TYÖEHTOSOPIMUS-OIKEUDEN PERUSTEET luennot 2010

1. TYÖEHTOSOPIMUS-OIKEUDEN PERUSTEETluennot 2010 Jorma Saloheimo Työtuomioistuin (luentokuulustelu to 11.11. klo 14-16 salissa PI, huom. aika)

2. Luentorunko • Perusteita - työehtosopimusten merkitys - työehtosopimusoikeuden ongelmat - työehtosopimus ja muut työehtojen säännöstyslähteet (etusija) - yleissitova ja normaalisitova tes - valtakunnalliset ja muut työehtosopimukset - eurooppalaiset työehtosopimukset • Pätevä työehtosopimus - osapuolet - muoto - sisältö - erilaiset tes-määräykset 3. Työehtosopimuksen voimaantulo ja päättyminen

3. Työehtosopimuksen sitovuus - perusedellytyksenä työnantajan sidottuisuus - jäsenyys ta-liitossa - toiminta tes:n soveltamisalalla - sidotut työntekijät - soveltaminen muihin kuin sidottuihin työntekijöihin - kilpailevat työehtosopimukset - kollisiotilanteet: yleissitova / normaalisitova, valtakunnallinen / paikallinen tes jne. - aikaprioriteettisääntö • Työehtosopimuksen toteuttaminen - työtuomioistuin / yleinen tuomioistuin - tulkinta- ja rikkomuskanteet - tulkintaperusteet: sanamuoto, tarkoitus, riskinjako epäselvyystapauksissa jne. - työnantajan hyvityssakkovastuu - ta-liiton valvontavastuu - vahingonkorvaus ym.

4. Työrauhavelvollisuus - työtaisteluoikeus perusoikeutena ja sen rajoitukset - työtaistelutoimenpiteen käsite - joukkoluonne ja painostustarkoitus; uhkaaminen - kohdistuminen työehtosopimukseen - poliittiset ja myötätuntotyötaistelutoimenpiteet - työrauhavastuu - vastuu toimeenpanijana - valvontavastuu - seuraamukset: hyvityssakko / muut - yksittäisen työntekijän asema • Erimielisyyksien selvittäminen - neuvottelujärjestys ja sen noudattaminen - sovinnon sitovuus - työtuomioistuinprosessi

5. Työehtosopimusoikeuden ongelmat Case Yrityksessä on aikanaan sovittu, että kesäajasta luovutaan ja tästä maksetaan työntekijöille kompensaationa 20 €/tunti. Työehtosopimuksen palkkajärjestelmä on 1.3.2010 lukien uudistettu, jäljellä on enää tehtävä-kohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä. Tähän vedoten yritys lakkasi maksamasta kompensaatiota. Vastalauseena työntekijät marssivat ulos.

6. Työehtosopimusten asema työmarkkinoilla • Sopimustoiminnan yleistyminen 1940-luvulta alkaen • ”Pohjoismaisen mallin” sovellus • korkea järjestäytymisaste (70 % työssäkäyvistä) • sopimusten kattavuus liki 90 % yksityissektorilla • normaalisitovuus yli 70 %, lisäksi yleissitovuus • julkissektorilla yhdistetyt yleiset virka- ja työehtosopimukset Keskusjärjestöt EK SAK (1 000 000 jäsentä) 32 jäsenliittoa STTK (640 000 jäsentä) 950 000 palkansaajaa AKAVA (500 000 jäsentä)

7. Yleissitovuus - normaalisitovuus Yleissitova tes • yleissitovaksi vahvistettu valtakunnallinen tes • velvoittaa työsopimuslain nojalla myös ao. alan järjestäytymättömiä työnantajia Normaalisitova tes • TEhtoL:n nojalla sitoo jäsenyyssuhteessa olevia yrityksiä ja työntekijöitä • normisopimus: velvoittaa ”ulkopuolisia”

8. Työehtosopimustoiminnan tasot Eurooppalaiset puite- ym. sopimukset Keskusjärjestösopimukset • yleissopimus, irtisanomissuojasopimus Liittojen väliset valtakunnalliset sopimukset • noin 170 Paikalliset sopimukset • valtakunnallisen tes:n nojalla solmitut • itsenäinen yrityskohtainen sopimus

