1.02k likes | 2.37k Views
I. Peruskurssi. Velvoiteoikeuden osa-alueet. SopimusoikeusVakuutus- ja vahingonkorvausoikeusLuotto-oikeusVelvoiteoikeuden yleinen osaPerusteettoman edun palautus. Osa-alueet ja oppimateriaali. SopimusoikeusSopimusoikeus IVakiosopimusVelvoiteoikeuden oppikirjaIrtaimen kaupasta / Kauppalain p?
E N D
1. Sopimusoikeuden luennotKevätlukukausi 2007Mika Hemmo
2. I. Peruskurssi
3. Velvoiteoikeuden osa-alueet Sopimusoikeus
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus
Luotto-oikeus
Velvoiteoikeuden yleinen osa
Perusteettoman edun palautus
4. Osa-alueet ja oppimateriaali Sopimusoikeus
Sopimusoikeus I
Vakiosopimus
Velvoiteoikeuden oppikirja
Irtaimen kaupasta / Kauppalain pääkohdat
Sopimustyypit
Kansainvälinen kauppalaki
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus
Vahingonkorvausoikeuden oppikirja
Suomen vakuutusoikeus
5. Osa-alueet ja oppimateriaali Luotto-oikeus
Luotto-oikeuden oppikirja
Velvoiteoikeuden yleinen osa
Velvoiteoikeuden oppikirja
Perusteettoman edun palautus
Velvoiteoikeuden oppikirja
6. Tenttiin vastaaminen Älä toista tehtävän tapausselostusta
Älä aloita liian kaukaa
Mieti liittyykö tapaukseen enemmän problematiikkaa kuin mitä ensi näkemältä tulee mieleen
Relevantit tosiseikat saattavat jäädä osittain avoimiksi
7. Sopimusoikeus Keskeistä lainsäädäntöä
Oikeustoimilaki
Kauppalaki
Kuluttajansuojalain 4-5 luvut
Maakaaren 2 luku (kiinteistönkauppa)
L asuinhuoneiston vuokrasta ja L liikehuoneiston vuokrasta
Asuntokauppalaki
Vakuutussopimuslaki
Työsopimuslaki
8. Sopimusoikeudellisia jaotteluja Kuluttaja- ja liikesopimukset
Kerta- ja kestosopimukset
Vakiosopimukset ja yksilölliset sopimukset
Kansalliset ja kansainväliset sopimukset
Sopimustyyppijaottelu
9. Sopimusoikeudellisia argumentaatiotapoja Sopimusten sitovuuden periaate (pacta sunt servanda)
Osapuolen tai osapuolten tarkoitukset
Osapuolen tai osapuolten edellytykset
Lojaliteettivaatimus
Oikeuksien väärinkäytön kielto
Taloudellinen rationaalisuus
Kysymys soveliaasta vastuunkantajasta
Perusoikeuksien merkitys?
Tasavertaisen kohtelun vaatimus
10. Keskeiset aihepiirit Sopimuksen syntyminen
Vakiosopimukset
Pätemättömyys
Edustaminen
Sopimuksen tulkinta
Sopimusrikkomuksen seuraamukset
Irtaimen kauppa
11. Sopimusvapaus Päätäntävapaus
Sopimuskumppanin valitsemisvapaus
Tyyppi- ja sisältövapaus
Muotovapaus
12. Sopimuspakko Velvoittaa tekemään sopimuksia halukkaiden kanssa normaaleilla ehdoilla
Erityislainsäädännössä asetettu eräille monopoliasemassa oleville ja välttämättömyyspalvelujen tarjoajille
Voi olla oikeus kieltäytyä asiakkaaseen liittyvien riskien tms. syyn vuoksi
13. Tarjous – vastaus -mekanismi Sopimus syntyy yhtäpitävän tarjouksen ja vastauksen seurauksena
Tarjous voimassa siinä mainitun tai kohtuullisen ajan
Vastauksen oltava oikea-aikainen ja ns. puhdas
Viivästynyttä tai epäpuhdasta vastausta arvioidaan uutena tarjouksena
14. Tarjous – vastaus –mekanismi … Tarjousta tai vastausta ei voi peruuttaa selonoton jälkeen
Rajoitettu peruuttamismahdollisuus OikTL 39 §:n perusteella (ns. re integra -sääntö)
15. Sääntelemättömiä sopimuksentekotapoja Neuvottelujen kautta syntyvät sopimukset
Ei tunnistettavia tarjouksia ja vastauksia
Sopimuksen perustavat tosiseikat
Vakiintunut sosiaalinen käytäntö ja tosiasiallinen toiminta
Konkludenttinen sopiminen
Vakioehtoja käyttäen tehty sopimus
16. Vakiosopimuksia koskevat opit Perustuvat pääosin oikeuskäytäntöön ja –kirjallisuuteen, ks. kuitenkin KSL 4:2-4
Vakiosopimus on useissa samankaltaisissa sopimuksissa käytettäväksi tarkoitettu ehtokokoelma
Ehdot voivat olla sopimuslomakkeen osana, erillisenä liitteenä tai muuten nähtävillä
Yksipuolisesti laaditut / agreed documents –tyyppiset vakioehdot
17. Vakioehtojen liityntä yksittäiseen sopimukseen Ehdot sisältyvät täytettyyn (ja allekirjoitettuun) sopimuslomakkeeseen
Nimenomainen viittaus yksilöllisessä sopimuksessa
Oltava tutustumismahdollisuus
Osapuolten vakiintunut käytäntö
Harvoin alan tapa
18. Muita vakioehto-oppeja Ankarien ja yllättävien ehtojen korostamisvaatimus
Ehtoja korostettava ennen sopimuksen tekemistä
Suullisesti tai esim. painoteknisin keinoin
