Download
1 / 12
120 likes | 234 Views
Hyvinvointi – Pahoinvointi avointen kysymysten analyysia. Yhdistysten ja piirien neuvottelupäivät 2012 Antti Kronqvist ja Joonas Lehtinen. 14. Voin hyvin, koska...14. Jag mår bra för att.
E N D
Hyvinvointi – Pahoinvointi avointen kysymysten analyysia Yhdistysten ja piirien neuvottelupäivät 2012 Antti Kronqvist ja Joonas Lehtinen
14. Voin hyvin, koska...14. Jagmårbra för att... • Sosiaaliset suhteet ja ihmissuhteet ovat erittäin merkittävä tekijä hyvinvoinnin kannalta. (perhe, ystävät, lähimmäiset) • Työ, opiskelu ja liikunta/harrastukset olivat tärkeä hyvinvointia tuottavia tekijöitä. • Kuurojen yhteisö ja viittomakieli nähtiin voimavarana. • Asunto, koti ja hyvä taloudellinen tila olivat kovista arvoista ne, jotka nousivat esiin. • Pehmeät arvot olivat tärkeämpiä kuin kovat arvot vastaajien mielestä.
15. En voi hyvin, koska...15. Jagmårintebra för att... • Pahoinvointia aiheutti työttömyys ja työnsaannin vaikeus (taloudellinen tila, velka, elintaso). • Kuinka kuurojen yhteisön tulevaisuus (kuurojen määrä, asema, lasten koulutus, palvelut). • Ihmisten väliset suhteet näyttävät tuovan pahoinvointia, mihin vaikuttavat ihmisten omat sosiaaliset taidot (juoruilu). • Oman ja läheisten epävarma terveydentila oli eräs huolestuttava tekijä.
22. Miksi yhdistys voi mielestäni hyvin/kohtalaisesti/huonosti?22. Varförföreningenmårenligtmigbra/nöjaktigt/dålig? • Aineiston perusteella voidaan todeta, että enemmistö vastaajista koki yhdistysten voivan huonosti (127), kuin hyvin (43), muut ”ei osaa sanoa” (5). • Sosiaaliset suhteet/taidot olivat merkittävä tekijä mistä pahoinvointia yhdistykselle seurasi. • Huonot välit (juoruilu ja selän takana puhuminen) aiheuttivat selvästi huonoa ilmapiiriä ja erilaisia konflikteja, jopa siihen pisteeseen, että osa ei käynyt tästä johtuen yhdistyksellä. • Nuoret ja niiden puute koettiin erääksi yhdistyksen huonon voinnin syyksi.
Jatkuu… • Yhdistysten muutoshalukkuus nähtiin ongelmalliseksi (tilat, yhdistysten aukioloajat). • Joissain yhdistyksissä ilmapiiri ja sosiaaliset suhteet olivat hyviä. Jäseniä oli otettu huomioon ja oltiin kavereita keskenään. • Vapaaehtoisia niin johtokuntiin kuin myös yleiseen toimintaan oli vaikea saada. • Nuorten keskinäinen yhteishenki nähtiin positiivisena. • Yhdistysten ohjelmatarjonta oli vastausten perusteella enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia (ohjelma, tiedotus, tapahtumat).
23. Mielestäni yhdistyksen toimintaan voisi perinteisten jäsenten lisäksi osallistua enemmän muita henkilöitä, keitä?23. Jagtyckerattflerakunde delta i föreningensverksamhetutöver de vanligamedlemmarna, vem? • Voidaan nähdä, että kuurojen yhteisö on avoin ja avarakatseinen kysyttäessä, ketkä ovat tervetulleita yhdistysten toimintaan. • Oltiin valmiita hyväksymään ja vastaanottamaan yhdistysten toimintaan viittomakielen parissa toimivia tai siitä kiinnostuneita ihmisiä avoimesti.