9. Paikallinen sopimus tes:n osana Solmittu viitetyöehtosopimuksen kelpuutuksen nojalla ja rajoissa • avoin kelpuutus • toisin sopiminen paikallisesti TT 2008:80. Työehtosopimuksen mukaan työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi lasketaan kello 6:sta kello 6:een, ellei paikallisesti toisin sovita. Erimielisyydessä oli kysymys siitä, voitiinko paikallisesti sopia työviikko alkamaan kello 22, vaikka työvuorokausi alkoi kello 6. • osapuolet, menettely, irtisanominen ym. viite-tes:n mukaan • noudatetaan viite-tes:n osana (”jatkeena”) tes-vaikutuksin

10. TT 1994:77 Työehtosopimuksessa ei ollut ulkopuolista työvoimaa koskevasta ilmoitusmenettelystä paikalliseen sopimiseen valtuuttavaa määräystä. Kun pääluottamusmiehen ja tehdaspalvelu-päällikön välillä neuvoteltua sopimusta ei ollut tehty työehtosopimuksen tekemiseen kelpoisten osapuolten välillä eikä muutoinkaan työehtosopimuslaissa edellytetyllä tavalla, sopimusta ei voitu pitää alan työehtosopimuksen osana tai itsenäisenä yrityskohtaisena työehtosopimuksena.

11. Työehtojen kollisiot: samasta asiasta eri sisältöiset säännökset / määräykset Lähtökohtana edullisemmuussääntö • vertailu ehto ehdolta / asiakokonaisuuksittain Poikkeukset: • laista tai tes-määräyksestä saa sopia toisin • normaalisitova tes syrjäyttää yleissitovan, jos osapuolena tt-liitto (TSL 2:7.3) • jos edullisemmuutta ei voida todeta tällöin yleisen hierarkian mukaan: pakottava laki - - tes - - työsopimus - - työnantajan määräys (direktio)

12. Työehtosopimuksen osapuolet Työehtosopimuskelpoisuus (TEhtoL 1 §): - Kotimainen yhdistys, jolla edunvalvontatarkoitus • työnantajaliitto • työntekijäliitto • ammattiosasto • vrt. ”keltainen ammattiyhdistys” • Yhdistyksen edustavuus? • minimivaatimuksena jotenkin uskottava edustavuus sopimuskentässä • Vrt. TT 2002:45 varustamon ja päällystöliittojen sopimus aluksen ulkomaisen miehistön työehdoista • edustavuuden puute sopimuksen jollakin reuna-alueella ei relevantti

13. Tes-osapuolet… • Työnantaja (Yritys Oy) • sopimukseen jälkeenpäin yhtyvä osapuoli (kirjallinen menettely, osallisten suostumus) Paikallisen sopimisen osapuolia usein työnantaja – luottamusmies Allekirjoittajien valtuutus: YhdL, OYL, OikTL

14. Työehtosopimuksen muoto Kirjallinen määrämuoto (TEhtoL 2 §) • myös pöytäkirja, joka todetaan oikeaksi yhteisesti sovituin tavoin (esim. sovittelijan allekirjoituksin) • myös viitatut lähteet tulevat tes:n osaksi – paitsi jos viittaus tarkoitettu vain informatoriseksi • vrt. sopimuksen muu tulkinta-aineisto Paikallisen sopimuksen muoto viite-tes:n mukaan • yleensä kirjallinen • TT 2008:114 (pitkäaikainen, pääluottamusmiehen hyväksymä käytäntö, lomauttaminen ilman lomautusilmoitusaikaa)

15. Työehtosopimuksen sisältö • tes on normisopimus, vrt. työsopimus • vähintään yksi ”ehto, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin on noudatettava” (TEhtoL 1 § - yleinen säännöstämiskompetenssi)

16. Tes-määräysten oltava sopusoinnussa pakottavan lainsäädännön kanssa • välitön ristiriita (esim. kanneaika) • vaikutusten ristiriita • TT 1998:35 Kokemuslisä. Äitiyslomalla olevia syrjivä määräys • TT 2009:90. Matkustamohenkilökunnan tes. Määräys alihankkijan henkilöstöön sovellettavista työehdoista oli vastoin EY 49 artiklan palvelujen tarjoamisen vapautta.

