1 / 94

Sopimusoikeuden luennot Kev tlukukausi 2007 Mika Hemmo

I. Peruskurssi. Velvoiteoikeuden osa-alueet. SopimusoikeusVakuutus- ja vahingonkorvausoikeusLuotto-oikeusVelvoiteoikeuden yleinen osaPerusteettoman edun palautus. Osa-alueet ja oppimateriaali. SopimusoikeusSopimusoikeus IVakiosopimusVelvoiteoikeuden oppikirjaIrtaimen kaupasta / Kauppalain p?

bracha
Download Presentation

Sopimusoikeuden luennot Kev tlukukausi 2007 Mika Hemmo

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Sopimusoikeuden luennot Kevätlukukausi 2007 Mika Hemmo

    2. I. Peruskurssi

    3. Velvoiteoikeuden osa-alueet Sopimusoikeus Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus Luotto-oikeus Velvoiteoikeuden yleinen osa Perusteettoman edun palautus

    4. Osa-alueet ja oppimateriaali Sopimusoikeus Sopimusoikeus I Vakiosopimus Velvoiteoikeuden oppikirja Irtaimen kaupasta / Kauppalain pääkohdat Sopimustyypit Kansainvälinen kauppalaki Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus Vahingonkorvausoikeuden oppikirja Suomen vakuutusoikeus

    5. Osa-alueet ja oppimateriaali Luotto-oikeus Luotto-oikeuden oppikirja Velvoiteoikeuden yleinen osa Velvoiteoikeuden oppikirja Perusteettoman edun palautus Velvoiteoikeuden oppikirja

    6. Tenttiin vastaaminen Älä toista tehtävän tapausselostusta Älä aloita liian kaukaa Mieti liittyykö tapaukseen enemmän problematiikkaa kuin mitä ensi näkemältä tulee mieleen Relevantit tosiseikat saattavat jäädä osittain avoimiksi

    7. Sopimusoikeus Keskeistä lainsäädäntöä Oikeustoimilaki Kauppalaki Kuluttajansuojalain 4-5 luvut Maakaaren 2 luku (kiinteistönkauppa) L asuinhuoneiston vuokrasta ja L liikehuoneiston vuokrasta Asuntokauppalaki Vakuutussopimuslaki Työsopimuslaki

    8. Sopimusoikeudellisia jaotteluja Kuluttaja- ja liikesopimukset Kerta- ja kestosopimukset Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset Kansalliset ja kansainväliset sopimukset Sopimustyyppijaottelu

    9. Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda) Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset Osapuolen tai osapuolten edellytykset Lojaliteettivaatimus Oikeuksien väärinkäytön kielto Taloudellinen rationaalisuus Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta Perusoikeuksien merkitys? Tasavertaisen kohtelun vaatimus

    10. Keskeiset aihepiirit Sopimuksen syntyminen Vakiosopimukset Pätemättömyys Edustaminen Sopimuksen tulkinta Sopimusrikkomuksen seuraamukset Irtaimen kauppa

    11. Sopimusvapaus Päätäntävapaus Sopimuskumppanin valitsemisvapaus Tyyppi- ja sisältövapaus Muotovapaus

    12. Sopimuspakko Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville ja välttämättömyyspalvelujen tarjoajille Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi

    13. Tarjous – vastaus -mekanismi Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena

    14. Tarjous – vastaus –mekanismi … Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 §:n perusteella (ns. re integra -sääntö)

    15. Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia Sopimuksen perustavat tosiseikat Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta Konkludenttinen sopiminen Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus

    16. Vakiosopimuksia koskevat opit Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja –kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4 Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma Ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä Yksipuolisesti laaditut / agreed documents –tyyppiset vakioehdot

    17. Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen Nimenomainen viittaus yksilöllisessä sopimuksessa Oltava tutustumismahdollisuus Osapuolten vakiintunut käytäntö Harvoin alan tapa

    18. Muita vakioehto-oppeja Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja KSL 4;3, sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä

    19. Sopimuksen muotovaatimukset Sopimus on vapaamuotoinen, ellei toisin ole säädetty (tai sovittu) Voidaan tehdä pätevästi suullisessa muodossa Todistettavuus eri asia kuin muotovaatimus Muotosäännösten kolmijako: Varsinaiset muotovaatimukset Noudattaminen on pätevän sopimuksen syntymisen edellytys Kiinteistönkaupassa kirj. muoto + kaupanvahvistaja

