Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta

1. Nuorisotutkimuksen tieto jne.- luennot, 3. kerta Jaana Lähteenmaa

2. Kahden tutkimussuuntauksen tähänastinen "elinkaari" suomessa • 1. Birminghamin koulukunnan (CCCSn) alakulttuuritutkimus: sen synty Englannissa, vaiheet ja kritiikki Suomessa -) ja mitä jälkiä se suomalaiseen nuorisotutkimukseen jätti • 2. tyttötutkimus: sen juuret Englannissa, nousu Pohjoismaissa sekä sen Suomessa saamat muodot sekä muodonmuutokset – ja nykyvaihe • molempien tarkastelu MYÖS tiedonintressi-, presuppositio- ja implikaatio- näkökulmista • (vrt. työryhmätyönne kysysymyksen asettelut )

3. Birminghamin koulukunnan teoria nuorten alakulttuureista • Suomessa kutsuttu myös termeillä "CCCSn teoria (Center for ContemporaryCulturalStudies- syntysijansa mukaan); "(ala)kulturalismi"; "birminghamilaisuus" ... • 70-luvun puolivälissä syntynyt teoria – j tapa katsoa nuorten alakulttuureita –oli aikoinan MULLISTAVA; nuoret nähtiin (haluttiin nähdä) omien (ala) kulttuuristen käytäntöjensä aktiivisina luojina, toimijoina – eikä vain passiivisina kuluttajina ja/tai "pahatapaisina nuorina", jotka ohjattava kunnollisten harrastusten pariin • (vrt. 50-70-luvun alun nuorisotutkimukset, lähinnä survey-pohjaiset, muutamin poikkeuksin...)

4. "Birmiksen" alakulttuuriteorian läh-tökohtaolettamukset (presuppositiot) • taustaa (niille): "Birmiksen" teoria nuorten alakulttuureista nojautui vahvasti kahteen TEORIAPERINTEESEEN: MARXILAISUUTEEN & SEMIOTIIKKAAN (R. Barthesin merkityksen rakentumisen teoriaan) • tiedonintressi: pyrki olemaan emansipatorinen (vrt. marxilaisuus) ja hermeneuttinen (semiotiikka) • taustalla oli myös eksplikoitu inspiroituneisuus Cohenin kadunkulmakulttuuritutkimuksista • (... joiden otteesta kuitenkin ajauduttiin kauas...) • näillä oli inspiroiva mutta myös kahlitseva vaikutus.. • "Jokainen teoria on lähtökohtiensa vanki" (sosiologi Arto Noro)

5. "Birmiksen" 3 pääoletusta alakulttuurien syntylogiikasta • kaksoisartikulaatio-oletus • alakulttuurit syntyvät ns. emokulttuurin ja ns. hegemonisen kulttuurin ristipaineessa • huom. tässä taustaoletus: on "emokulttuureita" ja on "hegemoninen valtakulttuuri" & että niiden välillä ristiriitaa.. • ajatus siitä, että nuoret alakulttuureissaan IMAGINAARISESTI RATKAISEVAT RITIRIITOJA JA JÄNNITTEITÄ emokulttuurinsa arvojen vs. valtakulttuurin arvojen välillä

6. HOMOLOGIA-OLETUS • Tarkoittaa: oletus rakenteellisista vastaavuuksista oletus siitä, että alakulttuurisen ryhmän TYYLI ns. vastaa (rakenteellisesti) ryhmän EETOSTA (sisäistä "henkeä", arvomaailmaa jne.) • esim. Paul Willis: alakulttuurin kuuntelema musiikki, joka miehistä, aggressiivista, jne., vastaa hengeltään ryhmän miehistä kulttuuria... (latteaa? kyllä...) • John Clarcke et al. kehittelivät pidemmälle: myös ulkoinen tyyli "vastaa" eetosta --) josta johdettiin oletus: ko. tyylistä voi päätellä eetoksen • ongelmallista: "eetos synnyttää tyylin"- oletus, vaikka antropologien ja folkloristien mukaan kulttuuri jatkuvaa vuorovaikutusta ulkoisen ja sisäisen (eetoksen) välillä; tällaista oletusta eetoksen ensisijaisuudesta ei voi oikein tehdä... • -sekä: miksi tehdä moinen päätelmä; eikö eetosta voi mennä KYSYMÄÄN tms.; miksi se pääteltävä tyylistä? Ylenkatse tutkittavia kohtaan .(-eivätkö pysty verbalisoimaan mitään.?)

