200 likes | 345 Views
Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsa ohjausryhmän mietinnön luovutustilaisuus 9.1.2007. Irja Vesanen-Nikitin Liikenne- ja viestintäministeriö. LVM YM STM Itä-Suomen lääninhallitus Suomen Kuntaliitto Tiehallinto RHK Merenkulkulaitos AKE Finnavia VR Osakeyhtiö.
E N D
Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsa ohjausryhmän mietinnön luovutustilaisuus 9.1.2007 Irja Vesanen-Nikitin Liikenne- ja viestintäministeriö
LVM YM STM Itä-Suomen lääninhallitus Suomen Kuntaliitto Tiehallinto RHK Merenkulkulaitos AKE Finnavia VR Osakeyhtiö Linja-autoliitto Suomen Paikallisliikenneliitto Suomen Taksiliitto Kynnys ry Invalidiliitto Reumaliitto Vanhustyön keskusliitto Kuurojen liitto Näkövammaisten keskusliitto WSPGroup (koordinaatio) Ohjausryhmän osallistujatahot
Ohjausryhmän tehtävät • edistää esteettömyyden huomioon ottamista liikennealalla • aktivoida alan tutkimusta yleisesti • Käynnistää, seurata ja valvoa erityisesti sellaisia hankkeita jotka tukevat strategiassa mainittuja aihealueita kuten Esteetön kunta-verkostoa • Järjestää kyseisiä hankkeita koskevia seminaareja ja koulutustilaisuuksia • Huolehtia hankkeiden seurannan järjestämisestä ja niiden vaikuttavuuden selvittämisestä • Huolehtia hankkeiden ja hyvien ratkaisujen ja käytäntöjen tiedotuksesta ja • Muihin T&K-ohjelmiin ( Matkakeskushanke, MPK) sisältyvien esteettömyyttä edistävien hankkeiden koordinoinnista
Toiminta • 4.11.2003 – 9.1.2007 • 3 hankehakua – yhteensä 30 hanketta • 3 opinnäytetyötä • Kehittämistoimintaa 26 paikkakunnalla • Esteetön kuntaverkosto- 38 kuntaa • Koulutustilaisuudet, seminaarit, lehtiartikkelit yms.
Hyötyjä ja tuloksia • Uusia ohjeita: Asemien ulkotilojen valaistus, MPK:n asiakasprofilointi, jalankulkuväylien talvihoidon kunnossapitoluokitus • Uusia oppaita: koulutusmateriaaliksi opaskirja, kalvosarja, DVD-video • Uusia käytäntöjä ja toimintamalleja: esteettömyys liikenneturvallisuussuunnitelmissa, laatukäytäväsuunnitelmissa, kaavoituksessa • Uusia palveluja : kouluttajapankki, reittioppaaseen myös palvelulinjat • Hyviä malleja: esteettömät esimerkkilinjat, uudenlainen tyyppipysäkki, työkalu matkustajainformaation käytettävyyteen, kuntien kartoitukset ja toimenpideohjelmat • Uusia tuotteita: ulkoympäristöön tuotteita kuten reunakivimalli (hanke jatkuu YM:n johdolla) • Lainsäädännön implementointiin liittyviä selvityksiä: kaukoliikenteen bussi, lentomatkustajien siirtyminen lentokoneeseen, vesiliikenteen esteettömyys (vesiliikenteen toimintasuunnitelman laadinta jatkuu vuodelle 2007) • Muita selvityksiä: led-valojen käyttö, kokonaisvaltainen est.kustannusten arviointi
Johtopäätökset ja suositukset • Esteettömyyden edistäminen tärkeä painopiste yhteiskunnan tasa-arvon kehittämisessä • Toimintatapojen muutos ja läpäisyperiaate välttämätöntä • 6 Elsa-teesiä eli yleispätevää väittämää jotka perustuvat nyt tehtyihin selvityksiin ja vahvistavat aiemmin hyväksyttyjä periaatteita • 4 suositusta LVM:n hallinnonalalle
Toimintatapojen muutos • Elsa-ohjelma on tuottanut uutta tietoa jota käyttää jokapäiväisessä toiminnassa • Vanhojen käytäntöjen muutos nyt helpompaa • Läpäisyperiaate kaikkien toimijoiden työssä - ihmisten liikkumiseen vaikuttavista toimenpiteistä päätettäessä, käytännön suunnittelutyössä ja toteutuksessa
Elsa-teesit • Teoriat eivät auta jos niitä ei saa käytäntöön • Ilman yhteistyötä ja sitoutumista ei päästä eteenpäin • Hyvät ratkaisut, toimintamallit ja palvelut eivät ole kalliita • Onnistuminen ei ole varmaa ilman käyttäjien kuulemista • Matkaketju, jonka jokin osa ei toimi ei ole esteetön • Esteettömyys ei etene paikallistasolla mikäli kunnat eivät saa riittävästi tukea ja tietoa
Teoriat eivät auta jos ei niitä saada käytäntöön • Vastuu käytäntöön viemisestä kaikilla ohjelman osapuolilla • Elsa-sivuilta tietoa määräyksistä, ohjeistuksesta ja hyvistä käytännöistä – sivut www.elsa.fi säilytetään ja ylläpidetään • Tiedon jako, koulutus, velvoitteet ja taloudelliset houkuttimet