    20. Sopimuksen muotovaatimukset… Muotovirheestä huolimatta voi olla tiettyjä oikeusvaikutuksia (esim. MK 2:8 :n korvausvelvollisuus) Kuluttajalainsäädännössä paljon yksipuolisia muotovaatimuksia (elinkeinonharjoittaja ei voi vedota kirjallisen muodon ulkopuoliseen ehtoon) Epävarsinaiset muotosäännökset Noudattamatta jääminen ei estä sopimuksen pätevyyttä Muu epäedullinen vaikutus Esim. AjoneuvoRekA 19.3 §, OsamaksukauppaL 1a.1 §

    21. Sopimuksen muotovaatimukset… Ohjesisältöiset muotosäännökset Lainsäätäjän ohje hyvästä menettelystä Rikkominen ei johda oikeusvaikutuksiin Vähäinen muotovirhe Voidaanko joskus jättää huomiotta Ns. muoto – funktio –oppi KKO ollut melko formaalilla kannalla Sopimuksen muuttamista, sisältöä, reklamaatiota tms. koskevat muotomääräykset eri asia

    22. Sopimuksen muotovaatimukset… Muotosäännösten lähi-ilmiöitä TietoyhtPalvL 9 §:n mukainen velvollisuus toimittaa sopimusehdot palvelun vastaanottajalle tallennettavaksi tai toisinnettavaksi TSL 2:4 :n mukainen työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista (ellei kirjallista työsopimusta)

    23. Sopimuksentekotuottamus Sopimusneuvottelut eivät sido Neuvottelut saa lähtökohtaisesti katkaista ilman vastuuta Korvausvastuu saattaa kuitenkin perustua Epäasialliseen neuvottelumenettelyyn Esim. neuvottelemiseen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta tai harhaanjohtamiseen Pätemättömyyden aiheuttamiseen hylättävällä menettelyllä

    24. Sopimuksentekotuottamus … Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata Poikkeuksena julkiset hankinnat ja KKO 1999:48 mukainen tarjouskilpailutilanne

    25. Vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä täsmentävä ilmoitus Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja Voi saada todistusvaikutusta sopimussisällön suhteen Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa, vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin

    26. Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen

    27. Käsiraha Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta AsuntokauppaL:ssa erityissääntelyä

    28. Tiedonantovelvollisuudet Suorituksen laatua ja sopivuutta koskevat Esimerkiksi irtaimen kaupassa Sopimukseen liittyviä riskejä koskevat Esimerkiksi vakuutukset ja takaukset Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet Esimerkiksi tilisiirrot ja sähköiset palvelut Asiantuntijapalvelut

    29. Pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä Esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys, vajaavaltaisuus ex officio Usein korjauskelpoista Korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen Yleensä pätemättömyyteen voi vedota vain ”loukattu” osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva

    30. Pätemättömyys … Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen Esim. lievä pakko, petos, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely Perustellun vilpittömän mielen vaatimus (”ei pitänyt tietää”) Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi

    31. Oikeuskelpoisuus Subjekti voi saada nimiinsä oikeuksia Ihmisillä aina Rekisteröidyillä yhteisöillä, valtiolla, kunnilla ym. Ongelman muodostavat lähinnä rekisteröimättömät yhteisöt Tällaisen lukuun toimiva vastaa henkilökohtaisesti

    32. Oikeustoimikelpoisuus 18 vuotta täyttäneillä Nuoremmilla rajoitettu oikeustoimikelpoisuus Tavanomaiset ja vähäpätöiset oikeustoimet Työtuloista määrääminen Psyykkisesti sairas tai muuten ymmärtämätön täysi-ikäinen voi olla oikeustoimikelvoton Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen

    33. Oikeustoimilain väärinkäytösperusteet Pakko Lievän ja törkeän pakon ero Petollinen viettely Harhaanjohtamista olennaisissa seikoissa Kiskominen Suoritusten epäsuhta ja riippuvan aseman hyväksikäyttö Kunnianvastainen ja arvoton menettely Erehdys ja tiedollinen epätasapaino Alentunut ymmärryskyky