7. bricolage- oletus • - termi ja ajatus peräisin R. Barthesilta • ajatus: kulttuurista ilmiasua (vaikka alakulttuurista tyyliä) rakennetaan elementeistä – ja niillä sekä denotatiivinen että konnotatiivinen taso (konnotaatio = uudessa kontekstissa syntyvä "uusi" merkitys; vrt. punkkarin hakaneula) • "Birmisläisten" teesi: rakentamalla tyylejä, joissa tietyt valtakulttuurista "napatut" elementit saavat uusia merkityksiä (konnotaatioiden kautta) alakulttuurinuoret käyvät "semioottista sissisotaa" (!) • huom. piilossa oleva oletus: alakulttuureissa ehdottomasti vastustetaan valtakulttuuria...

8. loppupäätelmä "semioottisen sissisodan" tuloksista... • semioottinen sissisota (joka ilmenee alakulttuurisena tyylinä) on ns. imaginäärinen ratkaisuyritys ristiriitaiseen paineeseen, jossa ko. nuoret (emokulttuurinsa ja valtakulttuurin puristuksessa) elävät • lopulta se ei tule muuttaneeksi yhteiskunnan rakenteita eikä edes ko. nuorten tulevaisuushorisonttia... • alakulttuureissaan nuoret työstävät ko. ristiriitaa mutta eivät tule ratkaisseeksi sitä --) siksi ratkaisu(yritys) on "imaginäärinen"

9. kriittisiä kysymyksiä... • oliko johtopäätös tehty jo ennen "tutkimusta"? • huom. se tekivätkö muut birminghamilaiset empiiristä tutkimusta kuin Paul Willis on jäänyt hämärän peittoon... • tulkinta on lopulta melko FUNKTIONALISTINEN: • sen mukaan alakulttuurinuoret lopulta SOEPUTUVAT yhteiskuntaan eivätkä muuta sitä alakulttuuriensa myötä • huom. funktionalismi (a la T. Parsons) on suuntaus, jota marxilaiset periaatteessa vastustavat (!!) • eli: tiedonintressi oli (ehkä) emansipatorinen, mutta lopputulos, implikaatio, pikemminkin konservatiivinen (!!) • ks. tarkemmin: Lähteenma 1995; sama 2000

10. ... JA MITÄ SITTEN TAPAHTUI (eli tutkimukselliset implikaatiot)? • Englanissa CCCS- koulukunnan työskentely hiipui • (M: Thatcher lakkautti koko tutkimuskeskuksen ja 90- luvulla brittiseminaareissa sivuttiin asiaa pohtimalla, oliko CCCSn teorioissa MITÄÄN järkeä; -myöhemmin myös analyyttisempaa kirjoittelua aiheesta ...) • Sen sijaan SUOMESSA (ja muutamissa muissa pohjoismaissa) koulukunnan teoriat saivat innostuneen vastaanoton 1980-luvun alkupuolella: • tehtiin ainakin 4 empiiristä tutkimusta sen innoittamana, lisäksi muu kirjoittelu aiheesta..

11. II Birminghamin teorian soveltamisen vaiheet suomessa • alkuvaihe: innostuneita katsaustyyppisiä esittelyjä... • soveltamisyritykset: • Heiskanen & Mitchell 1985) : "Lättähatuista punkkareihin" • ----ongelmat: kyselyaineisto (miten tutkia merkityksiä sellaisella??); • kiinnostava löydös, joku horjutti teorian soveltamismahdollisuuksia : "alakulttuurinuorten" sekalaiset luokkataustat (ongelma sivuutettiin.

12. Kvalitatiiviset empiiriset sovellusyritykset ... • Tommi Hoikkala---)(mm..1991) johtopäätös: "teoria ei toimi Suomessa" (nuorten sekalaiset luokkataustat ja sukkulointi useissa eri ryhmissä) • Jari Ehrnrooth: (1988) yritys tutkia "hevareita" birminghamilaisittain---) johtopäätös: teoria ei juurikaan toimi Suomessa ( "ehkä bricolage- oletus post- modernilal tavalla...) • J. Lähteenmaa: (1989) yritys soveltaa tyttökulttuuriin birmingham. feminististä "teoriaa"--) ei toiminut ollenkaan (Ks. tuonnempana) • --) sen sijaan "alakulttuurit imaginäärisinä ratkaisuyrityksinä YHTEISKUNNAN muutoksiin--- toimiva sovellus sittenkin ?(J. L: 1991; 1996; 2000) • --- ) esim. skinit ja hiphopparit vs. kansainvälistyminen ; toisaalta ongelmia (ryhmiä joita ei voinut tulkita tästä näkökulmasta...)

