450 likes | 1.55k Views
Jukka Lumio infektiolääkäri, TAYS. Virtsateiden infektiot. Suomen menopaussitutkimusseura 30.10.2009. Virtsateiden infektiot 1. Luokittelua ja epidemiologiaa . BAKTERIURIAN ESIINTYVYYS [Duodecim 2000;116:782]. Oireeton bakteriuria naisilla: 2,7 – 50 %:lla Riski lisääntyy iän myötä
E N D
Jukka Lumioinfektiolääkäri, TAYS Virtsateiden infektiot Suomen menopaussitutkimusseura 30.10.2009
Virtsateiden infektiot 1. Luokittelua ja epidemiologiaa
BAKTERIURIAN ESIINTYVYYS[Duodecim 2000;116:782] • Oireeton bakteriuria naisilla: 2,7 – 50 %:lla • Riski lisääntyy iän myötä • Yli 80-vuotiailla naisten ja miesten bakteriurian valitsevuus sama
BAKTEERIURIA JA MUNUAISFUNKTIO [Meiland, Arch Intern Med 2007;167:253] • Tapaus-verrokki –tutkimus, Hollanti • 490 naista, Ikä Ka 45 v., seuranta 12 – 14 v. • E. coli bakteriuriset vs. ”puhtaat” • Munuaisfunktio identtinen • Krea-puhdistuma 87 vs. 85 mL/min • Vaikea munuaisten vajaatoiminta (”end-stage”) • OR 1,1 (0,4 – 2,8)
VIRTSATIEINFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS[Duodecim 2000;116:782] • 20-40 –vuotiaista naisista 25-35 %:lla ajoittain • 6 % Suomen avohoitokäynneistä [Rautakorpi, Lumio ym., Scand J Primary Health Care 1999;17:93] • 250 000 infektiota hoidetaan avohoidossa, 20 000 sairaalassa • 2 %:lle sairaalapotilaista
KÄSITTEITÄ [Duodecim 2000;116:782] • ALAVIRTSATIEINFEKTIOT • Virtsarakkoinfektio = kystiitti • Virtsaputki-infektio (klamydia, tippuri) • YLÄVIRTSATIEINFEKTIOT • = munuaisallastulehdus • = pyelonefriitti • = urosepsis
Komplisoitunut Miehet Raskaana olevat Uusinta 28 vrk:ssa Virtsateiden sairaus Diabetes Immuunipuutteiset Elimensiirto Solusalpaajahoito Aids… Alavirtsatieinfektio Virtsapakko Kirvely virtsatessa Ylävirtsatieinfektio Kuume (>38oC) Kylki-/selkäkipu Koputusarkuus VANHUKSET: Yleiskunnon lasku Pahoinvointi VIRTSATIEINFEKTIOIDEN JAOTTELU [Duodecim 2000;116:782]
KOMPLISOITUMATON KYSTIITTI [Hummers-Pradier, Fam Pract 2005, Jan 7:1] • 445 naista, joilla virtsatieoireet • Saksa, 36 yleislääkäriä • Keskimäärin 53-vuotiaita 27 % komplisoituja 5 % pyelonefriitti
KOMPLISOITUMATON KYSTIITTI • 50-70 % paranee spontaanisti Oireita keskimäärin 6,1 vrk Rajoittunut toimintakyky 2,4 vrk Työkyvyttömyys 1,2 vrk • Merkittävä kuorma terveydenhuollolle
KYSTIITIN AIHEUTTAJAT [Uhari ja Lumio 2000] TK Sairaala Lapset E. coli 83 32 52 Proteus 3 7 1 Klebsiella 1 10 8 Enterobacter 1 3 0 Pseudomonas 0 5 1 Staf-lajit 7 7 13 Enterokokit 3 17 13
Virtsateiden infektiot 3. Virtsarakkotulehduksen tunnistaminen
TUNNISTAAKO NAINEN BAK-TEERIURIAN? [O’Brien, J Antimicrob Chemother 2007;59:1200] • 113 naista, terveyskeskus, Wales • Kaikille oireisille virtsan viljely Läkärin päätös vilj. + vilj – Antibiootti 27 41 (60%) Ei antibioottia 9 (21%) 34