    34. Erehdys Motiivierehdys Virheellinen käsitys jostakin relevantista seikasta Ei voi yleensä vedota pätemättömyysperusteena OikTL 33 § voi tulla sovellettavaksi, jos vastapuoli myötävaikutti erehdykseen Ilmaisuerehdys Oikea tahdonmuodostusperuste, väärä ilmaisu Esim. 1.000 kun piti olla 10.000 Johtaa sitomattomuuteen, jos sopimuskumppanin piti tietää erehdyksestä

    35. Erehdys … Tahdonilmaisun muuttuminen matkalla Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen Skandinaavinen edellytysoppi Asema Suomessa?

    36. Valeoikeustoimi Muodollisesti normaali oikeustoimi, mutta osapuolet eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet sen tekemistä Esim. velkojan loukkaamistarkoitus Ei sido inter partes Vale-asiakirjan saanut bona fide sivullinen voi vedota edukseen Velkojaa suojataan useimmiten takaisinsaantinormiston kautta

    37. Edustus Lakimääräinen Edunvalvoja Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani Kunnanhallitus Oikeustoimiperusteinen Valtuutettu

    38. Valtuutus ”Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu” Erotettava oikeussuhteet Valtuuttaja – valtuutettu Määrää valtuutetun toimivallan Valtuutettu – sopimuskumppani Määrää valtuutetun kelpoisuuden Valtuuttaja – sopimuskumppani Päätettävän oikeustoimen osapuolet

    39. Valtuutus … Kelpoisuus (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä

    40. Valtuutusmuodot Valtakirjavaltuutus Asemavaltuutus Ulkoinen asema + lain tai tavan mukainen kelpoisuus Toimeksiantovaltuutus Vain valtuutetun tiedossa Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus Julkinen valtuutus Sallimisperusteinen valtuutus Tilannevaltuutus

    41. Asiainhuolto (negotiorum gestio) Toimimista poissaolevan tai estyneen puolesta ilman valtuutusta Sitoo edustettavaa, jos pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin

    42. Sopimusoikeuden normilähteet 1. Pakottava laki 2. Sopimusehdot ja niihin rinnastuva sopimusaines 3. Tahdonvaltainen lainsäädäntö ja siihen rinnastuvat sopimusoikeudelliset periaatteet 4. Kauppatapa

    43. Sopimustyyppiajattelu Sopimustyyppi määrää soveltuvan lain Tarkasteltava sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön sisältämiä soveltamisalamäärittelyjä Esim. irtaimen kauppa on a) irtaimen esineen b) vastikkeellinen c) omistusoikeusluovutus Useat sopimustyypit vailla lakiin perustuvaa sääntelyä Lain sijasta soveltuvat yleiset periaatteet

    44. Sopimuksen tulkinta Tulkinta voidaan perustaa osapuolisuuntautuneesti osapuolten tuottamaan aineistoon ja käyttäytymiseen tai tavoitteellisesti oikeuspoliittisiin punnintoihin Osapuolten yhteinen tarkoitus Sanamuoto Yksipuolinen tarkoitus, jos toisen piti tietää sen merkityksestä sopimuskumppanille

    45. Sopimuksen tulkinta … Tavoitteellinen tulkinta Lakiperusteisten normien mukainen tulkinta Epäselvyyssääntö Tulkinta laatijan vahingoksi Minimisääntö Tulkinta velvoittautuneen eduksi Tavallisuussääntö Yleisen käytännön mukainen tulkinta Kohtuussääntö Pätevyyssääntö Sopimuksen tai ehdon pätevyyteen johtavan tulkintavaihtoehdon valinta Vastuunrajoitusehtojen ym. suppea tulkinta

    46. Sopimusehdon kohtuullistaminen Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuullisemmaksi (OikTL 36 §) Erityisesti heikomman suojaamiskeino Erotettava alkuperäinen kohtuuttomuus ja olosuhteiden muutoksesta johtuva jälkiperäinen kohtuuttomuus

