelpoisuus

3. Luotto-oikeuslainsäädäntö • Laki luottolaitostoiminnasta (2007): siviilioikeutta 125-141 §:t / muuten elinkeino-oikeutta • Kuluttajansuojalaki 7 luku (2010) kuluttajaluotot – 51 pykälää • Kulutusluottodirektiivi • Velkakirjalaki (1947); velkakirjoista myös muualla kuten LahjaL • Takauslaki (1999) • Laki saatavien perinnästä (1999) • Maksupalvelulaki (2010)

4. Opinnoissa keskitytään velkakirjaan ja takaukseen • Ks. lisäksi pankkikortti ja sähköinen raha • Talouselämän käytännöt luovat itsenäisiä oikeusilmiöitä: pitkälle kehitettyjä, anglo-amerikkalaisesta oikeuskulttuurista tuotuja, rahoituksen teorian mukaan innovoituja instrumentteja (Huom. 2008 finanssikriisi ja eurokriisin tuottama keskustelu eurobondeista). Jvk:t eivät siviilioikeudellisesti suuresta taloudellisesta merkityksestään huolimatta yhtä kiinnostavia kuin individuaalivk:t. Sijoitustodistukset velkakirjatyyppisiä. • Oikeuskulttuuriset iskulauseet: pacta sunt servanda, Geld muss mann haben, business is business (liityntä vallitsevaan oikeuskielialueeseen ja oikeudelliseen ajatteluun)

5. oikeustutkimusta • Velkakirjaoikeus: Y.J. Hakulinen, Velkakirjalaki (1965) • Vekselioikeus: Ylöstalon ja Aurejärven tutkimukset • Takaus: ” • Pankkioikeus, Hemmo (2001) • Maksusuoja , Kaisto(2001) • Pankin neuvonantovastuu: Wuolijoki (2009) • Modernit rahoitusinstrumentit: Villa ym. • Velvoiteoikeus (Norros 2012; sisältää myös velkakirjaoikeutta)

6. Oikeudenalan piirteitä • Säädöksiin (kuten VKL) liittyvää tarkkaa, sääntökeskeistä lainoppia saamistodisteiden osalta • Lait eivät paljon muuttuneet; uusia prejudikaatteja velkakirjaoikeudesta vähän. Luoton markkinoinnin sääntely muuttunut kovasti. • Yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet liittyvät kiinteästi oikeusongelmiin. Esim. kuittauksen edellytykset, oikeustoimioppi, korkolausekkeet ja velaksiantoon liittyvä markkinointi

7. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA • Ei-ansaitun saatavan siirto: oikeudellisesti mahdollista (factoring). Tulee esiin mm. rakennusurakan maksupostijärjestelyissä. Lasku eri asia kuin velkakirja. • Shekki syrjäytynyt elektronisen rahan tieltä (Vrt. USA); luottokortti • Rahamarkkinoiden vapautuminen Suomessa, EU:ssa ja maailmalla; julkisen sääntelyn ja valvonnan määrä vaihdellut (RATA:n ohjeiden noudattaminen 90-luvulla edellytyksenä pankkituelle – nykyisin Finanssivalvonta) • Kiinteä korko korvautunut markkinakorolla (ilmenee myös korkolaista) • Notariaattiluotto: yritysten kassaylijäämän (markkinaraha 1980-luvulla)

8. Euro-alueen instrumentit • Euro-alueen kriisissä tulevat esiin tutut luotto-oikeuden instrumentit uusissa muodoissa. Velkapapereiden siirto ei ole vain harmaata teoriaa. • Vakuuskysymys: millaista vakuutta luotolle saadaan? Monimutkaisia järjestelymahdollisuuksia • ERVV. Euroopan rahoitusvakuusväline. Eurovaltioiden omistama yhtiö

9. Eurobondi • Bondi = joukkovelkakirjalaina (jvk) • Eurobondi: Yhteinen eurooppalainen jvk, jossa euromaat velkavastuussa. Lainoitus ja maksaminen euromailla yhteisesti (velallisena vai takaajana). Voi olla velallisena maksuvastuussa, vaikkei olisi saanut valuuttaa. • Rajoituksia velkaantumiselle ja käyttöedellytyksille • Perustuslakikysymys (mm. Saksa; ratkaistu Karlsruhessa perustuslakituomioistuimessa) • Euromaiden finanssiliitto?

