Globalisaatio ja Helsingin seudun erilaistuminen

1. Globalisaatio ja Helsingin seudun erilaistuminen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2. Taustaa • Pääkaupunkiseudun sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen (Vaattovaara 1998; Kortteinen & Vaattovaara…) • Asumistoiveet • Muuttoliike • Asuntojen hinnat 1965-2001 • Maahanmuuttajat (Vilkama, Katja & Hanna Virtanen) • Elämää metropolin reunoilla (Rami Ratvio) • Urbaani elämä • Täydennysrakentaminen • Eliitti • Kaupungin vuokra-asuminen • HIV-positiiviset ruiskuhuumekäyttäjät • Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions – (Kaisa Kepsu)

3. Sisältö • Jatkuvan kaupungistumisen mallista • Toimintaympäristön sosiaalisesta ja alueellisesta muutoksesta • Segregaatiosta • Rahapulasta ja reunojen kasvupaineesta • Kolme haastetta • Yksi kysymys

4. Näyttämö • OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ • Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja • Nyt kaupungistumisaste on 66% • Muualla se on 80-90 % välillä • On mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin

5. Kovimmat ennusteet lupaavat esimerkiksi Helsingin seudulle lähes puoli miljoonaa uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä

6. Mutta, esimerkiksi Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys Kuntaliitto 2006

7. Kuntaliitto 2006

8. Voimakas esikaupungistumisen aalto • Esim. ulosvirta Helsingistä • Poismuuttavasta 25-44v väestä 50% korkeakoulututkinnon suorittaneita • Tappiota yhä etäisempiin kuntiin (Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi) • Nettotappio 2000 luvulla ollut noin 2400 hlö/vuosi • Tilastokeskus 2006

9. Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia ….”Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti…Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli 200 000 nykyistä enemmän” - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

10. Laakso & al. 2005

11. Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!

12. Samaan aikaan • Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta !!! • Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla • Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as • Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

14. mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme? Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen,

15. ”…whereas cities such as Stockholm, Helsinki and Stuttgart have growing populations, and are known for high skills and goog access…” Kansainvälisessä kilpailussa olemme kuitenkin pärjänneet loistavasti Parkinson, 2005

16. Mahdollisessa segregaatiokehityksessä merkittävä toimija on laajeneva ja vaurastuva keskiluokka, jonka toiveet tulisi ottaa vakavasti

17. Toimintaympäristön murros - Kaupunkiseutujen rakenteellisesta kehityksestä

18. Historiallinen lähtökohta – • Suomalaisten kaupunkien lähtökohdat • porvariston ja työväestön asuinalueet (esim. Waris) • puutteelliset asumisolot • erot eri väestöryhmien osalla selkeät • hyvinvointivaltio ja kaupunkisuunnittelu • homogeeninen • sekoitettu • historiallisen tasainen kaupunkirakenne v.1990 (Lankinen) Samalla kertomus siitä kuinka eroista tuli ongelma

19. Huono-osaisuus pääkaupunkiseudulla 1994 (Vaattovaara 1998).

20. Kasvu taskukokoiseksi metropoliksi • Yhteiskunnan rakennemuutos – historiallinen vedenjakaja? • Lama • Uusi taloudellinen nousu

21. Toimintaympäristön murros – Taskukokoisen metropolin synty • (1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle • Yhteiskunnan rakennemuutos – historiallinen vedenjakaja? • Lama • Uusi taloudellinen nousu

22. 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:Pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

23. Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja …

24. …alueellisia jakoja(Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus)

25. Oma kysymyksensä ovat maahanmuuttajat • Helsingin väestönkasvu perustuu syntyvyyden lisäksi ulkomaisen maahanmuuton enemmyyteen • Kasvu on ollut nopeaa ( nyt 7.3% Helsingissä – lähes kolmannes maamme maahanmuuttajista) Pääkaupunkiseudulla • 1995 - 28 000 • 2000 - 45 000 • 2005 - 63 000 • Samalla alueellinen painopiste on muuttunut (Katja Vilkama 2006) • Ennusteen (Laakso) mukaan pääkaupunkiseudulle vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta asukasta, joista 100 mamuja