    47. Irtaimen kauppa Keskeisiä ongelma-alueita Soveltuva normisto KauppaL, elinkeinonharjoittajien tai yksityishenkilöiden välinen kauppa KSL, kulutustavaran kauppa CISG, kansainvälinen kauppa Suorituksen oikea-aikaisuus / viivästys Suorituksen laatuvaatimukset / virhe Ostajan oikeuskeinot sopimusrikkomustapauksissa

    48. Virhearviointi Poikkeaako tavara ominaisuuksiltaan siitä, mitä on sovittu myyjän antamista tiedoista (suulliset tiedot, markkinointitiedot ym.) ”sellaisena kuin se on ehdoin” -myyty tavara on virheellinen, jos tavara ei vastaa siitä annettuja tietoja myyjä on jättänyt antamatta tiedon olennaisesta seikasta, josta ostaja saattoi olettaa saavansa tiedon tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut hinta ym. seikat huomioon ottaen edellyttää

    49. Virhearviointi … Jos ominaisuuksista ei ole sovittu mitään, tavaran tulee soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään soveltua ostajan erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä tiesi tästä ja ostajalla on ollut aihetta luottaa myyjän arviointiin vastata myyjän esittämää näytettä tai mallia olla pakattu tavanmukaisella tai sopivalla tavalla, jos tarpeen

    50. Ostajan oikeuskeinot Suorituksesta (kauppahinnan maksusta) pidättyminen Virhettä vastaavilta osin Korjauksen vaatiminen Huomattava, että myyjällä yleensä oma-aloitteinen oikeus korjaukseen Hinnanalennus Kompensoi virheellisen suorituksen ja sopimuksenmukaisen suorituksen arvojen erotuksen

    51. Ostajan oikeuskeinot … Vahingonkorvaus Sopimuksen purkaminen Olennainen sopimusrikkomus Virheen korjaaminen (tai sitä vastaava toimituksen uusiminen) ja hinnanalennus priorisoituja oikeuskeinoja Sopimus pysyy voimassa ja osapuolten yhteiset tappiot supistuvat siihen verrattuna, että sopimus purettaisiin

    52. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Erotettava välittömät ja välilliset vahingot Välittömiä ovat Sopimusrikkomuksen selvittelystä ja reklamaatiosta aiheutuneet kulut Virheen korjaamisen aiheuttamat kustannukset Hinnanero, kun on hankittu korvaava suoritus Välillisiä ovat 67 §:n mukaan Tuotannon ja liikevaihdon vähentyminen Muu tavaran käytön estymisestä aiheutunut vahinko Sivullisen kanssa tehdyn sopimuksen häiriintymisestä aiheutunut vahinko Muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta aiheutunut vahinko

    53. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan … Välittömät vahingot korvataan kontrollivastuun perusteella Lain 27 §:n mukaan myyjän on vastuusta vapautuakseen näytettävä, että viivästys tai virhe on johtunut Esteestä Este on ollut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella Estettä ei ole voitu ottaa kohtuudella huomioon kaupantekohetkellä Estettä ei ole voitu kohtuudella välttää eikä voittaa

    54. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan … Välilliset vahingot korvataan tuottamusperusteella tai virhetapauksissa lain 40.3 §:n mukaisen erityisen sitoutumisen perusteella Myyjällä lienee yleensä todistustaakka tuottamuksen puuttumisesta Tuottamusvastuun ja kontrollivastuun ero ei useinkaan kovin suuri Kuluttajansuojalain mukaan ostajalla on aina oikeus korvaukseen virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista Myyjällä ei tällöin ole käytössään mitään vapautumisperusteita

    55. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot Yleisiä soveltamisperiaatteita Lievemmät keinot ensisijaisia Oikeuskeinot voivat kumuloitua Esimerkiksi suorituksesta pidättyminen + hinnanalennus Velkoja voi valita haluamansa keinon Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta Sopimuksen purkaminen tms. keino ei vaadi tuomioistuimen päätöstä tms. virallistointa Suorituksesta pidättyminen

    56. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot … Luontoissuoritusvelvollisuus Velkojalla Suomen oikeuden mukaan yleensä oikeus vaatia suoritusta sopimuksen tarkoittamassa muodossa Ei tule kysymykseen, jos Luontoistäyttö mahdoton Taloudellisesti liikavaikea Henkilökohtainen vapaus tulisi loukatuksi Hinnan- eli vastikkeenalennus

