Puolustusvoimien tutkimuslaitos

1. ”Laita tämän laatikon tilalle esitykseesi sopiva kuva” • aseta kuva esityksen pohjalle -> Draw; Order; Send to Back • (harmaat palkit, punainen kulma ja torni ovat kuvan päällä) • Lisätietoja eli PV:n graafinen ohjeisto löytyy PVAH:sta: • Yhteiset; P-R muut sovellutukset; PE tiedottaa Muut asiat; 5.JULKAISUT; Puolustusvoimien graafinen ohjeisto Puolustusvoimien tutkimuslaitos Miksi sotilas pysyy taistelussa – Sotaisa ihminen?

2. Luennon sisältö • Peruskysymykset ihmislajin aggressiivisuudesta ja sotaisuudesta • Tribaalisesta sodankäynnistä teollisen ajan massasotiin ja postmodernin ajan hybridisotiin • Pelko ja pakokauhu sotilaskulttuurissa • Mikä sotilasta auttaa pysymään taistelussa, henkensä uhalla PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

3. Sotaisa rotu (Jukka Poika) Maailma, mikä meininki Maailma, mikä meininki Samako menoko jatkuu, ku eilenki Sama meno jatkuu, kyllä Sillä Sotaisa rotu Tää on sotaisa rotu… … Vaikka ruoka loppuu ni sota ei lopu Bensa loppuu ni sota ei lopu Ganja loppuu ni sota ei lopu Ei riitä konflikti, ei riitä suukopu Kun me tapellaan, on tapettava joku Ensin tulee verta ja sitten vasta sopu Ja jos ei tule sopua ni sota ei lopu PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

4. Aggressiivisuus ja sodankäynti • Aggressiivisuus on yksilön väkivaltaisuutta • Sodankäynti on yhteisöllisen väkivallan muoto • Miten pitkälle sodan syitä voi johtaa yksilön ominaisuuksista? PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

5. Aggressioteoriat • Freud: kaksi synnynnäistä ja vastakkaista energialatausta - viha ja rakkaus ovat uutta luovia voimia • Viettiteoreetikko Lorenzin (1966) mukaan argessiivisuus ja vihamielisyys kuuluvat ihmisen luonteeseen • Albert Bandura: yksilöllä voi olla matala tai korkea geneettinen aggressiovalmius, mutta ympäristö ja kasvatus opettavat ehkäisemään tai ilmaisemaan aggressiivisia impulsseja • Ei-teoreettiset käyttäytymistutkimukset: Juuri mikään yksittäinen tekijä ei pysty selittämään kuin pienen osan yksilöiden välisistä eroista aggressiivisuudessa. PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

6. Väkivaltaisuus – itsetuhoisuus analyysi (VITA) • Menetelmä sisältö kehitettiin mittaamaan tutkimusten perusteella havaittuja itsetuhoisuuden ja väkivaltaisuuden riskitekijöitä • Riskitekijät jaettiin tilanne- ja taustatekijöihin sekä luonne- ja asennetekijöihin • Tutkimusten perusteella määriteltyjä tilanne- ja taustatekijöitä, mm. • Päihteiden väärinkäyttö, aikaisempi väkivaltaisuus ja rikollistausta • Ihmissuhteiden epävakaus, yksinäisyys, sosiaalisen tuen puuttuminen • Hyvin nuorena väkivaltaisuutta, käytöshäiriöitä ja sopeutumisongelmia • Vanhempien ongelmat ja stressi • Aiempi itsemurhayritys ja itsemurhasuunnitelmat • Tutkimusten perusteella määriteltyjä luonne- ja asennetekijöitä, mm. • Psykoottisuus, psykopaattisuus, antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja antisosiaaliset asenteet, grandiositeetti • vakava masennus, toivottomuuden tunteet, ahdistuneisuus, sosiaalinen vetäytyminen • Tunteettomuus, kovuus, empatian puute • Impulsiivisuus, itsekontrollin pettäminen, aggressiivisuus, vihamielisyys • Negatiivinen tunnetila ja suhtautuminen asioihin, rikollisuutta ihannoivat asenteet PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

7. Auktoriteetin merkitys - Milgramin -tutkimus • Stanley Milgramin tutkimuksessa tutkimuksen koehenkilö uskoi antavansa sähköshokkeja toiselle henkilölle kokeenjohtajan pyynnöstä. Shokkien voimakkuutta kovennettiin asteittain ja koehenkilö kuuli kohdehenkilön valitusta ja pyyntöjä lopettaa. Kun kokeenjohtaja kuitenkin vaati jatkamaan, niin 65% testatuista henkilöistä suostui antamaan sähköiskuja, niiden tehoa käskystä lisäten niin kauan kunnes he lopulta uskoivat tappaneensa uhrin PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