KOMPLISOITUMATON KYSTIITTI[Hummers-Pradier, Fam Pract 2005, Jan 7:1] • 4 tutkimusta oireiden (tiheävirtsaisuus ja kipu) ennustavuudesta suhteessa viljelyyn Oli VTI: 48 %, 69 %, 76 % ja 90 % Kun oireet ja liuskatesti viittaavat virtsatulehdukseen, 77 % viljely on positiivinen
Virtsateiden infektiot 4. Virtsarakkotulehduksen antibioottihoito
TIHEÄVIRTSAISUUS JA KIPU VIRTSATESSA [Richards, Br Med J, 22 June 2005] • 59 naista, ei komplisoivia tekijöitä • Oireet, normaali liuskakokeen tulos • 3 päivää: Trimetopriimi 300 mg x 1 versus lumelääke Parani TRI LUME p pv 3 76 % 24 % .005 pv 7 90% 59 % .02
VIRTSATIEINFEKTIOIDEN PARANEMISPROSENTTEJA [Miller, Mayo Clin Proc 2004;79:1048] • Lumelääkkeellä paranee 54 % [Christiaens, Br J Gen Pract 2002;52:729] • Sulfatrimetopriimilla paranee: SUT-S SUT-R 96 % 55 % [Brown, Clin Infect Dis 2002;34:1061] 88 % 54 % [Raz, Clin Infect Dis 2002;34:1165]
KINOLONIEN KERTA-ANNOS KOMPLISOI-TUMATTOMAN KYSTIITIN HOIDOSSA * 3 pv CIP => enemmän emätintulehduksia
VIRTSATIEINFEKTION LÄÄKEHOITO[Käypä hoito 2006] Virtsarakkotulehdus / komplisoitumaton Munuaisallastulehdus
KOMPLISOITUMATON KYSTIITTI [Duodecim 2000;116:782] • Älä hoida oireetonta bakteeriuriaa • Älä hoida virtsan karkailua • Älä hoida pahanhajuista virtsaa • Kolmas komplisoitumaton => pyri itsehoitoon • Virtsan kirvely (terminaalinen dysuria) • Tiheävirtsaisuus • Alavatsakipu • Ei sukupuolitaudin mahdollisuutta • Ei vuotoa virtsaputkesta tai emättimestä
KYSTIITIN LÄÄKEHOITO [Käypä hoito 2006] Virtsakatetreihin liittyvä • Älä hoida bakteriuriaa tai sakkaisuutta tai hajua • Aina viljely ja herkkyysmääritys • Poista aina katetri hoidon aikana • Ei profylaktista antibioottia, on kontraindisoitu yli 7 vrk katetroinneissa
KYSTIITIN LÄÄKEHOITO [Käypä hoito 2006?] Sairaala- ja laitossyntyinen • Huomioi sairaalan / osaston mikrobisto • Aina viljely ja herkkyysmääritys • Aloituksessa huomioi Gram-negatiiviset sauvat ja S. aureus • 7 vrk
Virtsateiden infektiot 5. Munuaisallastulehduksen antibioottihoito
FLUOROKINOLONIT JA PYELONEFRIITTI[Talan ym, JAMA 2000;283:1583] • Naisten komplisoitumattomat infektiot • Tablettihoito; 1. annos suoneen • 378 premenopausaalista naista Siprofloksasiini 500 mg x 2; 7 pv vs. Sulfa-trimetopriimi 160/800 mg x 2; 14 pv • Sokeutettu • Arviot pv. 4-11 ja 22-48 hoidon jälkeen
FLUOROKINOLONIT JA PYELONEFRIITTI[Talan ym, JAMA 2000;283:1583] CIP SUT p n=191 n=187 Kliininen teho d. 4 - 11 96 % 83 % <.002 d. 22 - 48 91 % 77 % <.02 Haittavaikutus 24 % 33 % Lopetti haittaan 6 % 11 %
FLUOROKINOLONIT JA PYELONEFRIITTI[Talan ym, JAMA 2000;283:1583] • Kinolonihoito halvempi (hoitokulut) • Baktereemisiä 3 % SIP, 8 % SUT • E. coli aiheuttaja 91 % SIP, 94 % SUT MUTTA 0,5 % CIP R vs. 18,4 % SUT R IDSA suosittelee SUT-hoidon vaihtamista kinoloniin ensisijaisena, kun E. colin resistenssi ylittää 10 – 20 % [Miller, Mayo Clin Proc 2004;79:1048]
VIRTSATIEINFEKTION LÄÄKEHOITO[Käypä hoito 2006?] Virtsarakkotulehdus Munuaisallastulehdus