    57. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot … Vahingonkorvaus Ekskulpaatiovastuu eli käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu Kontrollivastuu erikseen säännellyissä tilanteissa ja mahdollisesti irtaimen kauppaa muistuttavissa sopimuksissa Ei välittömän ja välillisen vahingon erottelua, ellei siitä erikseen säädetty Vastuunrajoitusehdot käytännössä tärkeitä

    58. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot … Sovitut seuraamukset Sopimussakko Rikkojaisraha Sopimuksen purkaminen Joskus myös sopimuksen irtisanominen Yleensä irtisanominen on kuitenkin sopimuksesta riippumaton keino kestosopimuksen päättämiseen

    59. II. Erityiskysymysten syventävää tarkastelua

    60. Kertasopimukset ja kestosopimukset Kestosopimuksille ominaista Pitkäkestoisen sidonnaisuuden syntyminen Toistuva suorittaminen Yhteistoiminnallinen jatkuva suhde Kertasopimuksilla lyhyt aikaulottuvuus Esimerkiksi virhevastuu voi kuitenkin realisoitua myöhemmin

    61. Kestosopimusten tyyppejä Yritystoimintasopimukset: osakas-, yhtiösopimus Jakelujärjestelmät: jälleenmyynti-, franchising-, kauppaedustussopimukset Lisenssit: software-, patenttilisenssit ym. Työntekeminen: työ- ja johtajasopimukset Kapasiteetin vuokraaminen (esim. televerkot)

    62. Pitkäkestoisuuden seurauksia Tarve reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin Voimassaolon sääntely olennainen kysymys Irtisanominen / määräaikaisuus Millainen peruskäsitys sopimuksesta Ajatellaanko, että sopimuksen sisältö muotoutuu kaikilta osin sopimuksen syntyhetkellä: riskinjako lukittu, sisältö ei reaktioherkkä Vai, että syntyvaiheessa otetaan kantaa vain tällöin nähtävillä oleviin kysymyksiin, jolloin sisältö voi muuten muovautua taloudellisen tarkoituksen ja muuttuvien olosuhteiden myötä

    63. Lojaliteetti- ja tiedonantovelvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä Voidaanko vaatia toimimaan omien intressien vastaisesti vai ainoastaan pidättymään toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei ole erityistä tarvetta? Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin

    64. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena Heikomman suoja Interventio sopimusvapauteen Jälkiperäinen kohtuuttomuus Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi

    65. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen … Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa Tukeutuu ajatukseen, jonka mukaan sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään tulkinnalla

    66. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen … Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla Ks. esimerkiksi KKO 1994:94 (liikehuoneiston vuokra) ” Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.”

    67. Uudelleenneuvotteleminen Renegotiations-ehto: velvollisuus neuvotella sopimuksen tarkistamisesta tiettyjen olosuhdemuutosten tapahtuessa Onko velvollisuus suostua muutoksiin? Presumtio lienee heikkojen oikeusvaikutusten puolella, ellei sopimuksesta muuta ilmene Onko neuvotteluista kieltäytymisellä itsenäisiä vaikutuksia? Neuvottelujen tuloksettomuuteen saatetaan liittää esim. oikeus irtaantua sopimuksesta

    68. Uudelleenneuvotteleminen … Vahvempi muutoskeino esimerkiksi se, että sopimuksessa määrätään ulkopuolinen taho, joka vahvistaa (osapuolia sitovasti) uuden sopimussisällön neuvottelujen käydessä tuloksettomiksi Suhde välimiesmenettelyyn? Muutoksenhaku- tai moittimismahdollisuus? Voidaan lopputulokseen puuttua OikTL 36 §:n perusteella?