Ellei korosteta, jäävät sopimuksen ulkopuolelle
Epäselvyyssäännön mukainen tulkinta
Koskee vain yksipuolisesti laadittuja vakioehtoja
KSL 4;3, sääntö pätee myös elinkeinonharjoittajien välillä
19. Sopimuksen muotovaatimukset Sopimus on vapaamuotoinen, ellei toisin ole säädetty (tai sovittu)
Voidaan tehdä pätevästi suullisessa muodossa
Todistettavuus eri asia kuin muotovaatimus
Muotosäännösten kolmijako:
Varsinaiset muotovaatimukset
Noudattaminen on pätevän sopimuksen syntymisen edellytys
Kiinteistönkaupassa kirj. muoto + kaupanvahvistaja
20. Sopimuksen muotovaatimukset… Muotovirheestä huolimatta voi olla tiettyjä oikeusvaikutuksia (esim. MK 2:8 :n korvausvelvollisuus)
Kuluttajalainsäädännössä paljon yksipuolisia muotovaatimuksia (elinkeinonharjoittaja ei voi vedota kirjallisen muodon ulkopuoliseen ehtoon)
Epävarsinaiset muotosäännökset
Noudattamatta jääminen ei estä sopimuksen pätevyyttä
Muu epäedullinen vaikutus
Esim. AjoneuvoRekA 19.3 §, OsamaksukauppaL 1a.1 §
21. Sopimuksen muotovaatimukset… Ohjesisältöiset muotosäännökset
Lainsäätäjän ohje hyvästä menettelystä
Rikkominen ei johda oikeusvaikutuksiin
Vähäinen muotovirhe
Voidaanko joskus jättää huomiotta
Ns. muoto – funktio –oppi
KKO ollut melko formaalilla kannalla
Sopimuksen muuttamista, sisältöä, reklamaatiota tms. koskevat muotomääräykset eri asia
22. Sopimuksen muotovaatimukset… Muotosäännösten lähi-ilmiöitä
TietoyhtPalvL 9 §:n mukainen velvollisuus toimittaa sopimusehdot palvelun vastaanottajalle tallennettavaksi tai toisinnettavaksi
TSL 2:4 :n mukainen työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista (ellei kirjallista työsopimusta)
23. Sopimuksentekotuottamus Sopimusneuvottelut eivät sido
Neuvottelut saa lähtökohtaisesti katkaista ilman vastuuta
Korvausvastuu saattaa kuitenkin perustua
Epäasialliseen neuvottelumenettelyyn
Esim. neuvottelemiseen ilman tosiasiallista sopimuksentekotarkoitusta tai harhaanjohtamiseen
Pätemättömyyden aiheuttamiseen hylättävällä menettelyllä
24. Sopimuksentekotuottamus … Korvausvastuu käsittää neuvottelukustannukset ja muun ns. negatiivisen sopimusedun
Syntymättä jääneen sopimuksen mukaista hyötyä (positiivista sopimusetua) ei yleensä korvata
Poikkeuksena julkiset hankinnat ja KKO 1999:48 mukainen tarjouskilpailutilanne
25. Vahvistusilmoitus Sitovan sopimuksen tekemisen jälkeen tehty sopimussisältöä täsmentävä ilmoitus
Ei yleensä muuta sovittuja ehtoja
Voi saada todistusvaikutusta sopimussisällön suhteen
Ei yleensä heikennä kuluttajan asemaa, vaan vaikutus rajoittuu lähinnä elinkeinonharjoittajien suhteisiin
26. Esisopimus Sopimus tulevan (pää)sopimuksen tekemisestä
Normaalitasoinen sopimussidonnaisuus
Vrt. letter of intent, joka sitovuudeltaan olennaisesti heikompi
Voidaan velvoittaa pääsopimuksen tekemiseen tai sen mukaiseen suoritukseen
27. Käsiraha Tarjouksen tehosteeksi annettu maksu
Luetaan osaksi kauppahintaa, kun sopimus toteutuu
Jää myyjälle korvaukseksi, jos ostaja vetäytyy sopimuksesta
AsuntokauppaL:ssa erityissääntelyä
28. Tiedonantovelvollisuudet Suorituksen laatua ja sopivuutta koskevat
Esimerkiksi irtaimen kaupassa
Sopimukseen liittyviä riskejä koskevat
Esimerkiksi vakuutukset ja takaukset
Standardisoidut tiedonantovelvollisuudet
Esimerkiksi tilisiirrot ja sähköiset palvelut
Asiantuntijapalvelut
29. Pätemättömyys Sopimus ei sido eikä käy kanneperusteeksi
Otetaan yleensä huomioon vain osapuolen väitteestä
Esim. lainvastaisuus, kilpailuoikeudellinen pätemättömyys, vajaavaltaisuus ex officio
Usein korjauskelpoista
Korjauskeinona esim. osapuolen antama aktiivinen tai konkludenttinen hyväksyminen
Yleensä pätemättömyyteen voi vedota vain ”loukattu” osapuoli tai muuten pätemättömyysperusteen kohteena oleva
30. Pätemättömyys … Sopimuskumppanin vilpitön mieli voi estää vetoamasta pätemättömyyteen
Esim. lievä pakko, petos, kiskominen, kunnianvastainen ja arvoton menettely
Perustellun vilpittömän mielen vaatimus (”ei pitänyt tietää”)
Pätemättömyys voi rajoittua osaan sopimuksesta, jos muu osa voi rationaalisesti jäädä sitovaksi
31. Oikeuskelpoisuus Subjekti voi saada nimiinsä oikeuksia
Ihmisillä aina
Rekisteröidyillä yhteisöillä, valtiolla, kunnilla ym.
