160 likes | 244 Views
Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 3 - Kiintiöt (25.3.2011). 1. Hakijoiden opinto-oikeus- ja tutkintotietojen välittäminen KSHJ:lle?. Tutkintotietoja löytyy korkeakouluista vaihtelevalta aikaväliltä, pisimmillään vuodesta 1925 ja lyhimmillään tältä vuosituhannelta
E N D
Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 3 - Kiintiöt (25.3.2011)
1. Hakijoiden opinto-oikeus- ja tutkintotietojen välittäminen KSHJ:lle? • Tutkintotietoja löytyy korkeakouluista vaihtelevalta aikaväliltä, pisimmillään vuodesta 1925 ja lyhimmillään tältä vuosituhannelta • Rekisteriratkaisuna kannatettiin eniten TOR:ia ja XDW:tä, molempia suunnilleen yhtä paljon • Enimmäkseen tiedonsiirron toivottiin hoituvat automaattisesti, joskin joissakin vastauksissa mainittiin myös syöttökäyttöliittymä • Rekisteristä pitäisi saada ainakin valinnan tekemisessä tarvittavat tiedot (muita toiveita yksittäisissä tapauksissa) • Ylläpitäjänä voisi olla OPH
2. Väliaikainen rekisteriratkaisu? • Mikäli lopullinen rekisteriratkaisu ei ole valmis 2013, pitäisi kiintiöiden käyttöönottoa joko siirtää eteenpäin (suosituin vaihtoehto) tai tiedot tulisi hakea suoraan korkeakoulujen opiskelijarekisterijärjestelmistä
3. Mitä vaikutuksia olisi erilaisten hakijajoukkojen huomioimisessa yhteishaussa silloin, kun heitä koskevat erilaiset valintaperusteet? • Kysymys oli selvästi ollut hankalasti muotoiltu, sillä valtaosa ei ollut ymmärtänyt sen funktiota • Mahdollisia ehdotettuja ryhmiä: yo-tutkinnolla hakevat, ammattitutkinnolla hakevat, avoimen korkeakoulun suoritusten perusteella hakevat, ulkomailla tehdyn tutkinnon perusteella hakevat, kyllä/ei –periaatteella hyväksyttävät, IB-abit, suoravalittavat, työkokemuksen ja todistuksen perusteella hyväksyttävät • Joissain tapauksissa koettiin, että erilaiset valintaperusteet ovat ok, joissain taas etteivät ole. Vaikutus koskee lähinnä kiintiöitä ja sijoitteluajoja (vastausten perusteella)
4. AMK-sektorin ns. pakkohaun vaikutus? • Käytännössä kaikkien jotain kysymykseen vastanneiden mielestä ”pakkohausta” pitäisi päästä ehdottomasti eroon, tai jos tämä ei ole mahdollista, tulisi molempien sektorien hakukohteet rinnastaa sen näkökulmasta toisiinsa • Miten saada TEM tajuamaan asia?
5. Mitä raportteja tarvitaan (tilastot)? • Toiveissa oli mahdollisuus ottaa sekä valmisraportteja että käyttää dynaamisempaa ”vapaaraportin” mahdollistavaa työkalua • Liki kaikissa vastauksissa tilastojen saamista myös hakujärjestelmästä pidettiin tärkeänä • Kaikkia ideoita ei ole listattuna tässä, mutta toiveet on otettu vastauksista talteen, ja niissä esitetyt yksilöidyt toiveet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan määrittelyvaiheessa
6. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön määrittely? • Kiintiöiden määrittely? • Vastaukset vaihtelivat ”kokonaan korkeakoulun päätettävissä” -> ”OKM:n tarkkaan ja kaikkia koskien määrittelemään” sisältäen jokseenkin kaikki variaatiot väliltä. • Hienoisesti suosituimmalta vaikutti malli, jossa OKM määrittelee kiintiöiden periaatteet lainsäädännöllisesti ja korkeakoulut soveltavat niitä omissa tapauksissaan
6. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön määrittely? • Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat? • Samaa mieltä oltiin oikeastaan vain siitä, että jos tällainen ryhmä tulee, kuuluisivat siihen ne, jotka eivät ole koskaan hakeneet korkeakouluun • Opiskeluoikeuden omaavat tai joskus omanneet, tietyn opintopistemäärän lisäksi tehneet vs. pelkkä oikeus, eri sektorin suoritettu tutkinto jne. jakoivat kaikki mielipiteitä erittäin paljon
6. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön määrittely? • Suomalainen ja kansainvälinen? • Hienoinen enemmistö oli sitä mieltä, että pitäisi huomioida vain Suomessa suoritettu koulutus huomioitaisiin – perusteluna useimmiten muualla tehtyjen koulutusten todentamisen vaikeus • Ovatko suomalaiset ja ulkomaalaiset tai suomenkieliseen ja vieraskieliseen koulutukseen hakevat ylipäätään samoissa kiintiöissä tai jonoissa?
6. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön määrittely? • Kiintiöiden suhde? • Kannatusta saaneita malleja olivat mm. ”korkeakoulu määrittelee ennakkoon tarkasti”, ”OKM määrittelee tarkasti”, ”korkeakoulu määrittelee OKM:n määritelmän perusteella”, ”määritellään, kun hakemukset on saatu”, ”voivat vaihdella vuosittain ja koulutuksittain”, ”kaikille hakijaryhmille omat erikseen määriteltävät kiintiöt”, ”toisessa kiintiössä vapaaksi jääneet paikat täytettävissä toisesta”
7. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien kiintiön käyttöönotto? • Ei siirtymäaikaa <-> 20 vuoden siirtymäaika • Enimmäkseen oltiin sitä mieltä, että lyhyt muutaman vuoden siirtymäaika on tarpeen, vaikkakin kiintiöt voisivat olla käytössä jo 2013 • Monessa vastauksessa tuotiin esille, että kiintiöiden käyttöönoton (2013) edellytyksenä on hyvissä ajoin tapahtuva tiedottaminen potentiaalisille hakijoille sekä tutkinto- ja opinto-oikeusrekisterin valmistuminen samassa aikataulussa
RYHMÄTEHTÄVÄ:Kiintiöiden määrittely • Muodostakaa asiantuntijaryhmissä yksiselitteiset määritelmät kiintiöiden periaatteista. Määritelmissä tulisi löytää vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:
RYHMÄTEHTÄVÄ:Kiintiöiden määrittely • Mitä hakijaryhmiä/kiintiöitä tarvitaan yhteishaussa, ja ketkä hakijat kuuluvat mihinkin ryhmään. (Jokaisen hakijan on kuuluttava johonkin) • Jaottelun perusrakenne on ”ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat” ja ”muut” • Tarvitaanko muita ryhmiä? • Jos muita ryhmiä on huomioitava, miten ne suhteutuvat pääjaotteluun • Kumpaan kuuluvat ne hakijat, joilla on ollut opiskeluoikeus korkeakoulussa, mutta jotka ovat siitä luopuneet tai joilla oikeus on katkennut
RYHMÄTEHTÄVÄ:Kiintiöiden määrittely • Huomioidaanko vain suomalaiset tutkinnot ja opinto-oikeudet vai kaikkialla tehdyt? • Jos päädytte ”vain Suomessa” vaihtoehtoon, miten osoitetaan, että tämä ei aseta tiettyä hakijaryhmää eriarvoiseen asemaan verrattuna toisiin EU/ETA-alueen hakijoihin? • Jos päädytte ”kaikkialla” vaihtoehtoon, miten näistä aiemmista suorituksista saadaan luotettavasti todennettu tieto?
RYHMÄTEHTÄVÄ:Kiintiöiden määrittely • Mitä asioita pitää määritellä kaikkia koskien ja mitä asioita pitää voida päättää korkeakouluissa? • Mitä asioita tarvitaan lainsäädäntötasolla? • Mitä asioita pitää päättää korkeakouluissa? • Mikä on minimitaso, jota pitäisi noudattaa kaikkialla? • Millainen siirtymäaika tarvitaan, ja onko sen oltava sama sekä suoritettujen tutkintojen että opinto-oikeuksien osalta?
RYHMÄTEHTÄVÄ: • Jos aikaa jää, voitte lisäksi pohtia millaisia rekisteriratkaisuja tarvittaisiin KSHJ:n tueksi.