    69. Kestosopimusten päättymistä koskevat yleiset säännöt Normaalit päättymisperusteet Määräajan täyttyminen Irtisanominen Epänormaalit Purkaminen Raukeaminen

    70. Määräaikainen sopimus Ei yleensä irtisanottavissa; ei tosin estettä sopia irtisanomismahdollisuudesta Päättyy ilman reaktiota määräajan lopussa Jatkokausioptio mahdollinen Voidaan sopia automaattisesta jatkumisesta, ellei toinen ilmoita ennalta haluavansa lakkauttaa sopimuksen

    71. Määräaikainen sopimus … Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos sopimusta jatketaan määräajan tultua täyteen ilman, että sopimustilannetta selvitetään Jatkuuko vanha vai syntyykö uusi sopimus? Onko jatkokautena kysymyksessä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vai vallitseeko aikaisempaa vastaava uusi määräaika?

    72. Irtisanominen Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa Ei edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu Irtisanomisaika voi tulla sovellettavaksi Sopimuksen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi Sopimuspakon vallitessa ei ilmeisesti ainakaan täysin vapaata irtisanomisoikeutta

    73. Irtisanominen sopimuksen muuttamiskeinona Ei yleensä oikeutta yksipuoliseen sopimuksen muuttamiseen ja tämän oikeuden pidättäminen ehdoissa on ongelmallista keskeisten muutosten osalta Sen sijaan sopimus voidaan yleensä irtisanoa tai lakkauttaa määräajan päättyessä ja tarjota sopimuskumppanilla jatkoa uusin ehdoin Työoikeudessa hyväksytty työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen, jos työnantajalla olisi oikeus irtisanoa sopimus

    74. Irtisanomisaika Ei välttämätön, jos sopimuksen lakkaamisen ei katsota edellyttävän sopeutumisaikaa Voi puuttua myös välittömän päättämisoikeuden tarpeelliseksi tekevistä syistä (esim. luottamussuhde asianajotoimeksiannossa, terveydenhoitopalvelut) Ellei määritetty sopimuksessa, tulee sovellettavaksi ”kohtuullinen aika”, johon vaikuttavat sopimuksen kesto, korvaavien sopimussuhteiden mahdollisuus, investointien suuruus ym.

    75. Lyhyen irtisanomisajan ongelma Melko tavallista, että sopimuksen jatkuvuus on välttämätön toisen osapuolen taloudelliselle toiminnalle, mutta sopimuksessa on kuitenkin lyhyt irtisanomisaika (esim. 3-6 kk) Irtisanomisajan pituus on nähtävä suhteessa toiminnan vaatimaan sopeutumisaikaan ja siihen, missä määrin irtisanova osapuoli on perustanut toiminnallaan odotuksia sopimuksen jatkumiseen Toisinaan syntyy jännite sopimuksen taloudellisen tarkoituksen edellyttämän esim. vuosien sopeutumisajan ja irtisanomisehdon välillä

    76. Lyhyen irtisanomisajan ongelma … Tyyppitilanne: A investoi B:n tieten sopimuksen tarkoittamaan liiketoimintaan summan, jonka kuoleentuminen edellyttää usean vuoden sopimuskautta; tämän jälkeen B irtisanoo sopimuksen sen mukaiseen irtisanomisaikaan vedoten Lojaliteetti-, kohtuus- ja luottamusargumentit

    77. Lyhyen irtisanomisajan ongelma … Taloudellisen tarkoituksen ja sopimusehdon ristiriita? Voidaan esittää, että sopimuksen keskeisenä sisältönä oleva liiketoiminta on edellyttää pidempää sopimuskautta kuin irtisanomisehto ja että sopimuksessa on sen vuoksi rakenteellinen ristiriita Mahdollista väittää, että sopimuksen kokonaistarkoitus on painavampi ja vahvemman osapuolitahdon kohteena kuin yksittäinen ehto Toisaalta irtisanomisehto on ollut tiedossa ja sen mukainen riski on voitu ottaa huomioon

    78. Sopimuksen purkaminen Yleisten purkamisedellytysten hyvä täsmennys UNIDROIT:n Principles of International Commercial Contracts –periaatteissa (artikla 7.3.1), jonka mukaan sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon: Johtaako sopimusrikkomus siihen, että velkojan oikeutetut odotukset jäävät toteutumatta; merkitystä on myös sillä, oliko velallisella tieto näistä odotuksista