10. Maksuvälitys • käyttäminen luotonantoon; pankki välittää luoton (osapuolet eivät tiedä toisistaan) ja myöntää rahoittajalle pankkitakauksen • Maksuvälitys: sopimus ja kolmas. KSL 7 luku sopimussuhteesta. • Lender liability: Ari Huhtamäen väitöskirja 1993. Amerikkalainen instituutio - miten meillä. Vastuu liiasta luotonannosta harvoin kyseeseen, entä velvollisuus olla katkaisematta luottohanaa (Viiala-tapaus 1968). Voiko tulla vastuuta kolmannelle (WMT KKO 1999:32-33). Vrt. pankinjohtajan pankkiin kohdistuva korvausvelvollisuus. • Luotonantaja ei vastaa luototettavan hankkeen kannattavuudesta, ellei ole erityisesti tarjonnut asiakkaalle luottovarojen käyttämistä kyseiseen kohteeseen.

11. Markkinointi • Asiakkaansuoja ja pankin oikeussuoja luottomarkkinoilla (Matti Rudangon tutkimus 1995) • Laki luottolaitostoiminnasta (2007) sisältää myös asiakkaansuojasäännöksiä; pääosin elinkeinopoliittista sääntelyä • KKO 2011:5. Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisessa säästöhenkivakuutuksessa. Houkutteleva kuva sijoituksesta. Asiakkaan odotukset veronalaisuudesta, tuotoista ja pääomariskistä. Kokemus sijoittamisesta.(Åke Blomqvistin tapaus). Pankille ei vastuuta. Vrt. käsitteitä pääomariski ja korkorahasto: mitä tarkoittavat ja mitä asiakas voi ymmärtää?

12. Neuvontavelvollisuus • Tiedonantovelvollisuuden yleinen korostuminen siviilioikeudessa sopimuksen syntytilanteessa • Luotonannossa säännöksiä takauksen ja pantin osalta (jäljempänä) mutta myös suhteessa velalliseen • Erityinen velvollisuus asuntoluotossa, miten maksu- ja vakuusjärjestelyt hoidetaan. Jos mukana kiinteistönvälittäjä, vastuu pääosin tällä. Ks. KKO 1998:57. • Jos luoton taustalla olevan sopimuksen osalta neuvonnassa oma asiantuntijansa, pankin velvollisuudet väistyvät (ei palkkiotakaan)

13. Kuluttaja- ja pikaluotot • Luoton markkinointia koskevat luottolaitostoimintalaki ja KSL. Riittävät ja asianmukaiset tiedot luotosta. • KSL: vähimmäisinformaatio todellisista luottokustannuksista (todellinen vuosikorko). Etämyynnissä oikeus peruuttaa luottosopimus. • Pikaluotot (elinkeinotoimintana v. 2005 alkaen) täysi-ikäisyys, verkkotunnukset/puhelinliittymä/internet, luottotiedot ei välttämättä), ei vakuutta, sopimus tekstiviestien kautta ml. sopimusehtojen hyväksyminen, määrältään pieni, ei velkakirjaa, saa rahat heti. Erittäin korkea korko, joka perustuu lainsummien pienuuteen. • ”Kieltolaki” 2009: KSL 7 luvun muutokset

14. KSL 7 luvun yhdenmukaistaminen (helmikuu 2010) • Todellisen vuosikoron ilmoittaminen myös pikaluottoihin, luotonsaajan henkilöllisyyden todentaminen huolellisesti, eikä varojen luovuttamista ennen klo 7, jos pikaluotto myönnetty klo 23-07. • Luottokiskontaa ja korkolakia koskevat säädösmuutokset

15. Pikaluotto-ongelmia • Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä (2010) koskee kuluttajaluottoja (onko alanrikoksentekijä tai ilmeisen sopimaton alalle taikka toimiiko välikätenä). • LuottolaitosL ei koske pikaluottoja. Nyttemmin laissa hyvän tavan vastaisuuden ja sopimattomuuden määritelmät. Yleisempi kysymys: saako lakia kiertää, onko hyvien tapojen mukaisuus oikeustoimen pätevyyden kriteeri?

16. Pikaluoton markkinointi • KSL:n säännöksiä arvioitava markkinoinnin kannalta sen kohderyhmän kannalta. Miten 20-30 –vuotias käsittää markkinointiviestin? ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”. (Markkinatuomioistuimen kieltämä) • Nuorten aikuisten vähäinen kokemus taloudenpidon suunnittelusta. Yllytetäänkö harkitsemattomaan lainanottoon? • Pikaluoton liittäminen pokeripeliin. Pizzaa pikaluotolla: ”nauti nyt, maksa myöhemmin”. Ota luottoa ennen veronpalautusta ja palkanmaksua.

