Lasten hyvinvointi ja sen tutkiminen

1. Lasten hyvinvointi ja sen tutkiminen Leena Alanen Varhaiskasvatuksen tutkimuspäivä 27.4.2006 Jyväskylän yliopisto

2. Varhaiskasvatuksen laitoksen tutkimuskenttä • tieteenalaperusta: • varhaiskasvatuksen perinteisten tieteenalojen (psykologia, pedagogiikka) rinnalla myös • muiden tieteen- ja tutkimusalojen lähestymistapoja: sosiologia, yhteiskuntapolitiikka, kulttuurintutkimus, diskurssien tutkimus • uusia tutkimusalueita ja -teemoja, mm. • lapsuuden sosiologia • lapsipolitiikka • lasten kulttuurit, lapsuuden kulttuurit • lapsuusdiskurssit

3. Yhteiskuntatieteellinen varhais-kasvatuksen ja lapsuuden tutkimus • yksi koulutuksen ja tutkimuksen painopiste-alue • tutkimustoiminnassa tavoitteena • monitieteisyyden vahvistaminen • kohti poikkitieteellisyyttä • tieteenalarajat ylittävien tutkimus-hankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen • koulutuksessa tavoitteena • laaja-alainen lapsuuden asiantuntijuus, jolla on vahva monitieteinen perusta

4. Sosiologisesti suuntautunut lapsuuden, lapsi-instituutioiden ja lapsipolitiikan tutkimus Omia tutkimushankkeita Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä - Childhood as a Social Phenomenon Lapsuudet ja lasten lapsuudet - Negotiating Childhoods Lapset ja arjen sosiaaliset järjestykset Lasten hyvinvointi-indikaattorien kehittäminen -hanke Terveys, hyvinvointi ja lasten toimijuus Lapsuuden regiimit ja lasten hyvinvointi Lasten hyvinvointi - Children's Welfare Lapsuus, hyvinvointi ja hallinnan uudet muodot Lasten hyvinvointipolitiikan muotoutuminen: toimijat, suhteet ja prosessit

5. Lapsuuden regiimit ja lasten hyvinvointi(2004-2007) 1. Hyvinvointiregiimit ja lapsuuden diskurssit Leena Alanen Virve Jussila (väitöskirjatutkimus) Jyväskylän yliopisto, Varhaiskasvatuksen laitos 2. Lasten osuus taloudellisista voimavaroista Hannele Sauli Tilastokeskus 3. Tilan hallinnointi ja lapsuus symbolisena paikkana Harriet Strandell Lotta Haikkola (väitöskirjatutkimus) Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos

6. ’Regiimi’ = hallintajärjestelmä • toimijoiden vuorovaikutusta säätelevä järjestelmä jollakin yhteiskunnallisen toiminnan kentällä • sisältää toimintaa ohjaavia • periaatteita • sääntöjä • sopimuksia • päätöksentekotapoja • tiedonhankintaa ja vaihtoa • kehitetty ratkaisuksi jonkin yhteiskunnallisen kysymyksen hallintaan • ’lapsuuden regiimi’: lasten elinolosuhteiden ja toiminta-mahdollisuuksien (ja niiden rajoitusten) hallintaa

7. Tutkimuskohde: Lasten hyvinvointi ja sen tuottaminen Suomessa • Mikä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eri toimijatahojen osuus lapsuuden regiimien tuottamisessa ja ylläpitämisessä? • Mitkä ovat julkisen keskustelun hallitsevat hyvinvointidiskurssit (puhetavat)? Valtauttavatko ne lapsia vai tiukentavatko ne lapsuuden regiimejä? • Miten lasten hyvinvointia mitataan ja mittaustapoja validoidaan? Millaiset materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit tuottavat hyvinvointia - tai estävät sen tuottamista - lapsille? • Miten lasten tilaa rakennetaan, rajataan ja hallinnoidaan? Mitkä ovat sen vaikutukset lasten hyvinvointiin?

8. Aineistot ja menetelmät • primaari- ja sekundaariaineistoja • sekä määrällisiä että laadullisia ja tutkimusmenetelmiä • väitöskirjatutkimuksia • tuloksia v. 2008-2009 Hanke kytkeytyy läheisesti kansainväliseen COST-hankkeeseen Children’s Welfare (2001-2006)

9. Alanen, L. & Sauli, H. & Strandell, H. 2004.Children and Childhood in a Welfare State: The Case of Finland Lasten hyvinvoinnin kehitystrendit Suomessa • lapsuuden infrastruktuurin muutokset • sosiaalipolitiikka (perhetuet jne.) • päivähoito-, esikoulu- ja koululaitos • lapsipolitiikan muutokset • päästiinkö toteuttamaan lasten oikeuksia? • julkinen keskustelu lasten hyvin- ja pahoinvoinnista • hallitseva diskurssi: lasten syrjäytyminen (-riski) • syrjäytymisen individualistinen tulkinta • riskien estäminen valvomalla (ja moralisoimalla) yksilöiden käyttäytymistä • ”vanhemmuuden hukkaaminen”, ”aikuisten ouute”, ”yksinäiset iltapäivät”, ”vanhempien vastuullistaminen” jne.

10. (jatk.) Lasten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila • lasten erilaistuvat perheet • lapsiköyhyyden kasvu • lapsiköyhyyttä koskeva julkinen keskustelu • siirtymä lasten köyhyydestä vanhempien vastuuseen: lasten lisääntyneen pahoinvoinnin syynä ei ole rahanpuute, vaan vanhempien lastensa tarpeiden laiminlyönti • seuraus: lasten köyhyyttä ja köyhiä lapsia koskevan tiedon täydellinen puuttuminen …

11. (jatk.) Lasten tila- ja aikaregiimit • ajankäytön muutokset • koti lasten tilana: ’tyhjä’ ilman aikuisia? • ’yksinäisen lapsen’ diskurssi • päivähoito ja koulu lasten instituutioina • miten lasten tiloja ja ajankäyttöa hallitaan (regiimit) • ’aikuisten puute’ –diskurssi • lasten omat tilat • lasten ’uudet’ tilat • palkkatyö • kulutus • virtuaalimaailma

12. (jatk.) Teoksessa An-Magritt Jensen, Asher Ben Arieh, Cinzia Conti, Dagmar Kutsar, Máire Nic Ghiolla Phádraig, and Hanne Warming Nielsen (eds) 2004. Childhood in Ageing Societies, Volumes 1-2. Trondheim: Norwegian Centre for Child Research. elektroninen versio: http://www.svt.ntnu.no/noseb/costa19/ > PUBLICATIONS: country reports > Electronic version