    79. UNIDROIT:n periaatteiden purkuedellytys Oliko rikotuksi tulleen velvoitteen täsmällinen noudattaminen sopimuksen olennainen osa Onko sopimusrikkomus tahallinen tai piittaamattomuutta ilmentävä Onko velkojalle syntynyt aihe olettaa, että myöhempiin suorituksiin ei voi luottaa Kärsiikö velallinen kohtuuttomia menetyksiä suoritukseen valmistautumisen tms. syyn vuoksi, jos sopimus puretaan

    80. Purkamisedellytykset Kaikkiaan merkitystä: Sopimuksen taloudellisen sisällön toteutumisella Muiden oikeus- ja kompensaatiokeinojen tuottaman hyvityksen riittävyydellä Sillä, onko luottamus sopimuskumppaniin perustellusti järkkynyt Sopimusrikkomusten toistuvuudella ja aikaisempia laiminlyöntejä koskevilla varoituksilla

    81. Vahingonkorvausvastuun kehityslinjoja Sopimusoikeudellisten vastuuperusteiden moninaisuus Poikkeukseton vastuu Vastuu virheestä kuluttajakaupassa Ei mitään vapautumisperusteita Ankara vastuu Esim. oikeudellinen virhe, velkakirjan luovuttajan vastuu, vastuu eräissä henkilövahinkotilanteissa (yleisvaarallisuus ym.) Vapautumisperusteiden asema hieman epäselvä, joka tapauksessa kapea-alaisia

    82. Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet Kontrollivastuu Kauppalaki, KSL, asuntokauppalaki, sähkömarkkinalaki Välittömien vahinkojen korvausperuste Vapautuminen edellyttää vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennakoimatonta ja voittamatonta estettä Käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu (ekskulpaatiovastuu) Perinteinen pääsääntö sopimusoikeudessa Asema käynyt hieman epäselväksi kontrollivastuun myötä Käytössä ainakin asiantuntijapalveluissa ja omaisuutta säilytettäessä

    83. Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet … Tavallinen tuottamusvastuu Käyttöala sopimussuhteissa vähäinen Mahdollisesti heikomman osapuolen vastuu (esim. työntekijän vastuu työnantajalle aiheutuneesta vahingosta)

    84. Asiantuntijapalveluihin liittyvä vastuu Käyttöalana esimerkiksi konsultointi, asianajo, tilintarkastus, kiinteistönvälitys, sijoitus- ja pankkipalveluihin liittyvä neuvonta Oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa painotettu palveluntarjoajan korkea-asteista huolellisuusvelvollisuutta Velvollisuuksiin voi kuulua oma-aloitteinen huolehtiminen asiakkaan edusta

    85. Huolehtiminen asiakkaan edusta Esimerkiksi KKO 1998:57: ”Huoneistokeskus Oy ei ole kuitenkaan näyttänyt sen edustajan ennen kauppahinnan loppuerien maksamista kirjallisesti tai suullisesti riittävän selvästi ja yksityiskohtaisesti selvittäneen Väisäselle, että loppuerien maksun oli tapahduttava tuolle pankkitilille, jotta Väisäsen maksamat kauppahinnan loppuerät varmuudella tulivat käytetyiksi Oy MM-Point Ab:n luoton suoritukseksi niin, että Väisänen sai ostamansa osakkeet rasitteista vapaana haltuunsa.”

    86. Asiantuntijan velvoitteet Toimeksiannon perustana olevien tietojen selvittäminen ja tarkistaminen voi kuulua palveluntarjoajan vastuulle KKO 1999:80: ”Konsultti on antanut neuvonsa verotuksen asiantuntijana. Hän on ollut tietoinen siitä, mikä vaikutus siirtokelpoisella vuokraoikeudella ja sen kestolla oli veroseuraamukseen. Hän ei ole voinut lähteä siitä, että Raikamo olisi tiennyt kyseisen erityistietämystä vaativan seikan merkityksen verotuksessa. Tämän vuoksi konsultin olisi täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti tullut varmistua siitä, että hänen saamansa tiedot olivat täsmälliset, eikä hän ole saanut luottaa vain Raikamon omaan asiantuntemukseen.”