Ongelman muodostavat lähinnä rekisteröimättömät yhteisöt
Tällaisen lukuun toimiva vastaa henkilökohtaisesti
32. Oikeustoimikelpoisuus 18 vuotta täyttäneillä
Nuoremmilla rajoitettu oikeustoimikelpoisuus
Tavanomaiset ja vähäpätöiset oikeustoimet
Työtuloista määrääminen
Psyykkisesti sairas tai muuten ymmärtämätön täysi-ikäinen voi olla oikeustoimikelvoton
Syy voi olla pysyvä tai tilapäinen
33. Oikeustoimilain väärinkäytösperusteet Pakko
Lievän ja törkeän pakon ero
Petollinen viettely
Harhaanjohtamista olennaisissa seikoissa
Kiskominen
Suoritusten epäsuhta ja riippuvan aseman hyväksikäyttö
Kunnianvastainen ja arvoton menettely
Erehdys ja tiedollinen epätasapaino
Alentunut ymmärryskyky
34. Erehdys Motiivierehdys
Virheellinen käsitys jostakin relevantista seikasta
Ei voi yleensä vedota pätemättömyysperusteena
OikTL 33 § voi tulla sovellettavaksi, jos vastapuoli myötävaikutti erehdykseen
Ilmaisuerehdys
Oikea tahdonmuodostusperuste, väärä ilmaisu
Esim. 1.000 kun piti olla 10.000
Johtaa sitomattomuuteen, jos sopimuskumppanin piti tietää erehdyksestä
35. Erehdys … Tahdonilmaisun muuttuminen matkalla
Edellytysten virheellisyys tai raukeaminen
Skandinaavinen edellytysoppi
Asema Suomessa?
36. Valeoikeustoimi Muodollisesti normaali oikeustoimi, mutta osapuolet eivät ole tosiasiassa tarkoittaneet sen tekemistä
Esim. velkojan loukkaamistarkoitus
Ei sido inter partes
Vale-asiakirjan saanut bona fide sivullinen voi vedota edukseen
Velkojaa suojataan useimmiten takaisinsaantinormiston kautta
37. Edustus Lakimääräinen
Edunvalvoja
Toimitusjohtaja, hallitus tms. orgaani
Kunnanhallitus
Oikeustoimiperusteinen
Valtuutettu
38. Valtuutus ”Kolmannelle suunnattu tahdonilmaisu”
Erotettava oikeussuhteet
Valtuuttaja – valtuutettu
Määrää valtuutetun toimivallan
Valtuutettu – sopimuskumppani
Määrää valtuutetun kelpoisuuden
Valtuuttaja – sopimuskumppani
Päätettävän oikeustoimen osapuolet
39. Valtuutus … Kelpoisuus (ulospäin näkyvän valtuutusperusteen) ylittäen tehty oikeustoimi on aina sitomaton
Toimivallan ylitys ei tee oikeustointa sitomattomaksi, ellei sopimuskumppanin pitänyt tietää ylityksestä
40. Valtuutusmuodot Valtakirjavaltuutus
Asemavaltuutus
Ulkoinen asema + lain tai tavan mukainen kelpoisuus
Toimeksiantovaltuutus
Vain valtuutetun tiedossa
Erityiseen tiedoksiantoon perustuva valtuutus
Julkinen valtuutus
Sallimisperusteinen valtuutus
Tilannevaltuutus
41. Asiainhuolto (negotiorum gestio) Toimimista poissaolevan tai estyneen puolesta ilman valtuutusta
Sitoo edustettavaa, jos pakottava tarve ryhtyä toimenpiteisiin
42. Sopimusoikeuden normilähteet 1. Pakottava laki
2. Sopimusehdot ja niihin rinnastuva sopimusaines
3. Tahdonvaltainen lainsäädäntö ja siihen rinnastuvat sopimusoikeudelliset periaatteet
4. Kauppatapa
43. Sopimustyyppiajattelu Sopimustyyppi määrää soveltuvan lain
Tarkasteltava sopimustyyppikohtaisen lainsäädännön sisältämiä soveltamisalamäärittelyjä
Esim. irtaimen kauppa on a) irtaimen esineen b) vastikkeellinen c) omistusoikeusluovutus
Useat sopimustyypit vailla lakiin perustuvaa sääntelyä
Lain sijasta soveltuvat yleiset periaatteet
44. Sopimuksen tulkinta Tulkinta voidaan perustaa osapuolisuuntautuneesti osapuolten tuottamaan aineistoon ja käyttäytymiseen tai tavoitteellisesti oikeuspoliittisiin punnintoihin
Osapuolten yhteinen tarkoitus
Sanamuoto
Yksipuolinen tarkoitus, jos toisen piti tietää sen merkityksestä sopimuskumppanille
45. Sopimuksen tulkinta … Tavoitteellinen tulkinta
Lakiperusteisten normien mukainen tulkinta
Epäselvyyssääntö
Tulkinta laatijan vahingoksi
Minimisääntö
Tulkinta velvoittautuneen eduksi
Tavallisuussääntö
Yleisen käytännön mukainen tulkinta
Kohtuussääntö
Pätevyyssääntö
Sopimuksen tai ehdon pätevyyteen johtavan tulkintavaihtoehdon valinta
Vastuunrajoitusehtojen ym. suppea tulkinta
46. Sopimusehdon kohtuullistaminen Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella eli muuttaa kohtuullisemmaksi (OikTL 36 §)