8. Tribalismi ja isänmaallisuus • Tribalismilla tarkoitetaan identiteettiin syvään juurtunutta ja voimakkaan tunnelatauksen sisältävää, yhteiseen kulttuuriin, kieleen, uskontoon tai etnisiin piirteisiin perustuvaa samanlaisuuden ja yhteisyyden tunnetta omaa yhteisöä kohtaan sekä helposti viriäviä, kielteisiä tunteita ulkopuolisia kohtaan • Nykyisissä sodankäynnin epäsymmetrisissä muodoissa on vahvoja tribalistisia piirteitä • Isänmaallisuus on tribalismin jalostuneempi muoto. Se viittaa suhteellisen pysyvään emotionaaliseen kiintymykseen ja tunteeseen kuulumisesta synnyin- tai asuinmaahan, lojaalisuuteen tätä maata kohtaan. Isänmaallisuuteen liittyy myös vastavuoroisuuden velvoite, mutta ei välttämättä vihamielisyyttä muita kulttuureja kohtaan. PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

9. Massasodat, epäsymmetrinen sota ja hybridisota • Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen teollisen ajan massasota rintamalinjoineen. Kehittyneen sotatekniikan merkitys oli ratkaiseva. • Epäsymmetrinen sota: Pienen, heikosti varustetun, mutta samalla liikkeen ja taktiikan kannalta ketterän osapuolen sota suurta, teknistä armeijaa vastaan. • Hybridisota jossa hyökkääjä käyttää kaikkia mahdollisia valtion käytössä olevia väkivallan muotoja, lukuun ottamatta avointa sotilaallista hyökkäystä PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

10. Pelko ja pakokauhu sotilaskulttuurissa • 30-70 %:ssa taistelukyvyn menetys-tapauksista johtuu psyykkisistä syistä • Ensimmäinen maailmansota: Shellshock - pakokauhu johtuu tykistövaikutuksen aiheuttamista neurologisista vaurioista, joille sotilas ei voi mitään • Toinen maailmansota: pakokauhu johtuu moraalin heikkoudesta, jonka vastalääkkeenä toimii esimerkiksi jumalanpalvelus PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

11. Taistelustressi • Taistelustressi on ns. perusstressin, kasautuvan stressin ja traumaattisen stressin yhdistelmä • 98 % sotilaista romahtaa psyykkisesti 60 vrk kestävässä rintamasodan taistelukosketuksessa • Toimintakyvyttömyyteen johtaneessa taistelustressissä on mukana vahva kokemus yksin jäämisestä, ryhmän ulkopuolelle joutumisesta, luottamuksen menettämisestä johtajaan ja laaja-alaisesta hallinnan tunteen ja tilannetietoisuuden menettämisestä PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

12. “A soldier is fighting for and with his buddies” • Sotilasryhmän toimintakyky • Kiinteys, ryhmän pysyvyys • Keskinäinen luottamus ja tuki • Ryhmän moraali • Yhteinen harjoittelu, ammattitaito • Luottamus johtamiseen, toiminnan organisointiin • Luottamus aseisiin • Yhteyden säilyminen omaisiin PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

13. Taistelustressin hallinta, yksilötekijät • Stressin hallintastrategia, coping • Taustastressi, • Taistelukokemus, harjaantuminen, koulutus, • Rooli taistelijaryhmässä, • Sitoutuminen, taistelutahto • Kokemus tehtävän mielekkyydestä, ymmärrettävyydestä ja hallittavuudesta • Itseluottamus, • Fyysinen toimintakyky PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

14. PERINTEINEN LUOTTAMUS Yhteinen sotilasperinne ja -kulttuuri Koulutus, harjoittelu Taistelukokemus Arvot, ideologia Vahvat tunnesiteet Ryhmän hyväksi toimiminen PIKALUOTTAMUS (Swift trust) Näyttö ammattitaidosta Näyttö organisaation luotettavuudesta Sosiaaliset taidot Kommunikointi ja tavoitteista sopiminen Vahva tehtävämotivaatio Hyvä ammatillinen ennakoitavuus Sotilasryhmän luottamustekijät PVTUTKL - professori Jukka Leskinen

15. Hardiness /sitkeys, sisukkuus On persoonallisuuden orientaatio, johon sisältyy • peräänantamaton sitoutuminen työhön ja tehtäviin • vahva hallinnan tunne, kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista • avoin, rohkea suhtautumistapa muuttuviin tilanteisiin ja haasteisiin • suhtautuminen vaikeuksiin tai muuten stressaaviin kokemuksiin niin, että ne ovat osa normaalia elämää ja että niistä voi oppia • Sisukkuus on suhteellisen pysyvä yksilön persoonallisuuden orientaatio, joka tukee stressin hallintaa, jota voi jossain määrin oppia ja jota (sisukas) johtaja voi heijastaa ryhmäänsä PVTUTKL - professori Jukka Leskinen