1 / 12

SUOMI TOISENA KIELENÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ. Katri Karasma Sl . 2012. Turun normaalikoulussa. S2-opetus hoidetaan 1.-3. luokissa äidinkielen tunneilla siten , että luokanopettaja eriyttää opetustaan tarvittavalla tavalla . 

zelda
Download Presentation

SUOMI TOISENA KIELENÄ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. SUOMI TOISENA KIELENÄ Katri Karasma Sl. 2012

  2. Turun normaalikoulussa • S2-opetus hoidetaan 1.-3. luokissaäidinkielentunneillasiten, • ettäluokanopettajaeriyttääopetustaantarvittavallatavalla.  • Luokilla 4-6 on kaksiäidinkielen/S2 tuntiapalkitettuainasamallaluokka-asteella, jolloinsamaanaikaanpyöriiäidinkielenopetusjaS2- opetus. 

  3. OpettajinaäidinkielessäovatluokanopettajatjaS2–oppilaillaOpettajinaäidinkielessäovatluokanopettajatjaS2–oppilailla • jokoluokanopettajat, jotkaovatsaaneetS2- koulutuksen tai aineenopettajat. 

  4. Oman äidinkielen opetus • Oman äidinkielenopetustajärjestetäänTurunkaupungintoimesta.  Tunteja on eripuolillakaupunkia, myösNorssissa.  Läheskaikkikotikielenäänmuutakuinsuomeapuhuvatlapsetkäyvätomanäidinkielenopetuksessa.  Opetuksessakäydäänkerranviikossa, 1,5 - 2 tuntiakerrallaan.  Opetusjärjestetäänkoulupäivienjälkeen.

  5. Väitöskirja • Lehtinen, Tuija. 2002. Oppia kieli kaikki. Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 181. • Tutkimusongelmia • Miten maahanmuuttajalapsen kielellinen kehitys etenee peruskoulun ensimmäisellä luokalla? • Miten lapsen puhumiseen ja kuuntelemiseen liittyvät taidot kehittyvät lukuvuoden aikana? • Miten lapsen kielellinen tietoisuus kehittyy lukuvuoden aikana? • Miten lapsen lukutaito kehittyy lukuvuoden aikana? • Miten lapsen kirjoitustaito kehittyy lukuvuoden aikana?

  6. Tuloksia • Tutkittavina 20 lasta • Toukokuu • ”Yhä useampi kertoi mielellään ja pidemmin lausein. Tästä huolimatta joukkoon mahtui myös hiljaisia (Lasse, Maria, Laura) ja Marialla ja Lauralla esiintyi edelleen myös vastaamista elein. Muutamin sanoin vastasivat Lasse, Abas, Irina, Maria, Laura ja Sergei (6 lasta). Lauseita tuottivat Ali, Timur, Ahmed, Samira, Jevgeni, Zadaf, Mahmud, Damian, Liam, Laura, Salar, Sergei, Tina, Tatjana, Alexandra, Zelda ja Nikolai (17 lasta). Pidemmin lausein ja vapautuneesti jutellen kertoivat etenkin Jevgeni, Tina, Zelda ja Nikolai (4 lasta).” Joillakin puhe oli edelleen epäselvää, ääntämys ”ulkomaalaista”, puheesta oli havaittavissa epätyypillistä painotusta, geminaattavirheitä ja vokaalin pituuden ongelmia. Toukokuussa yhä useampi lapsi muodosti lauseita.

  7. Kielellinen tietoisuus • mitattiin äännetietoisuutta (alkuäänteen tunnistaminen, sen nimeäminen, poisto, äänteiden yhdistäminen sanaksi), tavutietoisuutta (tavuttaminen, tavun poisto sanasta) ja sanatietoisuutta (piti laskea sanotun lauseen sanat). • Tuloksena oli, että äänne- ja tavutietoisuus kehittyivät S2-lapsilla hitaammin kuin suomea äidinkielenään puhuvilla. Mekaaninen lukutaito oli saavutettu jouluun mennessä heikoimpia lukijoita lukuun ottamatta. (Mts. 108-133.)

  8. Sosiaalinen kielitaito oli monella lapsella varsin hyvä jo koulun alkaessa, mutta akateeminen kielitaito oli monella vielä keväälläkin puutteellinen. Koulu sosiaalisti suomen kielen käyttämiseen. • Heikoimmin suomen kielen osalta edistyivät ne lapset, joilla ei ollut mahdollisuutta saada oman äidinkielen opetusta. (Mts. 213-215.)

  9. Etnisiä vitsejä • Suomalainen, ruotsalainen ja tanskalainen väittelivät siitä, kenellä on korkein torni. Ruotsalainen kehui: • Meillä on niin korkea torni, että kun sen huipulta hyppää, jää vain märkä läntti. • Tanskalainen kehui: • Kun meidän tornin huipulta hyppää, ei jää sitäkään. • Suomalainen sanoi: • — Meidän tornista kun hyppää, niin puolivälissä tornia kuolee nälkään. • (Virtanen 1986, 21.)

  10. Venäläinen puoluejohtaja uhoaa, että koska amerikkalaiset menivät ensimmäisenä kuuhun, me ruskit valtaamme ensimmäisenä auringon. Ääni yleisön joukosta: • ”Auringossa on hirveä kuumuus.” • ”Menemme sinne tietysti yöllä!” (Mankeli 2009, ks. Puuronen 2011, 96.) • Venäläinen turisti palasi Helsingistä mukanaan uusi televisio. • ”Miksi ostit television Helsingistä?” hänen ystävänsä kysyi. • ”No, siellä on paljon paremmat ohjelmat kuin meillä.” • (Puuronen 2011, 97.)

  11. Japanin kieltä • SakoTapa Jota Kuta • PompuTaPa Jo Ta Kuta • Poliisi • Sume Niko NäKökyKy • Silmälääkäri • Joko Han Ma HumaHutan • Nyrkkeilijä • Hö Pisi Löpisi Su Pisi • Puhelin • Mikä on laihialainen japaniksi? • KoKo Su Ku Pi Hi

  12. Kiinan kieltä • Mikä on kiinaksi unikeko? • Kuor Sai Lee * Mikä on sumopainija kiinaksi? • Laa Hasiko Ma Hasi Maa ta • Mikä on avantouimari kiinaksi? • Ei Palel la

More Related