Erityisesti heikomman suojaamiskeino
Erotettava alkuperäinen kohtuuttomuus ja olosuhteiden muutoksesta johtuva jälkiperäinen kohtuuttomuus
47. Irtaimen kauppa Keskeisiä ongelma-alueita
Soveltuva normisto
KauppaL, elinkeinonharjoittajien tai yksityishenkilöiden välinen kauppa
KSL, kulutustavaran kauppa
CISG, kansainvälinen kauppa
Suorituksen oikea-aikaisuus / viivästys
Suorituksen laatuvaatimukset / virhe
Ostajan oikeuskeinot sopimusrikkomustapauksissa
48. Virhearviointi Poikkeaako tavara ominaisuuksiltaan
siitä, mitä on sovittu
myyjän antamista tiedoista (suulliset tiedot, markkinointitiedot ym.)
”sellaisena kuin se on ehdoin” -myyty tavara on virheellinen, jos
tavara ei vastaa siitä annettuja tietoja
myyjä on jättänyt antamatta tiedon olennaisesta seikasta, josta ostaja saattoi olettaa saavansa tiedon
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostaja on voinut hinta ym. seikat huomioon ottaen edellyttää
49. Virhearviointi … Jos ominaisuuksista ei ole sovittu mitään, tavaran tulee
soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään
soveltua ostajan erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä tiesi tästä ja ostajalla on ollut aihetta luottaa myyjän arviointiin
vastata myyjän esittämää näytettä tai mallia
olla pakattu tavanmukaisella tai sopivalla tavalla, jos tarpeen
50. Ostajan oikeuskeinot Suorituksesta (kauppahinnan maksusta) pidättyminen
Virhettä vastaavilta osin
Korjauksen vaatiminen
Huomattava, että myyjällä yleensä oma-aloitteinen oikeus korjaukseen
Hinnanalennus
Kompensoi virheellisen suorituksen ja sopimuksenmukaisen suorituksen arvojen erotuksen
51. Ostajan oikeuskeinot … Vahingonkorvaus
Sopimuksen purkaminen
Olennainen sopimusrikkomus
Virheen korjaaminen (tai sitä vastaava toimituksen uusiminen) ja hinnanalennus priorisoituja oikeuskeinoja
Sopimus pysyy voimassa ja osapuolten yhteiset tappiot supistuvat siihen verrattuna, että sopimus purettaisiin
52. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan Erotettava välittömät ja välilliset vahingot
Välittömiä ovat
Sopimusrikkomuksen selvittelystä ja reklamaatiosta aiheutuneet kulut
Virheen korjaamisen aiheuttamat kustannukset
Hinnanero, kun on hankittu korvaava suoritus
Välillisiä ovat 67 §:n mukaan
Tuotannon ja liikevaihdon vähentyminen
Muu tavaran käytön estymisestä aiheutunut vahinko
Sivullisen kanssa tehdyn sopimuksen häiriintymisestä aiheutunut vahinko
Muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta aiheutunut vahinko
53. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan … Välittömät vahingot korvataan kontrollivastuun perusteella
Lain 27 §:n mukaan myyjän on vastuusta vapautuakseen näytettävä, että viivästys tai virhe on johtunut
Esteestä
Este on ollut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
Estettä ei ole voitu ottaa kohtuudella huomioon kaupantekohetkellä
Estettä ei ole voitu kohtuudella välttää eikä voittaa
54. Vahingonkorvaus kauppalain mukaan … Välilliset vahingot korvataan tuottamusperusteella tai virhetapauksissa lain 40.3 §:n mukaisen erityisen sitoutumisen perusteella
Myyjällä lienee yleensä todistustaakka tuottamuksen puuttumisesta
Tuottamusvastuun ja kontrollivastuun ero ei useinkaan kovin suuri
Kuluttajansuojalain mukaan ostajalla on aina oikeus korvaukseen virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista
Myyjällä ei tällöin ole käytössään mitään vapautumisperusteita
55. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot Yleisiä soveltamisperiaatteita
Lievemmät keinot ensisijaisia
Oikeuskeinot voivat kumuloitua
Esimerkiksi suorituksesta pidättyminen + hinnanalennus
Velkoja voi valita haluamansa keinon
Kantaa samalla riskin keinon oikeutuksesta
Sopimuksen purkaminen tms. keino ei vaadi tuomioistuimen päätöstä tms. virallistointa
Suorituksesta pidättyminen
56. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot … Luontoissuoritusvelvollisuus
Velkojalla Suomen oikeuden mukaan yleensä oikeus vaatia suoritusta sopimuksen tarkoittamassa muodossa
