PISA ohjelman vaikuttavuus esimerkkinä tutkimuksen vaikuttavuudesta

1. PISA ohjelman vaikuttavuusesimerkkinä tutkimuksen vaikuttavuudesta Tieteen vaikuttavuus-seminaari Jarkko Hautamäki Helsingin yliopisto 11.3.2010

2. The Programme for International Student Assessment (PISA) is an internationally standardised assessment that was jointly developed by participating economies and administered to15-year-olds in schools. Three assessments have so far been carried out (in 2000, 2003 and 2006 ). Data for the 4th assessment has been collected in 2009, with results scheduled for release at the end of 2010. Tests are typically administered to between 4,500 and 10,000 students in each country.

3. PISA Assessment Cycle The assessment takes place in three-yearly cycles.Each cycle is named according to the year in which the assessment takes place.  The three cycles, PISA 2000, 2003 and 2006 have been completed. The PISA 2009 cycle is well underway and preparations for the PISA 2012 assessment have begun.In all PISA cycles the domains of reading, mathematical and science literacy are assessed. The main focus of PISA 2000 was on reading literacy, in the sense that it included an extensive set of tasks in this domain. In PISA 2003, the emphasis was on mathematical literacy and an additional domain on problem solving was introduced. In 2006 the focus was on scientific literacy. In the 2009 cycle the assessment of the reading of electronic texts has been introduced as an option. In 2012 the focus of assessment will again be reading.

4. PISA ja OECD • PISA ohjelman laajentuminen • 2000 - 43 maata • 2003 - 41 maata (!) • 2006 - 57 maata • 2009 - 65 maata • Havaintoja: Afrikka, Intia ja Kiina puuttuvat • mutta ohjelmasta ei juuri voi enää mikään itseään kunnioittava maa irtautua (2012 tulossa lisää maita)

5. PISA ja OECD • PISA ohjelman syntyminen IEAn kautta • International Association for the Evaluation of Educational Achievement, 1958 > 1967 • Martti Takala, Torsten Husén, Benjamin Bloom … • 1959-1962 The Pilot Twelve-Country Study • 1st International Mathematics Study, FIMS, 1962 • 2nd International Mathematics Study, SIMS, 1980 • 2nd International Science Study, 1983-4 • Reading Literacy Study, 1990-91

6. PISA ja OECD • PISA ohjelman syntyminen IEAn kautta • OECD taloudellinen rooli (US vetoisen?) talouspolitiikan toteuttajana • kuitenkin koulutusta aletaan katsoa human capital suunnasta • ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta • mutta miten ottaa huomioon kansallis-paikalliset käsitykset omasta koulutuksesta ja sen ’ylivoimaisuudesta’ • OECD osti IEAn keskeisen koordinaattorin (A.S.)

7. PISA ja OECD • PISA ohjelman idea tai motiivi on epäselvä tai sitten ihan selvä kapitalistisen maailman uskomusten läpivientiyritys OECD:n muiden ohjelmien tapaan (erimielisyyttä tulkinnasta) • Voi olla, että taustalla oli myös oletus siitä, että rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa yksityisillä kouluilla ja perheen valinnoilla on tärkeä ainakin ideologinen asema, ’voittaisi’ (asiaa ei ole voitu mistään kunnolla tarkistaa)

8. PISA: vaikutukset Suomessa • Vaikutukset (tarkoitetut tai päätetyt) pieniä (tai vaikeasti tunnistettavia) • Paitsi se, että Suomi esimerkiksi vuoden 2006 aineistonkeruussa on OCED-maailman paras koulumaa ja • yli kaikkien kolmen mittauskerranmaailman parhaiten PISA mittauksissa suoriutunut maa

11. PISA: vaikutukset Suomessa 2 • Vaikutukset (tarkoitetut tai päätetyt) pieniä (tai vaikeasti tunnistettavia) • En tiedä yhtään koululaitosta koskevaa merkittävää päätöstä 2000-luvun Suomessa, jossa olisi käytetty eriytyneesti ja julkilausutusti hyväksi PISA:n tuloksia jonkin asiantilan muuttamiseksi tai jonkun esitetyn muutoksen perumiseksi tai korjaamiseksi

12. PISA: seuraukset Suomessa 1 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Yliopistot laitetaan kilpailemaan kilpailuttamalla PISA:n Suomen osuus, mistä seuraa kustannustason laskeminen ja/tai yliopistojen muiden varojen käyttö kompensaationa

13. PISA: seuraukset Suomessa 2 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Peruskoulua koskeva ideologinen keskustelu, joka juontaa 60-luvulta, on saavuttanut merkittävän vaiheen, jossa 60-luvun poliittisen oikeiston uhkakuvat eivät ole toteutuneet ja poliittisen keskustan ja vasemmiston toiveet ovat osoittautuneet toteutuneiksi • Peruskoulun taso on korkea ja maan eri osat ja eri koulut tasaisen samanlaisia oppilasaineksen osalta (huom - koulujen luokittelu hyväksi tai heikoksi oppilasjoukon keskiarvojen perusteella on tosivaikeata, koska mukana on selektio)

14. PISA: seuraukset Suomessa 3 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Peruskoulun taso on todella korkea ja maan eri osat ja erilaiset koulut tasaisen hyviä • Heikoimmat oppilaat (alin 10%-25%) ovat ehdottomasti maailman parhaita heikkoja ja parhaimmat (ylin 25%-5%) ovat nyt maailman parhaiden maiden tasolla (science alueella Korean ja Sveitsin), eli arvelu tasapäistämisestä ei pitänyt paikkansa • Erityisopetuksen suomalainen erityisluonne on täsmentynyt hyvin yksilöllisenä, mutta samalla laaja-alaisena palvelujärjestelmänä

15. PISA: seuraukset Suomessa 4 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Peruskoulun korvaavissa eli yksityiskouluissa oppilaiden suoritukset eivät ole millään lailla parempia, mutta eivät huonompiaan kuin kunnallisissa kouluissa, mutta • jos koulujen oppilaiden perheiden sosiaalisen taustan vinous otetaan huomioon oppilaiden suoritustaso on heikompi kuin kunnallisessa koulussa olisi laita (regressio-residuaalit)

16. PISA: seuraukset Suomessa 5 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Peruskoulun opettajankoulutusta ei kukaan ole ’uskaltanut’ viimeisen vuosikymmenen aikana esittää siirrettäväksi muualla (kun tästä liikkui puheita vielä 90-luvun lopussa) • Mitään pedagogista tarvetta tulosten näkökulmasta ei ole todettu aloitusiän alentamiseksi (vaikka ei mitään ole tiedossa miksi niin ei voitaisi tehdä, jos poliittiset voimat niin päättävät)

17. PISA: seuraukset Suomessa 6 • Seuraukset (tapahtunutta ja tulkittua) ehkä jopa merkittäviä • Peruskoulun selostaminen ulkomaalaisille delegaatioille on pakottanut ja tehnyt mahdolliseksi syventyneen tulkinnan oman maan koulutuksesta ja sen historiallisesti muodostumisesta ja kehityksestä nykytilanteen paremmaksi ymmärtämiseksi • Koulutustutkimukseen on saatu (vähän) lisää rahaa, vaikka PISA tutkimusta jotkut moittivat kalliiksi (aivan turhin perustein); tarvittaisiin vielä lisää ja kalliimpia kansainvälisiä koulutustutkimuksen ohjelmia, joihin Suomen olisi ’pakko’ ottaa osaa.