17. Maksujen kohtuullisuus • Todellinen vuosikorko pikaluotossa ja asuntoluotossa erilaiset. Ongelmana pikaluoton maksaminen uudella. • Käsittelymaksut kertaantuvat ja voivat nousta varsin huomattaviksi. 50 euroa 14 vuorokaudeksi kahden tekstiviestin myötä 769 % vuosikorko. • Sovittelu KSL:n perusteella, RL 36:6.2 ja OikTL 31 §. Kohtuuttomuutta arvioitava hypoteettisen liikevoiton kannalta. Luottoriskin suuruus. Luotonsaajan henkilökohtaista tilannetta ei voida arvioida. Kulukattoa ei ole.

18. Lainansaajan henkilöllisyyden tunnistaminen • Pikaluottoyrityksillä ei fyysistä asiakaspalvelupistettä. • Lainansaajan sähköiseen tunnistamiseen liittyvät vaatimukset. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annettu laki (”Tunnistamislaki”): mahdollisuus ensitunnistamisen jälkeen tehty henkilökohtainen tunniste. • Pankit eivät myönnä pikaluottoja

19. Pikaluotot ja yhteiskunta • Nousukaudellakin tapahtunut merkittävää ylivelkaantumista • Luoton saamisen helppous ja etupainotteista kuluttamista koskevat tottumukset. Tyypillinen pikaluotto 200 euroa ja kuukauden kuluttua maksettava 250 euroa. Jos tänään ei ole 200 euroa, miten asianomaisella on kuukauden kuluttua 250 euroa? • Oikein käytettynä pikaluotto tarjoaa mutkattoman rahoituksen, mutta epäkohdat tuntuvia. • Pikaluottoyrityksillä yhteyksiä perintätoimistoihin: perinnän muuttuminen yhä aggressiivisemmaksi.

20. Lainmuutos • Eduskunnassa on tehty useita lakialoitteita pikaluottotoiminnan kieltämiseksi. • Asia alkoi edetä HE:n kautta: HE 78/2012, PeVL 28/2012, LaVL 12/2012 ja TaVM 15/2012 (12.12.2012). TaVM: HE:n hyväksyminen sellaisenaan. • Olennaista korkokaton asettaminen. Rajoittaisi merkittävästi toimintaa. • Perustuslakikysymyksiä: omaisuuden suoja. Elinkeinotoiminnan rajoittaminen, sopeutusaika

21. Luoton periminen • Luoton irtisanominen ja perintälojaliteetti. L saatavien perinnästä 1999. Ero yksityishenkilön ja yrityksen välillä. Laki koskee kaikkea perintää, siis itse suoritettavaa tai toimeksisaajan toimia. • Perintää ei erääntymättömän eräännyttäminen, eikä kuittauksen tai esinevakuuden käyttäminen. • Määritelty hyvä perintätapa: ei vääriä tietoja perinnästä eikä velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa eikä vaaranneta velallisen yksityisyyden suojaa. • Kirjallinen maksukehotus (laissa sisältövaatimuksia) ennen tuomioistuinperintää.

22. Luoton periminen • Tratan julkinen protestointi kielletty. Muissa kuin kuluttajasaatavissa tratta on sallittu ja protestointi tapahtuu yksityisin toimin. • Kohtuulliset perintäkulut maksettava. Laissa määritelty arviointiperusteet. Jos siirrytään oikeudenkäyntivaiheeseen, kulut OK:n mukaan.

23. Luoton periminen • Perintätoimistolla aktiivisia valtuuksia mm. maksuihin liittyvistä järjestelyistä. • Vahingonkorvausvelvollisuus. Vrt. Millainen on vastuu virheellisistä luototiedoista, kun luottotietoyhtiöllä ja luotonsaajalla tai takaajalla ei ole sopimussuhdetta? Olli Norros: ”Vastuu sopimusketjussa” (2007) • Saneeraustilanteissa voi syntyä takaisinsaannin vaara (esim. uuden vakuuden peräyttäminen).