Ei tule kysymykseen, jos
Luontoistäyttö mahdoton
Taloudellisesti liikavaikea
Henkilökohtainen vapaus tulisi loukatuksi
Hinnan- eli vastikkeenalennus
57. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot …
Vahingonkorvaus
Ekskulpaatiovastuu eli käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu
Kontrollivastuu erikseen säännellyissä tilanteissa ja mahdollisesti irtaimen kauppaa muistuttavissa sopimuksissa
Ei välittömän ja välillisen vahingon erottelua, ellei siitä erikseen säädetty
Vastuunrajoitusehdot käytännössä tärkeitä
58. Sopimusoikeuden yleisten oppien mukaiset oikeuskeinot … Sovitut seuraamukset
Sopimussakko
Rikkojaisraha
Sopimuksen purkaminen
Joskus myös sopimuksen irtisanominen
Yleensä irtisanominen on kuitenkin sopimuksesta riippumaton keino kestosopimuksen päättämiseen
59. II. Erityiskysymysten syventävää tarkastelua
60. Kertasopimukset ja kestosopimukset Kestosopimuksille ominaista
Pitkäkestoisen sidonnaisuuden syntyminen
Toistuva suorittaminen
Yhteistoiminnallinen jatkuva suhde
Kertasopimuksilla lyhyt aikaulottuvuus
Esimerkiksi virhevastuu voi kuitenkin realisoitua myöhemmin
61. Kestosopimusten tyyppejä Yritystoimintasopimukset: osakas-, yhtiösopimus
Jakelujärjestelmät: jälleenmyynti-, franchising-, kauppaedustussopimukset
Lisenssit: software-, patenttilisenssit ym.
Työntekeminen: työ- ja johtajasopimukset
Kapasiteetin vuokraaminen (esim. televerkot)
62. Pitkäkestoisuuden seurauksia Tarve reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin
Voimassaolon sääntely olennainen kysymys
Irtisanominen / määräaikaisuus
Millainen peruskäsitys sopimuksesta
Ajatellaanko, että sopimuksen sisältö muotoutuu kaikilta osin sopimuksen syntyhetkellä: riskinjako lukittu, sisältö ei reaktioherkkä
Vai, että syntyvaiheessa otetaan kantaa vain tällöin nähtävillä oleviin kysymyksiin, jolloin sisältö voi muuten muovautua taloudellisen tarkoituksen ja muuttuvien olosuhteiden myötä
63. Lojaliteetti- ja tiedonantovelvollisuudet Missä määrin lojaliteettiperiaatteella voidaan rajoittaa esim. irtisanomisoikeuden käyttämistä
Voidaanko vaatia toimimaan omien intressien vastaisesti vai ainoastaan pidättymään toimista, jotka vahingoittavat toista ja joihin itsellä ei ole erityistä tarvetta?
Voidaan mahdollisesti asettaa velvollisuus informoida sopimukseen vaikuttavista muutoksista hyvissä ajoin
64. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen Alkuperäinen kohtuuttomuus sovitteluperusteena
Heikomman suoja
Interventio sopimusvapauteen
Jälkiperäinen kohtuuttomuus
Olosuhteiden muutos on tehnyt alun perin tasapainoisen sopimuksen puuttumista vaativalla tavalla kohtuuttomaksi
65. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen … Olosuhteiden muuttumiseen perustuva sovittelu voi olla perusluonteeltaan hyvinkin erilaista kuin alkuperäiseen kohtuuttomuuteen pohjautuva
Voi merkitä alkuperäisen tarkoituksen ylläpitämistä uusissa olosuhteissa
Tukeutuu ajatukseen, jonka mukaan sopimuksen tarkoitus ym. kantavat rakenteet ovat ensisijaisia ja sopimusehtojen vaikutukset voivat olla tähän nähden sattumanvaraisia
Toisinaan samaan tavoitteeseen päästään tulkinnalla
66. Olosuhteiden muutokseen perustuva kohtuullistaminen … Jos osapuolilla tietty tarkoituksellinen riskinjako, sitä ei ole syytä modifioida sovittelulla tms. keinolla
Ks. esimerkiksi KKO 1994:94 (liikehuoneiston vuokra)
” Suhdannevaihtelut ovat pitkäaikaiseen sopimukseen liittyviä liikeriskejä, joihin elinkeinotoimintaa harjoittavan on varauduttava sopimuksen solmiessaan. Vuokrasopimuksessa, jossa vuokran määrää ei ole sidottu liikevaihtoon tai liiketoiminnan tulokseen, voidaan pitää lähtökohtana sitä, etteivät sen enempää laskusuhdanteet kuin noususuhdanteetkaan vaikuta vuokran määrään. Tyypillisenä liikeriskinä on pidettävä myös vuokrahuoneiston arvon muuttumista liikepaikkana, mikäli muutos ei johdu vuokranantajan toimenpiteistä.”