27. Pääkaupunkiseudun nettomuutto suunnan ja äidinkielen mukaan keskim. 2001-2005

28. Nopeasti kasvavat ryhmät Hitaammin kasvavat ryhmät Vieraskielisen väestön ennuste kieliryhmittäin PKS:lla 2006-2025:

29. Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 1992 (Katja Vilkama 2006)

30. Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 2005 , Vilkama 2006

31. Vaikka asuntopolitiikassa on pyritty vieraskielisen väestön hajauttamiseen • 61 % kaupungin vuokrataloissa asuvista maahanmuuttajista Helsingissä asuu kerrostaloissa, joissa maahanmuuttajien osuus ylittää 20 % rajan (Katja Vilkama 2006). • Osuus on reilu kolmannes koko maahanmuuttaja väestöstä

32. Vieraskielisten kasvun jakautuminen suhteessa suomenkielisten väestömäärän muutoksiin vuosina 2000–2005 (Vilkama 2006)

33. (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, Helsingin ulkopuolelle.

34. Korkea-asteen suorittanut 25-49 – vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

35. Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

36. Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina 2001-2003 (Broberg 2007)

37. Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). • Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin – mutta samalla • Hyvät paranevat • Heikot heikkenevät • (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)

38. Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestäVuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa uudessa raportissaan Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen (”urban sprawl”) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja 28.11.2006)

39. Väestörakenteen muutos on ajamassa reunoilla olevia kuntia todennäköisesti kasvu-uralle • Mitä asukkaat etsivät reunoilta

40. Esimerkkinä Kirkkonummi – eräs nopeimmin kasvavista ja nuorekkaimmista kunnista

41. Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti 1964-2004 3,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v. 2001- v. 2004 kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista Kirkkonummen väestö 1960-2004

42. Lasten ja nuorten määrä pysyy varsin vakaana

43. Työikäisten määrä pysyy lähes vakiona ilman muuttovoittoa ja kasvaa jos muuttovoittoa • Työikäisten osuus väestöstä alenee kaikissa vaihtoehdoissa, sitä nopeammin mitä vähemmän muuttovoittoa • Eläkeikäisten määrä kasvaa lähes samalla tavalla kaikissa vaihtoehdoissa • Eläkeikäisten osuus kasvaa sitä nopeammin mitä vähemmän muuttovoittoa

44. Laakso & al. 2005

45. Tällä hetkellä olemme ikääntyvien osalta alle EU:n keskiarvon, mutta jo vuonna 2020 olemme Italian jälkeen toiseksi ikääntynein kansakunta • , mutta ei aivan niin kuin ehkä kuvittelemme • Yli 65 –vuotiaista 87% elää tarvitsematta mitään erityistä sosiaali- tai terveyspalvelua • Heidän asumisvarallisuutensa on myös aivan toisella tasolla kuin aikaisemmin

46. Muuttajien taloudellinen tausta tulomuuttajat korkeammin koulutettuja kuin kantaväestö tai lähtömuuttajat tulomuuttajista suurempi osuus työllisiä kuin lähtömuuttajista tai kantaväestöstä tulomuuttajien tulotaso korkeampi kuin kantaväestön tai lähtömuuttajien lähes kaikissa ikäryhmissä tulotaso nousee iän myötä 45-54 vuoteen asti ja laskee sen jälkeen Muuttoliikkeen vaikutus väestön taloudelliseen rakenteeseen vilkas muuttoliike nostaa kuntalaisten keskimääräistä koulutustasoa ja tulotasoa Kirkkonummen kunnan tulo- ja lähtömuuttajien sekä kantaväestön tulotaso eri ikäryhmissä ka vuosilta 2001–2002

47. Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa 2005-2024. • Tulot asukasta kohti laskevat kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa • Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu • Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus kasvaa

48. Taloudellinen ahdinko Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa 2005-2024 • vuosikate: raha toimintakulujen ja –tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja nettorahoituskulujen jälkeen • vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa • jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena • ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi

49. Mitä reunoilta sitten etsitään? • Voisiko vastaus löytyä alun EU-tutkimuksen tulokseen löytyä edes auttavasti tästä näkökulmasta?

50. Meillä on keskustan urbaanin asumisihanteen rinnalla vahva luonnonläheistä, rauhallista ja pientalomaista asumista korostava asumiskulttuuri