Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaalimuutos ja Suomi

1. Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaalimuutos ja Suomi Marja Järvelä Suomalainen yhteiskunta Luento 9 16.2.2010

2. Suomalainen yhteiskunta –luentosarjakevät 2010, 18 tuntia, 2 p, MaA 103 • 19.1. Johdanto: elämäntavan muutos jälleenrakennuksesta nykypäivään ti klo 14 Paikka M103 (Musica) • 21.1. Suomi maailmassa – Metsäsuomi ja tietoyhteiskunta to klo12 MaA 103 • 26.1. Väestö, muuttoliike ja alueiden Suomi Ag Aud 2 • 28.1 Muuttuvat työt ja työsuhteetYTT Timo AnttilaMaA103 • 2.2. Palkkatyö, hyvinvointi ja uudet sosiaaliset jaot Ag Aud 2 • 4.2. Koulutuspolitiikka: reformista reformiin MaA 103 • 9.2.Niukkuudesta kulutusyhteiskuntaan Blomstedt • 11.2 EU Suomi ja maaseudun muutos YTT Antti PuupponenAgAud1 • 16.2. Tulevaisuuden näkymiä: globalisaatio, globaali muutos jaSuomi MaA103 • Tentti to 25.2. 12-14 MaA 103 ja uusinta to 4.3. klo 12-14 MaB133

3. Luennon rakenne • Keskeisten käsitteiden määrittelyä • Globaalisaation ja globaalimuutoksen yhteisvaikutuksesta • Neljä skenaariota

4. Globalisaatio • Globalisaatiolla tarkoitetaan mannerten välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen virtojen ja käytäntöjen lisääntymistä, kasvua, kiihtymistä ja aiempaa suurempaa merkitystä. • Erilaistumista vai yhdenmukaistumista ? (Held, D. & McGrew, A. 2002) Kuva: Wikipedia, Maapallo

5. Globalisoitumisen aspekteja • Taloudellinen (Joseph E. Stiglitz; David Korten) • Sosiaalinen (Manuel Castells; Immanuel Wallerstein) • Kulttuurinen (Marshall McLuhan, Richard Sennett)

6. Globalisaatiokritiikkiä • Globalisaatio ei poista hyvinvoinnin polarisaatiota (vai tuottaako polarisaatiota ?) • Globalisaatio on kuin juna, jolla ei jarruja • Ihmiset menettävät otettaan elämänolojensa hallinnassa • Globalisaatio uhkaa elinympäristöjä ja lisää viime kädessä pakolaisuutta.

7. Globalisaatio ja moraali • Arvojen universalisoituminen (esim. ihmisoikeudet) • Paikalliset arvot ja moniarvoisuus • Oikeuksien ja velvollisuuksien suhde haasteena • Uusia moraaliperustoja (esim. ekososiaalinen moraali)

8. Globaalimuutos • Globaalimuutos viittaa ilmakehässä ja luonnonympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joilla on merkitystä maailmantasolla, sekä luonnonolojen että yhteiskuntien osalta. • Usein tarkoittaa samaa kuin ilmastonmuutos.

9. Globaalimuutoksen määrittelyä • Ihmisen toimin aiheutettu maapallon ekologisen systeemin (systeemien) muuntelu, joka nostaa esille yhteiskuntapoliittisen kysymyksen kestävästä kehityksestä.

10. Globaalimuutoksen osatekijöitä • Ilmastonmuutos, otsonikerroksen ohenema • Biodiversiteetin kaventuminen, geenimuunneltujen tuotteiden ja eliöiden ekologiset, sosio-ekonomiset ja moraaliset riskit • Puhtaan veden puute Kuva: Tekniikka ja talous 2007

11. Suomi ja ilmastonmuutos • Suomi ja EUn “ilmastokupla” • Mittava jalanjälki • Ekotehokas suurtuotanto • Kylmä ilmasto

12. Luonnonvara Suomi • Vesirikas maa • Vauras myös biomassan osalta • Paljon vartija huipputeknologiassa (esim. geenimuunnellut pohjoisen puulajit) • Mahdollinen hyötyjä ilmastonmuutoksesta lyhyellä tähtäimellä (esim. kasvukauden pidentyminen). Kuva: Reijo L. 2009

13. Globalisaatio ja globaalimuutos tulevaisuusperspektiivinä • Vientiteollisuuden päästökauppaongelmat • Energiapolitiikan haasteet: hajautettua vai keskitettyä; kotimaista vai tuontienergiaa • Perinteisen teollisuuden ekotehokkuus punnintaan • Kotimarkkinoille lisää painoarvoa • Kotimaista ruokaa ? • Hyvinvointipalveluja vientiinkin ? • Suurempi rooli kansainvälisessä kehitystyössä ?