67. Uudelleenneuvotteleminen Renegotiations-ehto: velvollisuus neuvotella sopimuksen tarkistamisesta tiettyjen olosuhdemuutosten tapahtuessa
Onko velvollisuus suostua muutoksiin?
Presumtio lienee heikkojen oikeusvaikutusten puolella, ellei sopimuksesta muuta ilmene
Onko neuvotteluista kieltäytymisellä itsenäisiä vaikutuksia?
Neuvottelujen tuloksettomuuteen saatetaan liittää esim. oikeus irtaantua sopimuksesta
68. Uudelleenneuvotteleminen … Vahvempi muutoskeino esimerkiksi se, että sopimuksessa määrätään ulkopuolinen taho, joka vahvistaa (osapuolia sitovasti) uuden sopimussisällön neuvottelujen käydessä tuloksettomiksi
Suhde välimiesmenettelyyn?
Muutoksenhaku- tai moittimismahdollisuus?
Voidaan lopputulokseen puuttua OikTL 36 §:n perusteella?
69. Kestosopimusten päättymistä koskevat yleiset säännöt Normaalit päättymisperusteet
Määräajan täyttyminen
Irtisanominen
Epänormaalit
Purkaminen
Raukeaminen
70. Määräaikainen sopimus Ei yleensä irtisanottavissa; ei tosin estettä sopia irtisanomismahdollisuudesta
Päättyy ilman reaktiota määräajan lopussa
Jatkokausioptio mahdollinen
Voidaan sopia automaattisesta jatkumisesta, ellei toinen ilmoita ennalta haluavansa lakkauttaa sopimuksen
71. Määräaikainen sopimus … Ongelmallisia tilanteita voi syntyä, jos sopimusta jatketaan määräajan tultua täyteen ilman, että sopimustilannetta selvitetään
Jatkuuko vanha vai syntyykö uusi sopimus?
Onko jatkokautena kysymyksessä toistaiseksi voimassa oleva sopimus vai vallitseeko aikaisempaa vastaava uusi määräaika?
72. Irtisanominen Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten päättämistapa
Ei edellytä mitään erityistä syytä, ellei toisin säädetty tai sovittu
Irtisanomisaika voi tulla sovellettavaksi
Sopimuksen lakkauttaminen sinänsä legitiimi intressi
Sopimuspakon vallitessa ei ilmeisesti ainakaan täysin vapaata irtisanomisoikeutta
73. Irtisanominen sopimuksen muuttamiskeinona Ei yleensä oikeutta yksipuoliseen sopimuksen muuttamiseen ja tämän oikeuden pidättäminen ehdoissa on ongelmallista keskeisten muutosten osalta
Sen sijaan sopimus voidaan yleensä irtisanoa tai lakkauttaa määräajan päättyessä ja tarjota sopimuskumppanilla jatkoa uusin ehdoin
Työoikeudessa hyväksytty työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen, jos työnantajalla olisi oikeus irtisanoa sopimus
74. Irtisanomisaika Ei välttämätön, jos sopimuksen lakkaamisen ei katsota edellyttävän sopeutumisaikaa
Voi puuttua myös välittömän päättämisoikeuden tarpeelliseksi tekevistä syistä (esim. luottamussuhde asianajotoimeksiannossa, terveydenhoitopalvelut)
Ellei määritetty sopimuksessa, tulee sovellettavaksi ”kohtuullinen aika”, johon vaikuttavat sopimuksen kesto, korvaavien sopimussuhteiden mahdollisuus, investointien suuruus ym.