* linja-autoliikenteenharjoittajat, taksi- ja invataksiliikenteen harjoittajat, Finnair Oy ja muut lentoyhtiöt, VR Osakeyhtiö ja vesiliikenteen harjoittajat Liikenne- ja viestintä- ministeriö Sosiaali- ja terveys- ministeriö Ympäristö- ministeriö Muut ministeriöt • Kunnat • vammaisneuvostot • vanhusneuvostot • esteettömyysstrategiat • ja - ohjelmat Suomen Kuntaliitto Tiehallinto Lääninhallitusten esteettömyystyö- ryhmä STAKES Ratahallintokeskus Ilmailulaitos Liikenteenharjoittajat* Desing of All- verkosto Läänien esteettömyys- työryhmät Merenkulkulaitos Vammaisjärjestöt Vanhusjärjestöt Kansanterveysjärjestöt Korkeakoulut TEKES Tutkimuslaitokset Ajoneuvohallinto- keskus
Ilman yhteistyötä ja sitoutumista ei päästä eteenpäin • Saumattomien matkaketjujen aikaansaaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä eri toimijoiden kesken • yhteistyötä on jatkettava • Kukin taho sitoutuu omalta osaltaan • Sitoutuminen on vastuun ottamista ja toiminnan suuntaamista sen mukaan • Perustetaan yhteistyöelin seuraamaan suositusten toteutumista ja kansalaisnäkökulman eteenpäin viemistä
Hyvät ratkaisut, toimintamallit ja palvelut eivät ole kalliita • Oleellista on tieto käyttäjien tarpeista ja asian huomioon otto aikaisessa vaiheessa • Kaikille soveltuva ratkaisu vähentää muutostarvetta sekä erityisratkaisujen tarvetta ja siten suurempia kustannuksia • Usein riittää toimintatavan muutos, uudet asenteet ja ymmärrys • Suunnittelussa tärkeää on aikataulutus ja jako heti toteutettaviin toimiin, muiden hankkeiden yhteydessä toteutettaviin ja erillishankkeisiin • Läpäisyperiaatteella esteettömyys paranee normaalin toiminnan kautta
Onnistuminen ei ole varmaa jos käyttäjiä ei kuulla • Arkiset pulmat konkreettisesti vastuutahojen tietoon – lisää ymmärrystä • Riittävän laaja käyttäjien osallistuminen varmistaa, että esteettömyys on ymmärretty oikein ja kaikki osatekijät on otettu huomioon
Matkaketju jonka jokin osa ei toimi ei ole esteetön • Kokonaisvaltaisuus • Julkisessa liikenteessä kaikkien matkaketjun osien on oltava esteettömiä – esim. matkustajainformaatio, kulku pysäkille, pysäkit, palvelu ja kalusto – esteettömyyssuunnitelmia tehdessä oltava yhteydessä koko ketjun toimijoihin ja pyrittävä yhtenäisiin aikatauluihin • Keinona mm. MPK:n kehittäminen
Esteettömyys ei etene paikallistasolla mikäli kunnat eivät saa riittävästi tukea ja tietoa • Elsan esteetön kunta- verkoston kuntia ei saa jättää heitteille – lääninhallitukset • Koulutus, • Tietopankki hyvistä ratkaisuista • Tietojen vaihto muiden kuntien kanssa • Opas oman strategian ja ohjelman laatimiseen
Suositukset liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle • Esteettömyyden edistämiseen tarvitaan poliittista tahtoa ja tämän tahdon konkretisoitumista • Perinteiset hallinnon keinot käyttöön - lainsäädäntö, velvoitteet, tulosohjaus • Tarvitaan voimakkaampia taloudellisia houkuttimia ja pakotteita • Esteettömyysstrategian toimintaohjelma on uusittava
Poliittisen tahdon ilmaisuja konkretisoituminen • Esteettömyysstrategia ei riitä – esteettömyys hallitusohjelmaan, pitkän tähtäyksen liikennepoliittisiin linjauksiin • konkretisoituu normaalissa virkatyössä (hallintotoimet ja käytännöt, yleinen lainsäädäntö) • VN periaatepäätös Design for all-periaatteen merkityksestä
Perinteiset hallinnon keinot • Lainsäädäntö – mm. kalustoa koskeva tekninen lainsäädäntö kuntoon • Tulosohjaus – nykyisin vain lääninhallituksille asetettu tulostavoitteita • Tulosohjaus- mittareita seurantaan tarvitaan • Elsa-ohjeistus väylälaitosten käytäntöihin • Esteetön kunta-verkosto lääninhallitusten vastuulle
Voimakkaammat taloudelliset houkuttimet • Infrastruktuuri-investoinneissa, joihin ohjataan yhteiskunnan varoja tulee aina edellyttää myös esteettömyyden edistämistä • Erillisrahoituksen osoittaminen esim. teemapakettiin
LVM:n esteettömyysstrategian toimenpideohjelma uusittava • Osittain vanhentunut • Erillistä toimenpideohjelmaa tarvitaan yhä • Tulisi paremmin tukea esim. tulosohjausta