13. tyttötutkimus suomessa ja sen juuret ja kytkökset • ns. tyttötutkimus sai alkunsa ko. Birminghamin koulukunnan piirissä (Angela McRobbie et al. 1970-luvulla) • - tulkinta tytöjen "bedroom" culturesta ja kaksois-alisteisesta asemasta (sekä patriarkaatti että kapitalismi; huom. olivat feministejä mutta myös marxilaisia) • - hyvin synkkä kuva tyttöjen kulttuurisesta liikkumatilasta ja "luovuudesta" (jota tulkinnan mukaan tytöillä ei juuri ollut) • -- julistus: tyttöjen pitäisi ruveta toimimaan enemmän poikien lailla! (ns. tasa-arvofeminismiä)

14. Suomalainen ja pohjoismainen "vastaanotto"... • epäilevä mutta innostunut...- "girlresearch" oli jotain aivan uutta, mutta tulkinta.... • Suomessa: Päivi Topo (1988) ja J. Lähteenmaa (1989): johtopäätös molemmilla----) tyttöjen asema Suomessa ei niin alistueinen kuin (ehkä) Britanniassa, vahva tyttöjen sorto- ja marginalisaatio-oletus ei toimi • oma tutkimukseni "Tytöt ja rock" --) lähtökohtana alisteisuus- oletus, empiiriset tulokset kertoivat osin muuta, lopputuloksena hämmennys

15. (muu) Pohjoismainen tyttötutkimus • Ruotsissa ja Tanskassa 1980-luvulla: niin ikään birminghamilaisen oletuksen hylkääminen • sen sijaan tytöille kehittyvien hoiva- ja reproduktio- kompetenssien "hehkuttaminen" • (liittyi osin ns. olemus-feminismiin; nais-erityisyyden esiin nostamiseen) • ongelmallista? Pohjoismaissa naisilla muutkin kyvyt relevantteja kuin pelkät hoiva-kompetenssit....

16. Suomalainen tyttöjen myöhäismodernien kompetenssien esiinnostaminen • Näre & Lähteenmaa (toim.; 1992): "Letit liehumaan" • kirjan kirjoittajien näkökulmana se, että tyttökulttuurissa kehittyy tietynlaisia kykyjä --) monet niistä hyödyllisiä myös aikuisyhteiskunnassa (jos vain naiset pääsevät käyttämään niitä) • - kutsuimme niitä myöhäis-moderneiksi kyvyiksi • Mihin feminismin oppisuuntaan tämä liittyi? – tietoisesti ei mihinkään, puolitietoisesti nais-erityisyyden ja jopa ylemmyyden korostamiseen (osin provokatiivisesti) • tiedonintressi lähinnä emansipatorinen, tietyllä tavalla: pyrkimys nostaa tyttöjen arvostusta

17. Sittemmin kentän tietty pirstoutuminen (ei yhtä paradigmaa) • kirja " Tulkintoja tytöistä" (2001) • – ei yhtä punaista lankaa... monen laisista lähtökohdista tehtyä tutkimus • kirjassa oma tekstini: "Tyttöjä pelastamassa – mistä ja miksi?" --) teesi tyttötutkijoiden emotionaalisista presuppositioista • nyttemmin "Letit liehumaan"- kirjan näkökulma on analysoitu FUNKTIONALISTISEKSI kirjassa " Entäs tytöt?" (2011) --- emme (JL & Näre) hyväksy tulkintaa • - emotionaalisista presuppositiosta: "ehkä niitä oli joskus ei ole enää..." – väite • nyk. tyttötutkimus ei nojaa en yhteen paradigmaan tahi feminismin tiettyyn oppisuuntaan

18. Lähteitä • Birminghamin koulukunnan teoria ja sen sovellukset Suomessa: ks. Lähteenmaa 1989; 1991; 1995 , 2000. • Lisäksi toimitetut artikkelikokoelmat tyttötutkimukseen liittyen: • ”Letit liehumaan” (SKS; 1992) • : ”Tulkintoja tytöistä” (SKS; 2002) • ”Entäs tytöt” (Vastapaino; 2011)