75. Lyhyen irtisanomisajan ongelma Melko tavallista, että sopimuksen jatkuvuus on välttämätön toisen osapuolen taloudelliselle toiminnalle, mutta sopimuksessa on kuitenkin lyhyt irtisanomisaika (esim. 3-6 kk)
Irtisanomisajan pituus on nähtävä suhteessa toiminnan vaatimaan sopeutumisaikaan ja siihen, missä määrin irtisanova osapuoli on perustanut toiminnallaan odotuksia sopimuksen jatkumiseen
Toisinaan syntyy jännite sopimuksen taloudellisen tarkoituksen edellyttämän esim. vuosien sopeutumisajan ja irtisanomisehdon välillä
76. Lyhyen irtisanomisajan ongelma … Tyyppitilanne: A investoi B:n tieten sopimuksen tarkoittamaan liiketoimintaan summan, jonka kuoleentuminen edellyttää usean vuoden sopimuskautta; tämän jälkeen B irtisanoo sopimuksen sen mukaiseen irtisanomisaikaan vedoten
Lojaliteetti-, kohtuus- ja luottamusargumentit
77. Lyhyen irtisanomisajanongelma … Taloudellisen tarkoituksen ja sopimusehdon ristiriita? Voidaan esittää, että sopimuksen keskeisenä sisältönä oleva liiketoiminta on edellyttää pidempää sopimuskautta kuin irtisanomisehto ja että sopimuksessa on sen vuoksi rakenteellinen ristiriita
Mahdollista väittää, että sopimuksen kokonaistarkoitus on painavampi ja vahvemman osapuolitahdon kohteena kuin yksittäinen ehto
Toisaalta irtisanomisehto on ollut tiedossa ja sen mukainen riski on voitu ottaa huomioon
78. Sopimuksen purkaminen Yleisten purkamisedellytysten hyvä täsmennys UNIDROIT:n Principles of International Commercial Contracts –periaatteissa (artikla 7.3.1), jonka mukaan sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
Johtaako sopimusrikkomus siihen, että velkojan oikeutetut odotukset jäävät toteutumatta; merkitystä on myös sillä, oliko velallisella tieto näistä odotuksista
79. UNIDROIT:n periaatteiden purkuedellytys Oliko rikotuksi tulleen velvoitteen täsmällinen noudattaminen sopimuksen olennainen osa
Onko sopimusrikkomus tahallinen tai piittaamattomuutta ilmentävä
Onko velkojalle syntynyt aihe olettaa, että myöhempiin suorituksiin ei voi luottaa
Kärsiikö velallinen kohtuuttomia menetyksiä suoritukseen valmistautumisen tms. syyn vuoksi, jos sopimus puretaan
80. Purkamisedellytykset Kaikkiaan merkitystä:
Sopimuksen taloudellisen sisällön toteutumisella
Muiden oikeus- ja kompensaatiokeinojen tuottaman hyvityksen riittävyydellä
Sillä, onko luottamus sopimuskumppaniin perustellusti järkkynyt
Sopimusrikkomusten toistuvuudella ja aikaisempia laiminlyöntejä koskevilla varoituksilla
81. Vahingonkorvausvastuun kehityslinjoja Sopimusoikeudellisten vastuuperusteiden moninaisuus
Poikkeukseton vastuu
Vastuu virheestä kuluttajakaupassa
Ei mitään vapautumisperusteita
Ankara vastuu
Esim. oikeudellinen virhe, velkakirjan luovuttajan vastuu, vastuu eräissä henkilövahinkotilanteissa (yleisvaarallisuus ym.)
Vapautumisperusteiden asema hieman epäselvä, joka tapauksessa kapea-alaisia
82. Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet Kontrollivastuu
Kauppalaki, KSL, asuntokauppalaki, sähkömarkkinalaki
Välittömien vahinkojen korvausperuste
Vapautuminen edellyttää vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennakoimatonta ja voittamatonta estettä
Käännettyyn todistustaakkaan perustuva tuottamusvastuu (ekskulpaatiovastuu)
Perinteinen pääsääntö sopimusoikeudessa
Asema käynyt hieman epäselväksi kontrollivastuun myötä
Käytössä ainakin asiantuntijapalveluissa ja omaisuutta säilytettäessä
83. Sopimusoikeudelliset vastuuperusteet … Tavallinen tuottamusvastuu
Käyttöala sopimussuhteissa vähäinen
Mahdollisesti heikomman osapuolen vastuu (esim. työntekijän vastuu työnantajalle aiheutuneesta vahingosta)
84. Asiantuntijapalveluihin liittyvä vastuu Käyttöalana esimerkiksi konsultointi, asianajo, tilintarkastus, kiinteistönvälitys, sijoitus- ja pankkipalveluihin liittyvä neuvonta
Oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa painotettu palveluntarjoajan korkea-asteista huolellisuusvelvollisuutta
Velvollisuuksiin voi kuulua oma-aloitteinen huolehtiminen asiakkaan edusta
85. Huolehtiminen asiakkaan edusta Esimerkiksi KKO 1998:57: ”Huoneistokeskus Oy ei ole kuitenkaan näyttänyt sen edustajan ennen kauppahinnan loppuerien maksamista kirjallisesti tai suullisesti riittävän selvästi ja yksityiskohtaisesti selvittäneen Väisäselle, että loppuerien maksun oli tapahduttava tuolle pankkitilille, jotta Väisäsen maksamat kauppahinnan loppuerät varmuudella tulivat käytetyiksi Oy MM-Point Ab:n luoton suoritukseksi niin, että Väisänen sai ostamansa osakkeet rasitteista vapaana haltuunsa.”