14. Tulevaisuus skenaarioina Perustana lähtötilanne 1995 ja sen ajan integraation mahdollisuudet 1. Vahva integraatio läntiseen Eurooppaan 2. Itämeren skenaario 3. Integraatio itään 4. Globalisoitumisskenaario

15. Toteutunut skenaario • Yhdistelmä kaikista malleista niin että Eurooppa skenaario dominoi ja globalisoitumisskenaario hyvänä kakkosena. • Esim. keskeisillä teollisuudenaloilla.

16. Eurooppa-skenaario • Vahvuudet • Vältetään sosiaalinen ja poliittinen eristäytyminen suhteessa Eurooppaan • Ylikansallisten ympäristöongelmien hoitamiselle on suuremmat mahdollisuudet • EUn täysjäsenyys yhteismarkkinoihin takaa suurimman mahdollisen tuen kaupalle ja taloudelliselle vuorovaikukselle Euroopassa

17. Eurooppa-skenaario • Kielteistä • Joillakin talouden toimintasektoreilla esim. maataloudessa reuna-alueongelmat korostuvat, samalla kansallisvaltion edellytykset turvata sektoreiden toimintaa ovat rajoitetut • Integraatio ei vastaa tasapuolisesti kaikkien väestöryhmien etuja • Vaikka sosiaalipolitiikka luetaan EUssa kunkin valtion sisäiseksi asiaksi, muodostuu sosiaalipolitiikalle uusia reunaehtoja.

18. Itämeren skenaario Myönteistä • Mahdollisuus uusiin markkinoihin ja yhteistoimintaan entisissä sosialistisissa maissa • Taloudellinen toimeliaisuus voi lisätä sosiaalista liikkuvuutta ja parantaa toimeentuloedellytyksiä alueella • Pohjoismainen hyvinvointivaltioperinne voi muodostua toimivaksi kehitysmalliksi

19. Itämeren skenaario Kielteistä • Pääoman niukkuus laajoilla alueilla rajoittaa taloudellista toimeliaisuutta • Toimintakulttuurien erot vaikeita ylittää • Yhteiset integroitumisen intressiperusteet vähäisemmät kuin Länsi-Euroopassa

20. Integraatio itään Myönteistä • asiantuntemuksen, teknologian ja yrityskulttuurin vienti laajasti mahdollista • Markkinat kehittymättömät, mutta potentiaalisesti erittäin suuret • Pienyrityksillä ja kansalaisaktiivisuudella enemmän tilaa ja matalammat kynnykset kuin Länsi-Euroopan suunnalla

21. Integraatio itään Kielteistä • Venäjän taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset olot vakiintumattomat • Taloudelliset voitot voivat olla suuria, mutta myös riskit erityisen suuria • Kulttuurierot vaikeasti ylitettäviä

22. Globalisoitumisskenaario Myönteistä • Kaikkia toiminnallisia ideoita ja markkinamahdolliuuksia kannustetaan ja käytetään hyväksi • Kehitysmaihin suuntautuva asiantuntemuksen, teknologian ja yrityskulttuurin vienti mahdollista • Kansainvälisen erikoistumisen ja työnjaon hyväksikäyttö laajasti mahdollista

23. Globalisoitumisskenaario Kielteistä • Taloudellisen ja poliittisen yhteistoiminnan vakiintumattomuus todennäköisesti lisääntyy (kriisiherkkyys) • Pääomat saattavat karata ulkomaisiin kasvukeskuksiin • Sosiaalisesti raskas skenaario, joka vaatii kansalaisilta sekä muutos- että muuttovalmiutta.

24. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus Kansallisen identiteetin aaltoliikettä 1950-2006 1950 jälleenrakennusta, sotakorvauksia, sisua ja saunaa (erillisyys maailman keskuksista, uuden identiteetin rakennusta)

25. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus • 1960-luku idän ja lännen välissä – ristivetoa poliittisessa identiteeteissä urbanisoitunut kuluttaja katsoo länteen Kuva: Koskesta voimaa kokoelma

26. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus 1970-luvu • Uusien sukupolvien esiinmarssi • Hyvinvointikansalaisuus syntyy Kuva: Yle

27. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus 1980-luku • uudet suomalaiset yhteiskunnat: kulutus-, koulutus-, tieto-, hyvinvointi- “Pohjolan Japani” – nopea high tech kehitys • uudet liikkeet Kuva: Aurora-lehti Kuva:YLE

28. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus 1990-luvu • Neuvostoliiton romahdus – poliittisen kahtiajaon kuolema • Katse Länteen ja äkkiä • Lama: takaisin Lintukotoon • EU-jäsenyys • Modernisoitumisen maailmanennätyksiä kirjataan (nopeat rakennemuutokset ja teknologian kehitys) Kuva:Yle

29. Suomi ja muu maailmaLyhyt historiakertaus Vuodesta 2000- Osaamisyhteiskunta Kiina-ilmiön edessä Mihin tarvitaan kansallista kulttuuria ? Vastaako Suomi globaalimuutoksen haasteeseen ? Riittääkö osaamisyhteiskunnassa kumppanuutta ? Kuvat: YLE