OIREETTOMAN BAKTEERIURIAN (ETSIMINEN) JA HOITO[Käypä hoito 7.11.2009] • Raskaana oleva (5 – 10 %:lla bakteeriuriaa, 1 – 2 %:lla kystiitti) • ilman hoitoa 30 %:lle pyelonefriitti • vähentää ennenaikaisia synnytyksiä • nitrofurantoiini, betalaktaami, pivmesillinaami • Munuaisen siirron saanut • 30 – 80 %:lla (6 kk ajan, sitten vähenee)
PARANEMISEN KONTROLLI VILJELYLLÄ [Käypä hoito 7.11.2009] • Uusiminen 4 viikon kuluessa • Komplisouitunut kystiitti (mm. raskaana olevat) • Pyelonefriitti • Poikkeuksellinen mikrobi (ESBL, MRSA, VRE, kandida…)
Virtsateiden infektiot 6. Ehkäisystä
”Meta-analyses in prevention and treatment of urinary tract infections”[Masson, Infect Dis Clin N Am 2009;23:355] Antibiootti > 6 kk vs. ei / lume • Lääkkeen ajan, RR 0,15 (0,08 – 0,28); • Teho loppuu samalla kun lääke • Vaikeita haittavaikutuksia 58 % useammalla Antibiootti raskaudessa (1 annos – ad. 6 vi p.p.) • Pyelonefriitti 0,23 (0,13 – 0,41) • Alipainoinen lapsi 0,66 (0,49 – 0,89) Vanhat laitospotilas naiset ja virtsakatetri • Ehkäisee 3 – 14 pv:n ajan (ei metanalyysiä)
KARPALO/PUOLUKKATUOTTEET EHKÄISYSSÄ[Cochrane, 9 September 2007] • Estää bakteerien kiinnittymistä • RCT, 10 tutkimusta, 1049 potilasta • Mehu, tabletit; tulos 12 kk ajalta RR 0,65 (0,46 – 0,90) Haittavaikutukset yleisiä! Tulokset parhaat naisten toistuvissa infektiossa; huonompi iäkkäillä naisilla ja miehillä ja niillä joilla katetri
YHTEENVETO – TOISTUVAN KYSTIITIN EHKÄISY [Käypä hoito 2006] • Harkitse kun vähintään 3 vuodessa • 6 kk ajan lääkeprofylaksia ENSISIJAISET • TRI 100 mg tai NIT 50 – 75 mg iltaisin TOISSIJAISET • Metenamiinihippuraatti 1 g x 2 tai fluorokinoloni kolmena iltana viikossa; munuaisten toiminnanvajaus: kefaleksiini 250 mg x 1
VIRTSAKATETRI-INFEKTIOIDEN EHKÄISY[Käypä hoito 7.11.2006] Mikrobilääkkeet ja desinfektio Mikrobilääke asetettaessa EI C Mikrobilääke toistokatetroinneissa EI C Paikallinen antisepti asetettaessa EI C Aseptiset tekniikat (käsidesinfektio) KY D Antibioottiprofylaksi kestokatetr. EI C Rakkoon tai pussiin antiseptejä EI C
KESTOKATETRI JA ANTIBIOOTTIPROFYLAKSI [Cochrane 28 May 2006] • 1 randomisoitu kontrolloitu tutkimus naisilla; katetri yli 24h post.op.; profylaksi vs. hoito oireen mukaan • RR 0,20 (0,06 – 0,66) 5 muussa työssä vaikutus bakteeriuriaan ja pyuriaan; haittoja ei kuvattu tutkimuksissa
VIRTSAKATETRI-INFEKTIOIDEN EHKÄISY[Käypä hoito 7.11.2006] Tekniset ratkaisut Kertakat. kestokatetrin sijaan KY C Rakkopistokatetri KY B Kondomikatetri EI D Vaipat vs. kestokatetri EI D Silikoni vs. lateksi KY D Antibakt. aineella kyllästetyt EI B
KERTAKATETROINTITEKNIIKKA JA INFEKTIOT [Cochrane, 21 August 2007] ”Long-term bladder management by intermittent cathetrisation in adults and children” • 14 RTC-tutkimusta, kaikissa n < 60 • Ei etua / haittaa: steriili vai puhdas, katetrityyppi (pinnoite), kerta- vai monikäyttöinen, itse tai muu katetroija
