TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA VERTAILU

1. TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA VERTAILU Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi –hanke Teemafoorumi, Kotka 15.9.2010 Ylitarkastaja Sinikka Tamminen, Opetushallitus

2. ESITYKSEN SISÄLTÖ • Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta • Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen • Ammatillinen tunnustaminen, säännellyt ammatit, toimivaltaiset viranomaiset • Ammatillinen tunnustaminen, ei-säännellyt ammatit • Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset • Opetushallituksen lausunnot • Hakumenettelyyn vaikuttavat asiat • Hakemusesimerkkejä sekä kysymyksiä ja vastauksia • Tilastotietoja

3. Tutkintojen tunnustaminen, yleistä • - jaetaan akateemiseen ja ammatilliseen tunnustamiseen • - tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia (jatko-opintoihin tai työhön liittyen), mutta ei tee tutkinnosta suomalaista • - tunnustaminen ei anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä tai sen lyhennettä • - perustuu kansainvälisiin ja pohjoismaisiin sopimuksiin, EU-direktiiveihin, lakeihin ja asetuksiin • - opiskelijalla/hakijalla on valitusoikeus päätöksestä

4. Muu tutkintojen vertailu eri maiden välillä • vertailun tarkoitus ratkaisee kuka vertailun tekee ja miten se tehdään (työllistyminen säänneltyyn/ei-säänneltyyn ammattiin, opiskelijavalinta ja opintojen hyväksilukeminen, titteli)

5. Opiskelemaan ulkomaisen tutkinnon pohjalta- Akateeminen tunnustaminen • akateeminen tunnustaminen tarkoittaa hakeutumista koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella sekä ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa • päätökset tehdään korkeakouluissa/oppilaitoksissa • Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa ulkomaisesta koulutuksesta >> kysymykset osoitteeseen recognition@oph.fi • Jos tavoitteena on jatkaa opintoja Suomessa, ei Opetushallituksen päätöstä pääsääntöisesti tarvita. • Poikkeus: kun henkilö hakee opettajan pedagogisiin opintoihin, edellyttävät korkeakoulut Opetushallituksen rinnastamispäätöstä.

6. Työhön ulkomaisen tutkinnon pohjalta. Kuka päättää kelpoisuudesta?- Ammatillinen tunnustaminen • Ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan päätöksen tekemistä ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta ammattipätevyydestä. • Toimivaltainen viranomainen ja menettelyt riippuvat mm. seuraavista seikoista: • Onko ammatti säännelty Suomessa? • Tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus? • Tutkinnon suoritusmaa • Hakijan kansalaisuus • Tutkinnon taso: korkeakoulututkinto vai toisen asteen tutkinto? • Onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa?

7. Ammatillinen tunnustaminen Ei-säännellyt ammatit • yksityisellä sektorilla tehtävä työ; julkisen sektorin tehtävät, joihin ei ole laissa tai asetuksessa määrättyjä kelpoisuusvaatimuksia • Esimerkiksi yrityksissä: johtaja, kirjanpitäjä, talouspäällikkö • työnantaja arvioi ulkomaista tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista sekä tekee päätöksen koulutuksen sopivuudesta tehtävään • silloin kun kyseessä on korkeakoulututkinto, voidaan henkilölle antaa Opetushallituksen päätös tason rinnastamisesta • Kun kyseessä on ammatillinen tutkinto, voidaan antaa Opetushallituksen lausunto • Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa myös työnantajille, kysymykset: recognition@oph.fi tai puhelimitse

8. Ammatillinen tunnustaminenSäännellyt ammatit, toimivaltainen viranomainen • Säännelty ammatti = kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa tai asetuksessa. Suomessa n. 70 säänneltyä ammattia, joista suurin osa terveydenhuoltoalalla. Lista säännellyistä ammateista on Opetushallituksen verkkosivuilla. • Ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle on toimivaltaisen viranomaisen tehtävä päätös virkakelpoisuudesta tai oikeudesta harjoittaa ammattia. • Virkakelpoisuudesta päättää Opetushallitus, tavallisimpia ammatteja: aineenopettajat, luokanopettajat, lastentarhanopettajat, lakimiehet, sosiaalityöntekijät, palomiehet • Oikeudesta harjoittaa ammattia päättää ao. toimivaltainen viranomainen, esim. terveydenhuollon ammatit Valvira, eläinlääkärit Evira

9. Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset • perustuvat kahteen lakiin: laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (lyh. AP-laki, 1093/2007, EU/ETA-alue) ja laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (lyh. UO-laki, 531/1986, muu maailma) • päätös tehdään henkilökohtaisesta hakemuksesta, todistusasiakirjat vaaditaan • minimiedellytys: tutkinto ja korkeakoulu virallisia ko. maan koulutusjärjestelmässä • päätös antaa kelpoisuuden vaadittavan tutkinnon osalta; voi olla myös muita vaatimuksia (kielitaito) • Hinta 204 euroa + 10 euroa toimituskulut • päätöksestä on valitusoikeus

10. Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset,Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (AP-laki): sovelletaan kun hakija on EU/ETA-kansalainen ja ammattipätevyys on hankittu EU/ETA-maassa • Periaate: myönnetään sama kelpoisuus kuin hakijalla on lähtömaassa • Esim. psykologille ei voida myöntää luokanopettajan kelpoisuutta eikä luokanopettajalle aineenopettajan kelpoisuutta • Päätös: kelpoisuus tiettyyn ammattiin tai nimeltä mainittuun tutkintoon (esim. luokanopettaja, englannin kielen opettaja lukiossa, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, oikeustieteen maisteri) • voidaan tunnustaa myös muita kuin korkeakoulututkintoja • jos on olennaisia eroja hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä voidaan asettaa korvaava toimenpide: sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe; ei voida vaatia tiettyjä opintoja • ammattikokemus voi kompensoida eroja koulutuksen sisällössä

11. AP-laki:Korvaava toimenpide • Korvaava toimenpide on tapa varmistaa, että hakijan ammatillinen pätevyys on riittävä. • Sopeutumisaika tarkoittaa työskentelyä ao. ammatissa määräajan ohjauksen alaisena. Maksimiaika 3 vuotta. • Kelpoisuuskoe on koe, jossa osoitetaan erilaisin tavoin ammatillinen osaaminen. Kelpoisuuskoe suoritetaan korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa, jossa voi suorittaa ao. ammattiin valmistavan tutkinnon. • Opetushallituksen päätöksen mukana annetaan ohje korvaavan toimenpiteen suorittamisesta. • Hakija ilmoittaa korvaavan toimenpiteen suorittamisesta Opetushallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen kelpoisuudesta.

12. Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset,UO-laki • tutkinto tai opintosuoritus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen • pääsääntöisesti ulkomainen tutkinto rinnastetaan tasoltaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto, tohtorin tutkinto) • erityisestä syystä voidaan rinnastaa nimeltä mainittuun tutkintoon tai tietyn kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (esim. opettaja) • voidaan rinnastaa vain vähint. kolmivuotisia korkeakoulututkintoja • lisävaatimukseksi voidaan asettaa Suomessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden määrälle on asetuksessa yläraja (opintosuorituksen rinnastamisessa)

13. UO-laki:Täydentävät opinnot • Silloin kun rinnastetaan tutkinnon taso ei täydentäviä opintoja voida vaatia. • Rinnastettaessa tietyn kelpoisuuden tuottavaan tutkintoon tai opintoihin riippuu täydentävien opintojen määrä ja sisältö hakijan tutkinnon ja suomalaisen tutkinnon välisistä eroista. Tarvittaessa pyydetään lausunto ao. koulutusta järjestävästä korkeakoulusta. • Esim. rinnastettaessa opettajan pedagogisiin opintoihin vaaditaan tavallisesti 15 op:n laajuiset täydentävät opinnot. • Täydentävien opintojen suorittamiseksi on haettava opiskeluoikeutta korkeakoulusta. • Täydentävät opinnot suoritettuaan henkilö on kelpoinen Opetushallituksen päätöksessä mainittuun tehtävään. Erillistä päätöstä kelpoisuudesta ei tarvita.

14. Lausunnot ulkomaisista toisen asteen tutkinnoista • Opetushallitukselta voi pyytää lausuntoa silloin, kun hakijan ulkomailla suoritettua tutkintoa ei voida rinnastaa suomalaiseen korkeakoulututkintoon, mutta tutkinto on suoritusmaassa viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluva ammatillinentutkinto. • lausunnossa annetaan tietoa tutkinnon sisällöstä ja tasosta, sekä tutkinnon antamasta pätevyydestä lähtömaassa • tutkintoa verrataan lähinnä vastaavaan suomalaiseen koulutukseen • lausunnosta voi olla hyötyä työelämässä tai jatko-opintoihin haettaessa • virkakelpoisuutta lausunto ei tuota • hinta 98 euroa (+ alv 22 %) + toimituskulut 10 euroa

15. Lisätietoa • suomeksi: www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen • ruotsiksi: www.oph.fi/examenserkannande • englanniksi: www.oph.fi/recognition • Sivut sisältävät mm. erilliset hakulomakkeet ja ohjeet tutkintojen tunnustamista sekä lausuntoja varten, tietoa säännellyistä ammateista. Tiedustelut • recognition@oph.fi

16. Millainen hakemus ja mihin?Hakumenettelyyn vaikuttavat asiat • Tutkinnon suoritusmaa • Hakijan kansalaisuus • Tutkinnon taso: korkea-asteen tutkinto vai toisen asteen tutkinto? • Tarvitaanko akateemista vai ammatillista tunnustamista? • Onko ammatti säännelty Suomessa? • Onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa? • Tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus?

