Valtionhallinnon ajankohtaisia

1. Valtionhallinnon ajankohtaisia YKN 18.4.2012

2. Kuntakartta, valtioneuvosto • Ahvenenmaan kunnat (16) mukaanlukien Suomessa on nyt 336 kuntaa. Viiden vuoden aikana on kuntien määrä vähentynyt 105:llä, eli noin neljänneksellä. Ennen valtuustokauden vaihtumista ei perinteisesti suunnitella kuntaliitoksia, vertaa v 2000, 2004 ja 2008, vuonna 2012 on myös hiljaista. • Kunnallishallinnon rakenneryhmä luovutti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne -selvityksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle helmikuun alussa. Kuntia on kuultu alueellisissa tilaisuuksissa helmi-maaliskuussa, ja nyt huhtikuussa kunnat ovat antaneet selvityksestä lausuntonsa valtiovarainministeriölle. • Tämän pohjalta hallitus tekee tänä keväänä linjaukset uudesta kuntarakenteesta. Kuntarakennelain ohella käynnistyy rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kuntalain kokonaisuudistus. • Tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa, luoda vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. • Hallinto- ja kuntaministerin keskushallinnon uudistushanketta vetää alivaltiosihteeri Timo Lankinen. Tavoitteena on yhtenäistää politiikka- lainsäädäntö- ja resurssiohjausta ja tukea strategista ohjausta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Työryhmän pitää 31.5. mennessä selvittää miten tavoitteet voidaan toteuttaa, aikaa työryhmällä on kokonaisuudessaan 31.3.2013 asti. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään ministeriöiden muodostamista yhdeksi virastoksi – valtioneuvosto departementteineen, Ruotsin malliin. Mikäli tähän vaihtoehtoon päädytään, ministereiden asemaa valtioneuvoston jäseninä ja ministeriönsä toiminnan johtajina ei ole tarkoitus muuttaa. Ministeriöiden henkilöstö siirtyisi uuden viraston palvelukseen.

3. Tilastoja Lainausluvut ovat jonkun vuoden laskun jälkeen nyt pienessä nousussa. Olemme kaikesta huolimatta 18:lla lainalla per asukas ja vuosi maailman huipulla. Singapore on jossakin ilmoittanut noin 50 lainaa per käyttäjä ja vuosi, mutta se tosiaan on per maksava jäsen. Etelä- ja Keski-Euroopassa on tavallista 1-2 lainaa per asukas ja vuosi. Pohjoismaissa Tanska on hyvänä kakkosena noin 14:lla lainalla. Tarkkaa lukua on nykyään hankala löytää, Tanska on aktiivisesti etsinyt muita kirjastojen toimintaa kuvaavia lukuja kun lainausluvut sen jälkeen kun lainaus laski kymmenessä vuodessa melkein neljänneksen. Nyt kerrotaan että lainausmäärät ovat hieman nousseet. Lainojen uusinnat lasketaan Tanskassa tarkasti erikseen, ja uusinnat (39 % lainauksesta) vastaavat pääosin lainauksen noususta. Kirjat muodostavat Tanskassa – kuten Suomessakin – hieman yli 80 % kokoelmista. Ruotsissa lainaus/capita ja vuosi on noin 8, Norjassa 5. • Tanskassa oli viime vuonna 36 miljonaa käyntiä fyysisessä kirjastossa ja 26 miljonaa käyntiä kirjastojen verkkosivuilla. Meillä verkkosivukäyntien hurja nousu näyttää nyt pysähtyneen, 57 miljoonaa verkkokäyntiä on kuitenkin iso luku verrattuna 53 miljoonaan käyntiin fyysisessä kirjastossa.. • Lainausluvut ja käynnit mittaavat ainakin osittain kirjastojen käyttöä ja merkitystä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen onkin sitten toinen asia. Kaikissa Pohjoismaissa mietitään tällä hetkellä kirjastotoimintaa kokonaisuudessaan kuvaavia mittareita. • Ruotsissa ja Tanskassa tilastoidaan laajasti ohjelmatoimintaa, kirjastonkäytön opetusta yms • Tiedämme kaikki kirjastotilan merkitystä, mitä kaikkea siellä tehdään, lainaamisen lisäksi.

4. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus • Norjan ABM-utvikling ehti ennen kuin koko virasto lakkautettiin julkaista joitakin erittäin mielenkiintoisia raportteja, Hvem er de og hvor går de on käyttäjätutkimus joka tehtiin viidessä eri kirjastossa, Jakten på ikke-brukerne keskittyi ei-käyttäjiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa kartoitettiin yleisten kirjastojen käyttöä ja hyötyjä kuntalaisten arjessa. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä että yleiset kirjastot ovat onnistuneet aika hyvin laissa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Tulosten perusteella Internet ei juurikaan ole vaikuttanut kirjastopalveluiden merkitykseen. Kuntalaiset arvioivat kirjaston onnistuneen edistämään hyvin tai melko hyvin erityisesti kirjallisuuden ja taiteen harrastusta (86%), jatkuvan tietojen kehittämistä (77%), jatkuvan taitojen kehittämistä (61%), tasavertaista pääsyä informaatioon (87%), elinikäistä oppimista (80%), demokratian edistämistä (64%) ja hyvinvoinnin edistämistä (73%). • Vaikuttavuutta on, kuten Kirjastojen laatusuosituksessa todetaan, vaikeampaa mitata kuin lainmukaisuutta tai taloudellista tehokkuutta. SPLQ:n viime vuoden ensimmäisen numeron teemana oli Performance indicators. Samaan numeroon otettiin kahden islantilaisen kirjoittama artikkeli lukemisen hyvää tekevästä vaikutuksesta: One lives longer by visiting the library. • Kyllä, varmasti, mutta miten saada sanoma perille päättäjille, artikkelissa ei ollut minkäänlaisia mittareita eikä indikaattoreita. • Artikkelista tuli kuulemma hetken aikaa Tanskan kirjastopiireissä iso hitti.

5. Lyhyesti, eri asioista • KDK asiakasliittymän kehittäminen jatkuu avoimen lähdekoodin ohjelmistolla, VuFindilla. Tähänastinen työ ja rahoitus eivät ole menneet hukkaan, paljon on opittu, myös sektorienvälisestä yhteistyöstä, ja aikataulussa pysytään aika hyvin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämistä on jo Primon aikana tuettu yleisten kirjastojen projektirahoituksella. YKN:n ja keskuskirjaston nopea reagointi kirjelmän muodossa on otettu hyvin huomioon, 27.2. pidetyssä johtoryhmän kokouksessa Kristiina Hormia-Poutanen otti erikseen esille kaikki kirjelmässä mainut asiat. • Hankerekisteri toimii erittäin hyvin, hankerahoituksen päätösten siirtäminen pääosin aluehallinnolle on myös toiminut täysin kitkattomasti. Tiliselvitykset menevät joskus sekaisin. OKM myöntää edelleen avustusta kansallisiksi katsotuille hankkeille, OKM:n taloustarkastajat haluavat näiden osalta edelleen tiliselvityksiä. • Tänä vuonna on edelleen ollut aika hyvin rahaa kirjastotoiminnan kehittämiseen. Lähivuodet eivät valitettavasti näytä yhtä hyviltä, tiukemmaksi menee, sen verran voi jo tässä vaiheessa sanoa. • Ruotsinkieliseen aluehallintoon – Regionförvaltningen för Västra och Inre Finland – on perustettu kirjastoasiantuntijan virka. Viran haltija on jo valittu, kuka hän on, se selviää kun valinta on julkinen.

6. Eurooppalainen kirjastoyhteistyö • EBLIDA täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja NAPLE 10 vuotta. Yhteinen konferenssi pidetään Köpenhaminassa 11.5.; Democracy Development in a New Media Environment. Edelleen on tavoitteena saada eurooppalainen kirjastopolitiikka EU:n agendalle. Tähänastinen saavutus on EBLIDA/NAPLEn yhteinen Position paper. Suomen aloitteesta on Köpenhaminan konferenssin puhujaksi kutsuttu MEP Tarja Cronberg. Meillähän on esittää hyvä traditio Kirjastoseuran edellisten puheenjohtajien toimista kirjastojen puolesta eurooppalaisella tasolla. NAPLE Assembly kokoontuu päivää ennen konferenssia teemana e-services and e-books. Kokouksen puheenjohtajana toimii toukokuussa jo eläkkeellä oleva Jens Thorhauge, joka on ilmoittanut jatkavansa tekemällä konsulttina työtä. NAPLEn varsinaisena puheenjohtajana toimii edelleen Espanjan kulttuuriministeriön Maria Antonia Carrato Mena. • Kommission tietoyhteiskuntadirektoraatti on lähestynyt EBLIDAa direktoraatin Online libraries-työryhmän tutkimuksen johdosta. Tutkimus koskee digitaalisen kirjastolainauksen tulevaisuutta. EBLIDAn johtaja Vincent Bonnet on kehoittanut EBLIDAn jäseniä vastaamaan tutkimuksen kysymyksiin, EBLIDA jatkaa tähän liittyvää kampanjaansa, päättäjien tietoisuuden nostamista eurooppalaisella tasolla.