ANTIBOOTTIPROFYLAKSI URODYNAAMISISSA TUTKIMUKSISSA[Siracusano, In Urogynecol J 2008;19:939] • Italia, 262 invasiivista tutkimusta • Norfloxasiini (400 mg) vs. Lume (-h12) • Desinfektio klooriheksidiinillä • 54 / 262 sai infektion (kontrolli d7, bakteerivetoinen diagnoosi) LÄÄKE INFEKTIO (%) p NOR 18,4 Lume 22,7 .242
Virtsateiden infektiot 7. Menopaussin jälkeen
INFEKTIOIHIN KORRELOIVIA MUUTOKSIA MENOPAUSSISSA[Castelo-Branco, Maturitas 2005;52S:S46] • Limakalvo ohenee ja kuivuu emättimessä ja virtsaputkessa • Epiteelissä tulehdusreaktiota • Laktobasillit ja laktaattipitoisuus vähenevät => vähemmän happoa, vetyperoksidia, muita baktrosidejä • Virtsarakon kollageenimetabolia muuttuu => pienempi supistuvuus
VIT:N RISKITEKIJÄT MENOPAUSSIN JÄLKEEN[Jackson, Am J Med 2004;117:903] • USA, 1017 naista, 1773 henkilö-vuotta, 138 oireista infektiota TEKIJÄ HR (95%CI) > 5 infektion historia 6,9 (3,5 – 13,6) Diabetes 3,4 (1,7 – 7,0) Paikallinen estrogeeni 1,8 (1,0 – 3,4) Munuaiskivet 1,9 (1,0 – 3,7) Ei korreloinut: bakteeriuria tutkimuksen alussa, vaginan laktobasillit
ESTROGEENI JA VTI MENOPAUSSISN JÄLKEEN [Cochrane, 30 Jan 2008] • 9 lumekontrolloitua tutkimusta / 2 voiteesta; 3345 potilasta VALMISTE RR (95%CI) Tabletit 1,08 (0,88 – 1,33) Voide, tutk. 1 0,25 (0,13 – 0,50) Voide, tutk. 2 0,64 (0,47 – 0,86) Kaikissa tutkimuksissa estrogeenin haittoja: rintojen arkuus, vaginaärsytys ja vaginan verenvuoro, kutina
ONKO SEKSI VTI:N RISKITEKIJÄ MENOPAUSSIN JÄLKEEN[Moore, J Gen Intern Med 2008;23:595] • USA, 2-vuoden prospektiivinen kohorttitutkimus, 1017 naista, 108 VTI, 361:llä (40 %) yhdyntöjä HR (95%CI) Riski 2 vrk kuluessa 3,42 (1,49 – 7,80) yhdynnästä Yhdyntöjä harrastavilla ei ollut enempää virtsatieinfektioita muina päivinä
EHKÄISYTABLETIT JA VIRTSAINKONTINENSSI [Townsend, J Urol 2009;181:2170] • Yhdysvallat, 21.864 naista, joilla ei vuonna 2001 virtsan karkailua (sairaanhoitajakohortti) • Seurattu ehkäisylääkkeiden käyttöä prospektiivisesti vuosina 1989 – 2001 • Seurattiin karkailua vuosina 2001 - 2003 • 749:llä inkontinenssi vähintään kerran viikossa
EHKÄISYTABLETIT JA VIRTSAINKONTINENSSI [Townsend, J Urol 2009;181:2170] • Kaltaistettiin: ikä, synnytykset, rotu, tupakointi, kohdun poisto, diabetes Käyttö / VI-tyyppi OR käyttäneille Koskaan 1,27 (1.01 – 1.59) Koskaan /”pakko” 2,48 (1,07 – 5,76) Koskaan /”stressi” 1,04 (0,78 – 1,40) > 10v / ”pakko” 3,28 (1,32 – 8,12) Ei korreloinut infektiotaipumukseen
VIRTSATIEINFEKTIOT JA MENOPAUSSI • Limakalvo- ja kudosmuutokset kystiittiä suosivia • Virtsatieinfektiot lisääntyvät iän myötä • Paikallinen estrogeeni todennäköisesti vähentää infektioiden ilmaantuvuutta • Paikallinen estrogeenisalva lisää virtsan ”stressi”karkailua • Virtsain karkailu ei ole infektion riskitekijä • Seksi lisää infektioriskin lyhytaikaisesti