24. Saneeraustilanteita • Saneeraustoimet: luottojen irtisanominen vai jatkorahoitus koventuvin ehdoin • Lupauksen antaminen luotonsaajan sopijakumppaneille jatkorahoituksesta (KKO 1999:32-33): vahingonkorvausvastuu kyseisille sopijakumppaneille • Syntyykö vastuu tuottamuksellisesti aiheutetuista virheratkaisuista asiakasyritykselle samalla tavoin kuin yrityksen johdolle (Shadow directors): ei kevein perustein

25. Takaisinsaanti • Takaisinsaannin uhka perimistoimissa. Pankilla yleensä muihin velkojiin vahvempi asema. • TakSL 5 §. Muiden velkojien kustannuksella tapahtuvaa sopimatonta suosimista. Velallisen maksukyvyttömyys tai ylivelkaiseksi tuleminen. • TakSL 10 §. Velan maksun peräännyttäminen: epätavallinen maksuväline, ennenaikaisuus, pesän varoihin nähden huomattava määrä. • Pantin hankkiminen 3 kk. ennen määräpäivää

26. Luottosopimus • OikTL 1 luku: tarjouksen ja vastauksen yhteensulautuminen. Miten tunnistetaan sitomattomat luottolaskelmat ja –ehdotukset; keihin informaatio on kohdistettu? Asiakkaan maksukyvyn selvittäminen. Kumpikin osapuoli voi antaa sitovan lupauksen (selonotto) • Pankin edustajan kelpoisuus: palveluneuvojalla ei asemansa perusteella sopimuksenteko-oikeutta • Sopimuksen sitovuus ei edellytä allekirjoitusta eikä valuutan antamista. Voidaan kuitenkin edellyttää kirjallista sopimusta (kuluttajaluotoissa edellytyksenä). Pankki kuitenkin sopimusvastuussa suullisista lausumista.

27. Sopimus • Miten pankkien luottoehdot tulevat sopimuksen osaksi – liityntäkysymys ja tulkintaongelmat: allekirjoitus, sähköinen sopiminen.(vakioehdot omalla klikkauksellaan) • Luottotyyppejä: kuluttajaluotot ja yritysluotot, ym. • Kuluttajaluottojen erityistyypit asuntoluotto ja opintolaina. KSL soveltuu toissijaisena lakina. • Sopimuksen muuttaminen: vakuuksien arviointi,, koron muutokset, yleisten luottoehtojen muutokset (vähäiset asiat, kirjallinen muoto)

28. Ehtojen sovittelu • Yksilölliset ehdot sivuuttavat vakioehdot • Sovittelu mahdollinen OikTL 36 §:n perusteella. Sovittelun alaa kaventanut pakottava lainsäädäntö. • KKO 1996:90. Vaatimus vekselin rahoituskulujen sovittelusta hylättiin. Vekseli instrumentti, jossa kulut korkeat varsinkin, jos käytetään uusintavekseleitä. Relevantti pikaluottoja ajatellen. • Sopimusehtojen yksipuolinen muuttaminen tai vakuuden riittävyyden arviointi. (korkotapaukset)

29. Erilaisia luottoja • Kertaluotot ja limiittiluotot (luotollinen tili) • Lyhennystavat: tasalyhenteinen (lyhennys sama mutta korko päälle), annuiteetti (lyhennys + korko samana) ja bulletlaina (lyhennys maksetaan kerralla, sitä ennen korkoja), vapaavuodet • Jos laskelmassa annuiteettivirhe (laina ei päätynytkään määräpäivänä), ratkaisevaa korko- ja pääomalausekkeet. • Luotonannon neuvontapalvelut: asiakkaan asiantuntemus, varsinaiset neuvontapalvelut ja sijoitusneuvonta

30. Luoton asiakirjat • Velkakirja, luottosopimus, yleiset luottoehdot, maksusuunnitelma, vakuussitoumus, palveluhinnasto • Asiakirjojen läpikäynti pankissa • Etusijajärjestys (yleensäkin esillä sopimusnipputilanteissa) ja tulkinta • Normilähteenä yleisesti lainsäädäntö ja hyvä pankkitapa

31. KSL 7 luku (kuluttajaluotot) • Soveltamisala: eh/kuluttaja • Laaja tiedonantovelvollisuus (vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot) • Hyvä luotonantotapa • Luotonhakijan luottokelpoisuuden arviointi • Juoksevan sitoumuksen ottamisen kielto • Peruuttamisoikeus (14 vrk) • Oikeus saada lyhentämistaulukko

32. Sopimuksen muotovaatimus • Oikeus ennenaikaiseen maksuun • Ennenaikainen eräännyttäminen • Sosiaalinen suorituseste (viivästyksen vaikutus; kohtuusarviointi puolin ja toisin) • Luottokortin käyttö