    87. Asiakirjojen laatimistehtävät Asiakirjojen laatimistehtävissä asetettu pitkälle menevä vastuu toimeksiantajan tarkoitusten toteutumisesta ja oikeustoimen juridisten vaikutusten selvittämisestä KKO 1999:19: ”Toimeksiantotehtävän osakeyhtiön puolesta vastaanottanut Kurki on Lehtisareen ilmoituksen perusteella tiennyt Lehtisareen ja Hietalan tarkoituksen olevan, että Hietala ei joudu vastuuseen kommandiittiyhtiön veloista. Osakeyhtiön tehtävänä ei siten ole ollut pelkästään sopimusasiakirjojen laatiminen, vaan sen on samalla pitänyt ottaa huomioon sen tiedossa olleet sopimusjärjestelyn tavoitteet.”

    88. Asiantuntijan vastuun ulottuvuus Asiantuntijan sopimusperusteinen vastuu saattaa ulottua myös toimeksiantajan sopimuskumppaniin tai edunsaajaan KKO 1992:165: Toimeksisaajan vastuu lahjan saajaa kohtaan KKO 1999:19: ”Toimeksisaajalla voi kuitenkin olla toimimis- tai tiedonantovelvollisuus myös toimeksiantajan sopimuskumppania kohtaan esimerkiksi oman menettelynsä tai tehtävän sisällön perusteella taikka muutoin tehtävän suorittamiseen liittyvistä olosuhteista johtuen.”

    89. Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Ydintilanteiden osalta yksinkertainen Välitöntä vahinkoa Sopimusrikkomuksen selvittelyyn ja reklamaatioon liittyvät kulut Saamatta jäänyt suorituksen arvo (myös hinnanalennuksen suojaama intressi) Hinnanerokorvaus

    90. Välitön ja välillinen vahinko … Välillistä vahinkoa Suorituksen saamatta jäämisestä koitunut tulon tai tuotannon menetys Omalle sopimuskumppanille maksetut hyvitykset ensimmäisessä sopimussuhteessa tapahtuneesta häiriöstä seuranneen sopimusrikkomuksen vuoksi

    91. Välitön ja välillinen vahinko … Ongelmallisempia tilanteita Tilanteet, joissa sopimuksen kohde aiheuttaa tuotevahingon yritysomaisuudelle (ei TuotevastuuL:n piirissä) Ks. KKO 1997:61 ja kauppalakia koskeva HE 93/1986, joissa oppi välittömästä käyttöyhteydestä Arvopaperinvälityksessä tapahtuneen häiriön vuoksi saamatta jäänyt tuotto tai syntynyt tappio Välillisen vahingon piirteitä, mutta vahinko kohdistuu yleensä ainoaan asiakkaalla olevaan intressiin

    92. Vastuunrajoitusehtojen tyypit Korvausvastuun perustetta koskevat ehdot Force majeure –ehdot ja muut vastuusta vapauttavia perusteita määrittelevät ehdot Korvausvastuun määrää koskevat ehdot Vastuulla kiinteä enimmäismäärä Vastuulla vastasuorituksen määrään sidottu enimmäismäärä Välillisiä vahinkoja ei korvata Vastuun muita edellytyksiä koskevat ehdot Reklamaatio- ja vanhentumisajat ym.

    93. Vastuunrajoitusten arviointi Vastuunrajoittamisintressi usein hyväksyttävä Ei haluta ottaa vastuuta odottamattomista tapahtumista tai sopimuskumppanin tuntemattomista intresseistä Voi olla myös vakuutussuojan edellytys Kohtuullisuusarviointi Kuluttajalainsäädäntö lähtee yleensä vastuunormien pakottavuudesta, jolloin vastuunrajoitukset sitomattomia Muuten lähtökohtaisesti sallittuja

    94. Vastuunrajoitusehtojen kohtuullisuusarvionti … Elinkeinoelämän suhteissa tiettyjen (etenkin välillisiä vahinkoja koskevien) vastuunrajoitusten yleisyys puoltaa niiden hyväksyttävyyttä Kysyä voidaan, millainen vastuu jää jäljelle Samoin merkitystä sillä, mitä mahdollisuuksia vahinkoriskin pienentämiseen tai siltä suojautumiseen kummallakin osapuolella on Toimintajärjestelyt (varaston ylläpitäminen, lyhyisiin toimitusaikoihin sitoutumisen välttäminen ym.) Vakuuttaminen

More Related