17. Työehtosopimuksen sisältö… normimääräykset velvoitemääräykset • vaikuttavat osapuolten välisessä suhteessa • ei hyvityssakkotehostetta suositukset

18. Velvoitemääräykset TT 1999:56. ”Metsäteollisuus ry toteaa, että lomautuksiin turvaudutaan vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa.” Asiassa jäi näyttämättä, että määräys olisi tarkoitettu jäsenyrityksiä sitovaksi normimääräykseksi. Sen sijaan Metsäteollisuus ry oli velvoittautunut kyseisellä määräyksellä suhteessa Paperiliittoon vaikuttamaan siihen, että Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset turvautuivat lomautuksiin vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Kyseinen lomauttamisoikeutta koskeva määräys oli siten työehtosopimusmääräyksenä Metsäteollisuus ry:tä sitova velvoitemääräys.

19. Normimääräysten ala (säännöstämiskompetenssi) Sidottujen työnantajien ja työntekijöiden väliset oikeudet ja velvollisuudet Ammattiyhdistyksen ja luottamusmiesten asema ja oikeudet suhteessa työnantajaan • käsky- ja kieltonormit • kompetenssit (toisin sopiminen, luottamushenkilön valinta jne.)

20. Tyypillisiä normimääräyksiä Työsuhteiden ehdot: palkka, työaika, vuosiloma, sosiaaliset edut jne. • materiaaliset ehdot - menettelytavat • myös oikeudet ennen työsuhdetta (työhönotto) ja työsuhteen jälkeen (eläke, takaisinotto) • myös koko henkilöstöä koskevat ”kollektiiviset” edut (palkkajärjestelmä jne.)

21. Normimääräyksiä… Ammattiyhdistys ja henkilöstöedustus • luottamusmiehen asema ja oikeudet (siirtosuoja, tietojen saanti ym.) • kokoontuminen työpaikalla • neuvottelulausekkeet (paikallisen sopimisen asiat, erimielisyyksien selvittäminen)

22. Liikkeenjohtovallan rajoittaminen? Välilliset rajoitukset päteviä, kun perusteena on henkilöstön aseman turvaaminen • liikkeenjohdollisia ym. ratkaisuja edeltävä yhteistoiminta on tes-asia • ulkopuolisen työvoiman käytön rajoitukset (TT 1993:95) • ei työnantajayhteisön sisäinen päätöksentekomenettely: TT 2010:93. Lisäeläketurvaa koskevan päätöksenteon järjestäminen Kansallisoopperassa ei ollut asia, josta olisi voitu pätevästi sopia työehtosopimuksessa. Lisäeläkkeitä koskeva päätös voitiin työehtosopimuksen estämättä tehdä toimielimessä, jonka ratkaistavaksi asia kuului säätiön vuonna 2001 muutettujen sääntöjen mukaan. (Ään.)

23. Työehtosopimuksen voimassaolo • Toistaiseksi voimassa oleva tes voidaan irtisanoa 3 kk is-ajalla (TEhtoL 3 §). • Yleisesti sovitaan tietystä sopimuskaudesta: Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2010 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

24. Paikallisen sopimuksen voimassaolo • paikallinen sopimus (esim. ammattiryhmittelystä, palkkioperusteista) yleensä voimassa toistaiseksi • voidaan irtisanoa myös viite-tes:n voimassa ollessa Paikallisen sopimisen lauseke: Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja/tai joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan palkkaryhmissä 1-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka on pennimääräinen. Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen huomioon ottaen työn vaativuus, edellytetty työnopeus, työolosuhteet ja muut erityiset seikat, jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi.

25. TT 1997:31. Työehtosopimuksen määräyksiin perustunut yrityksessä tehty työkohtaisuus-lisäsopimus ei sisältänyt voimassaoloa koskevia määräyksiä, eikä kysymyksessä olevaa sopimusta ollut näytetty tarkoitetun tehdä määräajaksi eikä sen voimassaoloa ollut näytetty myöskään sidotun työehto-sopimuskauden voimassaoloon. Kun työkohtaisuuslisäsopimusta siten oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, työnantaja oli voinut irtisanoa sopimuksen ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä.

26. Tes:n jälkivaikutus ”roikkopykälän” nojalla (vrt. jälkivaikutus sopimuksettomana aikana) TT 2002:29. Työehtosopimuksen määräyksen mukaan työehtosopimus oli irtisanomisesta huolimatta voimassa, kunnes yhteisesti todettiin neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai kunnes jompi kumpi osapuoli kirjallisesti ilmoitti katsovansa neuvottelut päättyneiksi. Nimenomaista yhteistä toteamista ei ollut tapahtunut eikä kirjallista ilmoitusta annettu. Osapuolten neuvottelukäyttäytymisestä ei muutoinkaan voitu päätellä, että neuvottelut olisi yhteisymmärryksessä todettu päättyneiksi, joten työehtosopimus oli irtisanomisesta huolimatta pysynyt voimassa.