Ketä voisi ottaa mukaan yhdistystoimintaan? • Viittomakielestä kiinnostuneet • Kuurojen vanhempien kuurot lapset (CODA) • Kuurojen perheenjäsenet ja lähisukulaiset. • Tulkit ja tulkkiopiskelijat • Sisäkorvaistutteiset • Kuurojen parissa työskentelevät ihmiset, kuten papit, diakonit ja seurakunnan työntekijät.
30. Mitä itse voin tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?30. Vadkanjagsjälvgöra för attförbättravälmåendet? • Selkeästi muita tärkeimmäksi ja tarpeelliseksi aiheeksi nousi toisten ihmisten tukeminen ja huomioiminen. • Koettiin, että yhteisön sisällä on puutteita ihmisten välisissä kanssakäymisissä. • Nähtiin, että ihmiset itse voisivat omalla käytöksellään ja asenteellaan vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin. • Vapaaehtoisuuden puute niin omalta kuin muiden osalta nähtiin vähäiseksi.
31. Mitä yhdistys voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?31. Vadkanföreningengöra för attförbättravälmåendet? • Palveluiden (ohjelma, toiminta, tiedotus) lisääminen koettiin selkeästi hyvinvointia parantavana tekijänä • Johtokunnan jaksamisesta oltiin huolissaan. • Vapaaehtoisten puute. • Sosiaalisten taitojen kehittäminen koettiin hyvinvoinnin edistäjäksi ja ilmapiirin parantavana tekijänä. • Epäkohtiin (syrjintä, juoruilu) tehokkaampaa puuttumista toivottiin yhdistyksiltä (jäsenet+johtokunta). • Työntekijän palkkaaminen yhdistykselle
32. Mitä Kuurojen Liitto voi tehdä hyvinvoinnin parantamiseksi?32. VadkanFinlandsDövasFörbundgöra för attförbättravälmåendet? • Toivottiin selkeästi, että Kuurojen Liitto tekisi enemmän yhteistyötä kuurojen yhdistysten kanssa • Kuurojen Liitto olisi lähempänä yksittäisiä ihmisiä kentällä (esim. tyytyväisyyskartoitus). • Haluttiin Liiton paneutuvan syrjintätapauksiin (esim. työelämässä) painokkaammin. • Viittomakielisten lasten ja nuorten aseman kohentaminen koulumaailmassa. • Kursseja, leirejä ja tapahtumia toivottiin enemmän myös eri alaryhmille (seniorit, nuoret, maahanmuuttajat yms.). • Kuurojen Liitolta haluttiin myös aktiivisempaa yhteiskunnallista näkyvyyttä esimerkiksi sairaaloihin, kouluihin ja seminaareihin, mutta myös median (sosiaalisen median) suhteen.
Pohdinta • On huolestuttavaa, jos yhteisö jonka voimavarana on pidetty yhteisöllisyyttä, ilmenee tällaista pahoinvointia. • Sosiaaliset suhteet/taidot nousivat monessa kohtaan esille, näin ollen herää kysymys siitä, mihin yhteisöllisyys on kadonnut. • Varsinkin juoruilu nousi useasti esille. Olisi syytä pohtia mitä näille asioille voisi tehdä. • Nuorten puute yhdistyksillä nähtiin huolestuttavana. Johtuuko tämä nuorista itsestään vai yhdistyksen toimintatavoista?
Jatkuu… • Kuurojen yhteisön (jokainen yhteisöön kuuluva yksittäinen henkilö) tulisi miettiä kuinka ongelmat ratkaistaan yhdessä. Syyllisten etsiminen ei auta yhteisön asiaa. • Ei ole pelkästään Kuurojen Liiton tehtävä ylläpitää yhteisöllisyyttä vaan se on jokaisen jäsenen oikeus ja velvollisuus. • Vapaaehtoisuus nähtiin myös vähentyneenä aktiivisuutena yhdistystä kohtaan. Tämä seuraa yleistä yhteiskunnallista ilmiötä. On syytä pohtia kuinka vapaaehtoisuutta saataisiin lisättyä ja yhteisöllisyyden merkitystä kasvatettua. • Yhdessä yhteisö on vahvempi!