33. Luottolaitostoimintalaki • Koskee kaikkea organisoitua luottotoimintaa • Markkinointi: oleelliset tiedot; suhde talletussuojaan, ei rahoitusmarkkinoiden vakautta vaarantavia toimia • Sopimusehdot: ei luottotoiminnan ulkopuolisia sidonnaisuuksia (esim. vakuutus tai oikeudelliset palvelut) • Talletuksesta sopimus; oikeus peruspankkipalveluihin voidaan kieltää vain perustellusta syystä • Rajoituksia asiakasvarojen kuittauksessa (ulosmittausrajoitus)

34. Velkakirjalaki • VKL ilmentää velvoiteoikeuden yleisiä periaatteita (kuinka pitkälle, esim. VKL 2 § sopimussuhteissa ja niiden ulkopuolella) • Perustuu pohjoismaiseen valmisteluun, Suomessa KM 1936:1 (Onni Petäys) • Analogisuus: suulliset saatavat + laskusaatavat ilman saamistodisteita kuten factoring. Factoringissa saatava siirretään rahoitusyhtiölle, joka maksaa laskun tavarantoimittajalle (ks. edellä) • Johdannaiset: juoksevien velkakirjojen siirrot. Vuoden 2008 finanssikriisin taustalla. Vrt. voiko ihmisiä siirtää: joukkueurheilun pelaajasiirrot ja suomalaisten panttivankien siirto Jemenissä

35. Velkakirjatyypit • Juoksevat vk:t: haltijavelkakirja ja määrännäisvelkakirja (arvopaperit) • Tavallinen vk (nimetylle henkilölle) • Individuaalivk:t - rahalaitosten vk:t • VKL 23-25 § : joukkovelkakirjoihin liittyvät maksuliput (vrt. arvo-osuusjärjestelmä) • Obligaatiot, debentuurit ja muut joukkovk:t

36. ”Pankkitalletukset” • Rahalaitosten talletuksista antamat vastakirjat ja muut todistukset (vrt. tiliote) • Ovat nimetylle henkilölle asetettuja velkakirjoja. Voi olla ehtoja ja voivat myös olla haltijapapereita; millainen varmistuminen henkilöllisyydestä? • Suurin osa pankkitalletuksista nykyisin vailla saamistodistetta. VKL ei sovellu.

37. Velkakirjan tunnusmerkit • VKL 1 §. Velallisen kirjallisessa muodossa antama rahamääräinen saamistodistus • Paperille laadittu sitoumus. Kehitys: dokumenttien korvautuminen ATK-tiedostoilla. Todistelu + siirrettävyys (vrt. arvo-osuusjärjestelmä). Luotonannossa käytetään kuitenkin yhä velkakirjadokumentteja. Palautetaan, kun velka maksettu. • Tietynmääräinen velka. Jossain valuutassa määritelty (tulkintamahdollisuus), indeksilauseke (pätemättömyysvaikutus)

38. tunnusmerkit • Voi olla alun perin määrältään avoin. Voiko arpalippu olla vk (KKO 1974 myönteisesti) • Rahamääräisyys • Velkasitoumus (nimenomainen tai tulkinnalla osoitettava; vrt. ”kuitti”) • Yksipuolisuus, ehdottomuus, abstraktisuus: ei mainintaa kausasta velkakirjassa, vaikka sellainen onkin. Luottokaupasta ei yleensä tehdä velkakirjaa. Kysymys mm. lykkääväehtoisista maksulupauksista.

39. tunnusmerkit • Velkakirja on itsessään maksuperuste • Allekirjoitus (ilmentää velvoittautumistahtoa). Koskee yleensä yksityisen henkilön antmaa velkakirjaa (vaatimusta ei laissa). Kysymys elektronisesta allekirjoituksesta • Päiväys + todistajat eivät kuulu tunnusmerkistöön. Kysymys kuitenkin saamisen vanhentumisesta ja sen todistelusta • Voi olla muita määräyksiä (esim. korko)

40. Velkakirja vai ei? • Maksan vaadittaessa 1000 e. 9.1.07 • Maksan autokaupasta velkani 10.000 E A:lle. B • Kuitti. 1000 E. Takaajana A. 9.1.07 • Maksan vaadittaessa A:lle 1000. B • Suostun maksamaan B:lle lainaa 1.1.2012 mennessä 10.000 E 6 % korolla