27. Esimerkki tes-perusteisesta jälkivaikutuksesta TT 2008:38. Työntekijäliitto oli irtisanonut työehto-sopimuksen työehtosopimuksen voimassaoloa koskevien määräysten mukaisesti. Näissä määräyksissä todetun mukaan ”työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti, kuitenkin enintään kuuden kuukauden jälkivaikutuksella.” Työehtosopimuksessa ei ollut määräystä siitä, että sopimuksen voimassaolo voisi päättyä edellä todettua aikaisemmin uutta sopimusta koskevien neuvottelujen katkeamisen perusteella. Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimus on ollut voimassa kanteessa tarkoitettuna ajankohtana. Jättämällä ennakkoilmoituksen työtaistelutoimenpiteistä työntekijäliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

28. Jälkivaikutus sopimuksettomana aikana Työehdot tes-kauden päätyttyä? • päättyneen sopimuksen määräyksiä noudatetaan seuraavan sopimuksen voimaantuloon asti • peruste tavanomaisoikeudellinen • jälkivaikutus on dispositiivinen • jälkivaikutukseen ei liity TEhtoL:n seuraamuksia ym.

29. Jälkivaikutuksen lakkaaminen Jälkivaikutuksen lakkauttaa • työehtosopimuksen uudistaminen (näin yleensä) • työehtosopimuksen korvaava toinentes KKO 2007:55: Yrityskohtainen autonkuljettajien lipunmyynti- ja kolarittomuus-palkkiosopimus oli päättynyt. Sitä ei enää uusittu, ja työnantaja siirtyi noudattamaan valtakunnallista sopimusta. Työnantaja oli voinut yksipuolisesti ilmoittaa, ettei palkkioiden maksamista jatketa.

30. Keskusjärjestö Keskusjärjestö Ta-liitto TES Tt-liitto Tt-yhdistys (ammattiosasto) tt tt tt (jäseniä) Ta-yritys työsuhde tt tt tt (ei-jäs.)

31. Työehtosopimuksen sitovuuden merkitys • työehtosopimus tulee noudatettavaksi siihen sidotuissa yrityksissä • sitovuus voi olla esim. kilpailevien työehtosopimusten valintaperuste • sidottujen oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät erikseen TEhtoL:n eri säännösten nojalla • esim. työrauhavelvollisuus (TEhtoL 7 §) koskee sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, mutta ei työntekijöitä

32. Mitkä työnantajat ovat sidottuja? • työehtosopimukseen osallinen työnantaja • osallisen ta-liiton jäsenyritys • eronnut jäsen pysyy sidottuna sopimuskauden loppuun • liikkeen luovutuksen saaja tulee sidotuksi luovuttajaa koskeneeseen työehto-sopimukseen sopimuskauden loppuun – sitten sovelletaan saajan työehtosopimusta

33. Jäsenyydestä eroaminen… TT 2005:126. Yritys oli eronnut muovituote- ja kemian-teollisuuden tes:n solmineesta työnantajaliitosta ja liittynyt Teknologiateollisuus ry:hyn päästäkseen soveltamaan tämän alan sopimusta. Yritys oli kuitenkin jäänyt jäseneksi entisen ta-liiton jäsenyhdistykseen Muovi-teollisuus ry:hyn, joka tarjosi työnantaja-palvelujen ohella yrityksen tarvitsemia elinkeinopoliittisia palveluja. Yritys ei ollut vapautunut aiemmin noudattamansa tes:n alaisuudesta.

34. Sidotut työnantajat…Toimiala sitovuuden perusteena Yrityksen on toimittava tes:n soveltamisalalla (ks. aina tes 1 §) TT 2004:25. Kuorma-autoalan työehtosopimus ei soveltunut kuljetusliikkeen harjoittamaan säiliöautoliikenteeseen. Yrityksen jäsenyys kuorma-autoalan työehtosopimukseen osallisessa työnantajaliitossa ei voinut laajentaa sopimuksen soveltamista sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävään toimintaan.