86. Asiantuntijan velvoitteet Toimeksiannon perustana olevien tietojen selvittäminen ja tarkistaminen voi kuulua palveluntarjoajan vastuulle
KKO 1999:80: ”Konsultti on antanut neuvonsa verotuksen asiantuntijana. Hän on ollut tietoinen siitä, mikä vaikutus siirtokelpoisella vuokraoikeudella ja sen kestolla oli veroseuraamukseen. Hän ei ole voinut lähteä siitä, että Raikamo olisi tiennyt kyseisen erityistietämystä vaativan seikan merkityksen verotuksessa. Tämän vuoksi konsultin olisi täyttääkseen toimeksiannon huolellisesti tullut varmistua siitä, että hänen saamansa tiedot olivat täsmälliset, eikä hän ole saanut luottaa vain Raikamon omaan asiantuntemukseen.”
87. Asiakirjojen laatimistehtävät Asiakirjojen laatimistehtävissä asetettu pitkälle menevä vastuu toimeksiantajan tarkoitusten toteutumisesta ja oikeustoimen juridisten vaikutusten selvittämisestä
KKO 1999:19: ”Toimeksiantotehtävän osakeyhtiön puolesta vastaanottanut Kurki on Lehtisareen ilmoituksen perusteella tiennyt Lehtisareen ja Hietalan tarkoituksen olevan, että Hietala ei joudu vastuuseen kommandiittiyhtiön veloista. Osakeyhtiön tehtävänä ei siten ole ollut pelkästään sopimusasiakirjojen laatiminen, vaan sen on samalla pitänyt ottaa huomioon sen tiedossa olleet sopimusjärjestelyn tavoitteet.”
88. Asiantuntijan vastuun ulottuvuus Asiantuntijan sopimusperusteinen vastuu saattaa ulottua myös toimeksiantajan sopimuskumppaniin tai edunsaajaan
KKO 1992:165: Toimeksisaajan vastuu lahjan saajaa kohtaan
KKO 1999:19: ”Toimeksisaajalla voi kuitenkin olla toimimis- tai tiedonantovelvollisuus myös toimeksiantajan sopimuskumppania kohtaan esimerkiksi oman menettelynsä tai tehtävän sisällön perusteella taikka muutoin tehtävän suorittamiseen liittyvistä olosuhteista johtuen.”
89. Välittömän ja välillisen vahingon erottelu Ydintilanteiden osalta yksinkertainen
Välitöntä vahinkoa
Sopimusrikkomuksen selvittelyyn ja reklamaatioon liittyvät kulut
Saamatta jäänyt suorituksen arvo (myös hinnanalennuksen suojaama intressi)
Hinnanerokorvaus
90. Välitön ja välillinen vahinko … Välillistä vahinkoa
Suorituksen saamatta jäämisestä koitunut tulon tai tuotannon menetys
Omalle sopimuskumppanille maksetut hyvitykset ensimmäisessä sopimussuhteessa tapahtuneesta häiriöstä seuranneen sopimusrikkomuksen vuoksi
91. Välitön ja välillinen vahinko … Ongelmallisempia tilanteita
Tilanteet, joissa sopimuksen kohde aiheuttaa tuotevahingon yritysomaisuudelle (ei TuotevastuuL:n piirissä)
Ks. KKO 1997:61 ja kauppalakia koskeva HE 93/1986, joissa oppi välittömästä käyttöyhteydestä
Arvopaperinvälityksessä tapahtuneen häiriön vuoksi saamatta jäänyt tuotto tai syntynyt tappio
Välillisen vahingon piirteitä, mutta vahinko kohdistuu yleensä ainoaan asiakkaalla olevaan intressiin
92. Vastuunrajoitusehtojen tyypit Korvausvastuun perustetta koskevat ehdot
Force majeure –ehdot ja muut vastuusta vapauttavia perusteita määrittelevät ehdot
Korvausvastuun määrää koskevat ehdot
Vastuulla kiinteä enimmäismäärä
Vastuulla vastasuorituksen määrään sidottu enimmäismäärä
Välillisiä vahinkoja ei korvata
Vastuun muita edellytyksiä koskevat ehdot
Reklamaatio- ja vanhentumisajat ym.
93. Vastuunrajoitusten arviointi Vastuunrajoittamisintressi usein hyväksyttävä
Ei haluta ottaa vastuuta odottamattomista tapahtumista tai sopimuskumppanin tuntemattomista intresseistä
Voi olla myös vakuutussuojan edellytys
Kohtuullisuusarviointi
Kuluttajalainsäädäntö lähtee yleensä vastuunormien pakottavuudesta, jolloin vastuunrajoitukset sitomattomia
Muuten lähtökohtaisesti sallittuja
94. Vastuunrajoitusehtojen kohtuullisuusarvionti … Elinkeinoelämän suhteissa tiettyjen (etenkin välillisiä vahinkoja koskevien) vastuunrajoitusten yleisyys puoltaa niiden hyväksyttävyyttä
Kysyä voidaan, millainen vastuu jää jäljelle
Samoin merkitystä sillä, mitä mahdollisuuksia vahinkoriskin pienentämiseen tai siltä suojautumiseen kummallakin osapuolella on
Toimintajärjestelyt (varaston ylläpitäminen, lyhyisiin toimitusaikoihin sitoutumisen välttäminen ym.)
Vakuuttaminen