130 likes | 306 Views
historiateorian ajankohtaisia kysymyksiä luento 4/kl 2013 matti peltonen. Miten arki pääsi akateemisen historiantutkimuksen aiheeksi?. Arjen käsitteen kaksinaisuudesta:. Toisaalta arki on triviaalia ja banaalia, huomaamatonta; juhlan (merkittävän) vastakohta;
E N D
historiateorian ajankohtaisia kysymyksiäluento 4/kl 2013matti peltonen Miten arki pääsiakateemisen historiantutkimuksen aiheeksi?
Arjen käsitteen kaksinaisuudesta: • Toisaalta arki on triviaalia ja banaalia, huomaamatonta; juhlan (merkittävän) vastakohta; • … ja toisaalta rutiinien tarjoama turvapaikka, jokapäiväisen elämän lämmin ja kodikas keidas tässä levottomassa maailmassa; • Rikkaassa suomen kielessä kaksi eri sanaa: arki ja jokapäiväinen elämä.
Arjen käsitteen varhaishistoriaa… • Sigmund Freud: Arkielämämme psykopatologiaa (1901) • Surrealismi, valokuvaus, Mass-Observation-liike UK:ssa 1930-luvulla • Etnologinen tutkimus ja siitä virikkeitä saanut populaari ”jokapäiväisen elämän” historia (erit. Ranskassa) • ”Sellaista oli elämä...” – sarja 1938 lähtien (suomennoksia 1967 lähtien).
Arkitutkimuksen ”läpimurtovuoden” 1967 kirjoja • 1. Fernand Braudel: Civilisation matérielle et capitalisme [Capitalism and Material Life 1400-1800, 1973]; Georges Bataille: La part maudite [The Accursed Share, 1989]; Roland Barthes: Le système de la mode [The Fashion System, 1983] • 2. Henri Lefebvre: La vie quotidienne dans le monde moderne [1968] [Everyday Life in the Modern World, 1971]; Guy Debord: La société du spectacle [The Society of the Spectacle, 1994]; Raoul Vaneigem: Traité de savoir-vivre à l’usage des jeunes generations [The Revolution of Everyday Life, 1983].
Arkielämän todellinen vakiintuminen akateemisen tutkimuksen käsitteenä myöhemmin: • Tapahtui vasta 1980- ja 1990-luvuilla; keskeinen arjen teoreetikko ranskalainen Michel de Certeau. • Muotoja: kulutustutkimuksen nousu 1980 luvulta lähtien; kulutuksen materiaalisen puolen korostuminen, cultural studies -suuntauksen kiinnostuminen arjesta. • Teoreettisten yhteenvetojen ilmaantuminen vasta 2000-luvun alussa (ks. kirjallisuus).
Nämähän ovat kaikki ranskalaisia! Ranskalaisetko arkista porukkaa? • 1. Fernand Braudel: Civilisation matérielle et capitalisme [Capitalism and Material Life 1400-1800, 1973]; Georges Bataille: La part maudite [The Accursed Share, 1989]; Roland Barthes: Le système de la mode [The Fashion System, 1983] • 2. Henri Lefebvre: La vie quotidienne dans le monde moderne [1968] [Everyday Life in the Modern World, 1971]; Guy Debord: La société du spectacle [The Society of the Spectacle, 1994]; Raoul Vaneigem: Traité de savoir-vivre à l’usage des jeunes generations [The Revolution of Everyday Life, 1983].
”Läpimurtovuosi” 1967: kaksi näkökulmaa arkielämään, ensin Fernand Braudel… • Fernand Braudel (1902-1985): taloushisto-rioitsija, Annales-suunnan toisen sukupolven huippunimi, jäi eläkkeelle 1968! • Civilisation matérielle et capitalisme,1967 [Capitalism and Material Life 1400-1800, 1973]; • Arkielämä materiaalisena sivilisaationa, laajasti käsitetyn talouden alimpana ja arkaaisena kerroksena, puolittain tiedostamattomana elämän perustasona.
…ja se toinen arjen teoreetikko, filosofi ja boheemi esseisti Henri Lefebvre • Henri Lefebvre (1901-91): omaperäinen ja epäortodoksi marxilainen filosofi, yhteiskunta-tutkija ja poleemikko; • Arki modernin kokemuksena; sinä osana elämää joka ei ollut vielä muuttunut spesialisoituneeksi toiminnaksi; vapaa-aikaan keskittyvänä kaupunki-ilmiönä. • Julkaisi ”jokapäiväisen elämän kritiikistä” esseitä ja tutkielmia 1930-luvun lopulta saakka..
Braudelin ja Lefebvren mallien vertailua kolmesta näkökulmasta: • 1. Rakenne vs. kokemus; • 2. Jokapäiväinen elämä vs. arki; • 3. Feminiininen vs. maskulii-ninen arki.
Michel de Certeau et al: The Practice of Everyday Life vol 2: Living and Cooking (1994/1998) • Empiirinen tutkimus arjesta (aiheina naapurusto ja ruuanlaitto) • (Orality) suullisuus (vs. kirjallinen) • (Operativity) toiminnallisuus, esteettisyys, poleemisuus, vastakarvaisuus • (The Ordinary) tavallinen ja toistuva kulttuuri, ”yksilöllisyyden käytännöllinen tiede”; ”tavallisuuden kulttuuri, jota kielemme ei tavoita”.
Unohtaako arjen tutkimus politiikan? • TEESI: John Vincent:An Intelligent Person’s Guide to History (1996): ”Kansanmurhat ovat argumentti arkipäivän historiaa vastaan.” • ANTITEESI: Christopher R. Browning: Ordinary Men: Reserve Batallion 101 and the Final Solution in Poland (1992): Tutkimus juutalaisiin kohdistuneesta kansanmurhasta arkipäivän historiana, siitä miten poliisipataljoonan tavallinen saksalainen perheenisä osallistui tappamiseen (ennen tuhoamisleirejä).
Unohtaako arjen tutkimus politiikan? (jatkoa…) • Onko arjen tutkiminen triviaalia? (shoppailu- ja kahvilatutkimuksen kritiikki sosiologian piirissä); • Sivuuttaako arjen tutkimus politiikan ”suuret kysymykset”? • Arjen tutkijoilla on velvollisuus vastata arvosteluun teoreettisesti kypsällä tavalla.
Yleiskatsauksia jokapäiväisen elämän tutkimukseen: • Michael E. Gardiner: Critiques of Everyday Life. Routledge 2000. • Harry Harootunian: History’s Disquiet. Modernity, Cultural Practice, and the Question of Everyday Life. Columbia Univ. Press 2000. • Ben Highmore: Everyday Life and Cultural Theory. Routledge 2002.