35. Toimialaperiaate (teollisuuslinjaperiaate) Yrityksen päätoimialan työehtosopimusta sovelletaan myös muun laatuisiin liitännäisiin töihin ja toimintoihin TT 2001:22. Puusepänteollisuutta harjoittavan yhtiön palveluksessa olleen, pääosin kiinteistönhoitajana työskennelleen työntekijän työsuhteessa oli sovellettava teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen puusepän-teollisuuden työehtosopimusta, johon yhtiö on työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti ollut sidottu, eikä kiinteistönhoitoalan yleissitovaa työehtosopimusta. Huom. kuitenkin toimihenkilötehtävät ja sähköalan työt

36. Ammattialaperiaate Työntekijän työtehtävien laatu määrää työehtosopimuksen soveltuvuuden • monet palvelualojen sopimukset • toimihenkilösopimukset

37. Monialayritykset Monialayritys harjoittaa itsenäistä ja erilleen järjestettyä toimintaa useilla eri toimialoilla • yritys voi (ao. työnantajaliittojen jäsenenä) olla sidottu useaan tes:iin. • yritystä voi näin koskea myös ao. toimialan yleissitova tes

38. Monialayritys? TT 2003:45. Kuntokeskus oli Terveyspalvelualan Työnantajaliiton jäsenenä aikaisemmin noudattanut kaikkien työntekijöidensä työsuhteissa terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yritys oli liittynyt harjoittamansa hotelli- ja ravintolatoiminnan osalta Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton jäseneksi ja tullut siten sidotuksi mainitun työnantajaliiton solmimaan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen. Kuntokeskuksen hotelli- ja ravintolatoiminta oli järjestetty itsenäisesti toimivaksi erilliseksi tulosyksiköksi. Siinä työskentelevät, terveyspalvelualan työntekijäliittoon järjestäytyneet markkinointi- ja myyntisihteeri sekä myyntisihteeri olivat tehneet majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvaa työtä. Työnantaja oli siten voinut ryhtyä soveltamaan heidän työsuhteissaan majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. TT 2009:89. Maarakennusalan yhtiön harjoittamaa malmirikasteen kuljetusurakkaa ei voitu pitää sellaisena erillisenä, itsenäisenä toimintona, johon olisi tullut soveltaa muuta kuin maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta yrityksen päätoimialan mukaisesti.

39. Sidotut työntekijät Järjestäytyminen työntekijäpuolella ei tes:n soveltamisedellytys • sidottuja ovat osallisen tt-yhdistyksen tai sen alayhdistyksen jäsenet • tes sovelletaan myös ei-sidottuihin oleviin työntekijöihin sopimuksen soveltamisalalla (TEhtoL 4.2 §) • sitovuus mahdollista rajata vain jäseniin • huom. kuitenkin yhdenvertaisuus (Tehy-tapaus)

40. Työntekijän työtehtävien merkitys TT 2004:117. Monialayritys, joka kuului kahteen työnantajaliittoon, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:hyn ja Kiinteistöpalvelut ry:hyn. Teollisuuden puhtaanapitotehtävissä työskennelleet kuorma-autonkuljettajat olivat pääasiassa tehneet puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitettua teollisuussiivousta. Työnantaja oli siten voinut soveltaa heidän työsuhteisiinsa puhdistus- ja siivousalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (aiemmin oli yhtiöön sulautuneessa yrityksessä sovellettu kuorma-autoalan työehtosopimusta).

41. Kilpailevat työehtosopimukset Asetelma: • yritys on kaikkien edellytysten puolesta sidottu kahteen työehtosopimukseen • sopimukset on tehty eri osapuolten välillä • sopimukset ovat ristiriidassa Aikaprioriteettisääntö (TEhtoL 4.3 §): • etusijan saa sopimus, jonka sitovuuden edellytykset ovat ensin täyttyneet = yleensä ensin allekirjoitettu sopimus

42. Aikaprioriteettisääntö TT 2010:33. Kysymys siitä, oliko Loomis Suomi Oy:n noudatettava Rahankäsittelypalvelut -alan työehtosopimusta työnantajaliiton jäsenyyden perusteella vai yhtiön 20.11.2008 solmimaa yrityskohtaista työehtosopimusta. Rahankäsittelypalvelut -alan työehtosopimuksen solmimisen ajankohdaksi katsottu 26.11.2008, jolloin osapuolet olivat allekirjoittaneet sopimuksen jatkamista tarkoittavan pöytäkirjan. Näin ollen yrityskohtaista työehtosopimusta oli pidettävä työehtosopimuslain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuna aikaisempana työehtosopimuksena.