41. LASKU • X maksava Y:lle oikeudellisesta konsultoinnista 1.000 E. • Toimenpiteet: ….. • Maksutiedot oheisena • 9.1.2007 • Y • oik.yo, Helsinki

42. VK:n pätevyyden edellytyksiä • Oikeustoimikelpoisuus (ei merkitystä velkojan tietoisuudella) • Kannekelpoisuusvaatimus (pelivelka, musta kauppahinta ym.) • Velkakirja annetaan. Velallisen näytettävä, että on lähtenyt liikkeelle hänen tahtomattaan, jos tekee tästä väitteen • Velallisella todistustaakka OikTL 28-34 §:n osalta (pätemättömyysperusteita)

43. OikTL:n pätemättömyysperusteet • OikTL 28 §. Törkeä pakko. Vahva pätemättömyysperuste. Käytännössä harvinainen. • OikTL 29 §. Lievä pakko. Heikko pätemättömyysperuste. Esim. viranomaistoimilla uhkaaminen. KKO 1997:67 (viisumin epäämisellä uhkaaminen). KKO 1996:90. Väite hylätty; vakuusvaatimukset ja perintätoimilla uhkaaminen olivat näissä oloissa normaaleja toimia.

44. OikTL 30-32 § • OikTL 30 §. Petollinen viettely. Heikko pätemättömyysperuste. Voi toteutua mm. erehdyttämisellä. • OikTL 31 §. Kiskominen. Heikko pätemättömyysperuste. Luottokiskonta, ei oikeuskäytäntöä toisin kuin kiskontarikoksesta. • OikTL 32.1 §. Ilmaisuerehdys. Heikko pätemättömyysperuste. Liikaa tai liian vähän nollia. Korjataan oikeaan määrään

45. OikTL 33-34 § • OikTL 33 §. Kunnianvastainen ja arvoton menettely. Heikko pätemättömyysperuste. Esim. avio-omaisuuden säästön vähentäminen tulevassa osituksessa. Voi tulla esiin rahoitusjärjestelyjen uusimisessa. • OikTL 34 §. Valeasiakirja. Osapuolilla ei ole ollut tarkoitusta perustaa todellista velkasuhdetta. Lähellä OikTL 33 §:ää.

46. Väitteitä vk:sta • Perusteväite (VKL 1 §). Velallinen voi mm. väittää, ettei hän (tai kukaan muukaan) saanut velkakirjan perusteella valuuttaa tai että taustaoikeustoimi kuten kauppa on pätemätön • Väite velkasuhteen lakkaamisesta (muuttuminen tai lakkaaminen). Todistamisvelvollisuus velallisella.

47. Velkoja-asema • Velkakirjan hallinta antaa osviitan velkoja-asemasta; velallinen voi osoittaa maksun sitä koskevin merkinnöin tai kuitein • Jos velkaa yritetty maksaa sijaissuorituksella, velkasuhde ei poistu, jos sijaissuoritus ei ole riittävä (VKL 9 §)

48. Saamisolettama • Velkakirjan luoma saamisolettama. Velkojan ei tarvitse todistaa velkakirjaa oikeaksi. Tilanne toinen, jos ei velkakirjaa ja vain sopimus pohjana (esim. kauppakirja) • Velkakirja on luottoasiakirja ja perimisväline. Saamisoikeuden olettama voidaan kumota väitteillä • Ei vekseliprosessiin eikä luottotietoihin

49. liittyviä etuja. Vrt. vekseli. Merkintä luottotietorekisteriin on kuitenkin aina kielteinen tekijä. Vahingonkorvausmahdollisuus vääristä merkinnöistä: varallisuusvahinko sopimussuhteen ulkopuolella • Kysymys velkakirjan aitoudesta; velkakirjan voi allekirjoittaa myös edustaja • Väitteen väärennöksestä voi tehdä velallinen tai takaaja • Nimikirjoituksen aitoudesta tod.taakka velkojalla

50. VK:n aitous • Velkasitoumuksen muuttumisesta jälkikäteen todistustaakka velallisella (esim. maksu) • Edustusvallan puuttumisesta todistustaakka on velkojalla (oikeushenkilön edustamista koskevat säännöt) • Velkakirjan palauttaminen luo olettaman velkasuhteen päättymisestä. Jos velkakirjaa ei ole, velkojan näytettävä velkasuhteen syntyminen. • Väiterajoitus voi johtua sopimuksesta (”loppuasiakirja”) tai laista (VKL 2-7 §:n tahdonvaltainen sääntely)