43. Työehtosopimuksen toteuttaminen Työtuomioistuimen toimivalta (TTuomL 1 §) Työ- ja virkaehtosopimuksia koskevat • tulkintakanteet (”pätevyys, voimassaolo, oikea sisältö, tulkinta”) • rikkomuskanteet (hyvityssakko, muu tes:ssa sovittu seuraamus) • liitännäinen suoritusvaatimus, jonka määrällisistä perusteista ei riitaa

44. Tyypillisiä kannevaatimuksia Vahvistettava tes-määräyksen oikeaksi sisällöksi, että . . . • viikolla 18 vuonna 2008 työaikaa lyhentävät kaupan työehtosopimuksen 7 §:n 4 kohdan mukaan sekä vapunpäivä että helatorstai. • metallivannetta ja lyöntiniittiä käyttäen alustaan kiinnitettyjen, pintavalun sisään jäävien tehtaalla valmiiksi suojaputkeen asennettujen 22 mm:n ja 28 mm:n virtausputkien asennukseen tulee soveltaa urakkahinnoittelun kohtaa ”piiloon jäävät muoviputket, kannakoituna tai aco-seinään asennettuna 0,18 NH/m”.

45. Vahvistusvaatimuksia • Vahvistettava, että työntekijä A:lla on oikeus tes 18 §:ssä tarkoitettuihin matkakorvauksiin . . . • Vahvistettava, että X Oy on rikkonut tes 11 §:ää jättäessään maksamatta . . .

46. Kanteissa vaadittuja seuraamuksia • X Oy tuomittava hyvityssakkoon tes 11 §:n tietensä rikkomisesta • Työnantajaliitto tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä • Z Oy määrättävä maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaista korvausta

47. Toimivaltajako tes-asioissa TT/KäO TT on yksinomaisesti toimivaltainen, kun a) kanne perustuu • normaalisitovaan tes:een, • tes:n tulkinta, pätevyys tms. on riitainen ja • osapuolet ovat sopimukseen sidottuja

48. TT yksinomaisesti toimivaltainen… • kun kanteen perusteesta riippumatta asiassa on sovellettava työehtosopimusta, ja tästä tehdään väite KKO 1980 II 77 (tahdonvaltainen laki). VTSL 28 §:n 2 mom:n mukaan työntekijälle saman pykälän 1 mom:ssa säädettyä oikeutta sairausajan palkkaan voidaan työehtosopimuksella rajoittaa. Työnantajaa ja työntekijää sitovalla työehtosopimuksella oli viimeksi mainitun lainsäännöksen sijasta määrätty työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan. Työntekijän KO:ssa ajama kanne sairausajan palkasta jätettiin työehtosopimuksen tulkintaa koskevana, työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvana asiana tutkimatta.

49. Yleinen tuomioistuin on tes-asiassa toimivaltainen, kun a) tes on sovellettava yleissitovuuden perusteella b) tes on normaalisitova, mutta kantaja-tt ei ole siihen sidottu (= tt:llä ei ole edes toissijaista kanneoikeutta TT:ssa), KKO 2002:59 c) kanteessa vaaditaan vahingonkorvausta tms. seuraamusta, josta ei ole määrätty tes:ssa

50. Ongelmatapauksia • tes-viittaus lakiin TT 2007:113. Työehtosopimusneuvotteluista esitetyn selvityksen mukaan vuosilomalakia ei sellaisenaan ollut otettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen osaksi, vaan sopimusmääräyksessä oleva viittaus voimassa olevaan vuosilomalainsäädäntöön oli luonteeltaan vain tiedottava. Kanteen tutkiminen edellytti kuitenkin perehtymistä työehtosopimuksessa olevaan toiseen määräykseen, joka puolestaan oli kiinteässä asiayhteydessä työssäoloajan veroista aikaa koskeviin, työehtosopimuksessa erikseen viitattuihin vuosilomalain säännöksiin. Tämä oli myös se asiakokonaisuus, joka oli ollut erimielisyydestä käytyjen sovintoneuvottelujen kohteena. Kanteessa oli siten kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, joka työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan kuului työtuomioistuimen toimivaltaan.