17. Esimerkkejä hakumenettelystä, toimivaltaiset tahot • 1. Jos haluat jatkaa opintoja Suomessa • >> yhteys korkeakouluun/oppilaitokseen • 2. Jos olet terveydenhuollon ammattilainen ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia; riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet • >> hakemus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) • 3. Jos olet eläinlääkäri ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia: riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet • >> hakemus Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira)

18. Esimerkkejä hakumenettelystä, toimivaltaiset tahot • 4. Jos olet valmistunut johonkin muuhun ammattiin, joka löytyy säänneltyjen ammattien listasta, ja haluat kelpoisuuden samaan ammattiin Suomessa • >> Tarkista listasta toimivaltainen viranomainen ja selvitä hakemusmenettely kyseiseltä viranomaiselta • Useimmissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen on Opetushallitus.

19. Esimerkkejä hakumenettelystä, hakemus Opetushallitukseen • 1. Jos olet EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan tutkinnon (korkeakoulututkinto tai muu tutkinto) EU/ETA-maassa (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, lastenhoitaja, juristi, palomies, poliisi) • >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 • 2. Jos olet suorittanut ulkomailla vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon, joka tuottaa kelpoisuuden tehtävään, joka ei Suomessa ole säännelty (esim. insinööri, johtaja, ekonomisti, Master of Commerce, ekonomexamen, Magister Artium): riippumatta suoritusmaasta ja kansalaisuudesta • >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohta 2

20. Esimerkkejä hakumenettelystä, hakemus Opetushallitukseen • 3. Jos olet muun kuin EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan korkeakoulututkinnon (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) missä maassa tahansa • >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 • 4. Jos olet suorittanut ulkomailla ammatillisen tutkinnon tai enintään kaksivuotisen korkeakoulututkinnon, riippumatta kansalaisuudesta • >>Opetushallitus, lausuntohakemus

21. Esimerkki 1, virkakelpoisuushakemus OpetushallitukseenTutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-maa tai Sveitsi; kansalaisuus: EU/ETA-maan tai Sveitsin; kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa; tutkinnon taso: korkeakoulututkinto • Kelpoisuusvaatimus: tietyntasoinen tutkinto • > tunnustamishakemus, kohta 2, vain korkeakoulututkintoja voidaan rinnastaa • Saksalainen, joka on suorittanut lääketieteen tohtorin tutkinnon Saksassa, voi hakea tutkinnon tason rinnastamista suomalaiseen tohtorin tutkintoon. • Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot • > tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 • Suomalainen, joka on suorittanut Ruotsissa lärarexamen-tutkinnon, voi hakea luokanopettaja- tai aineenopettajakelpoisuuden tunnustamista, lisäksi annetaan erikseen päätös tutkinnon tason rinnastamisesta. • Italialainen, joka on suorittanut Italiassa juristin tutkinnon, voi hakea kelpoisuutta virkaan, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tutkinto, lisäksi annetaan erikseen päätös tutkinnon tason rinnastamisesta.

22. Esimerkki 2, virkakelpoisuushakemus OpetushallitukseenTutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-maa tai Sveitsi; kansalaisuus: EU/ETA-maan tai Sveitsin; kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa; tutkinnon taso: toisen asteen tutkinto • Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot • > tunnustamishakemus, kohta 3 • Suomalainen, joka on suorittanut Ruotsissa brandman-koulutuksen, voi hakea päätoimisen pelastustoimintaan osallistuvan miehistön kelpoisuutta • Ahvenanmaalainen, joka on suorittanut Ruotsissa barnskötare-koulutuksen, voi hakea kelpoisuutta toimiakseen lasten päivähoidossa (sosiaalialan kelpoisuus). • Virolainen, joka on suorittanut Viron SNT:ssa eli entisessä Neuvostoliitossa lastentarhanopettajan tutkinnon, jonka jokin EU/ETA -maa on tunnustanut ja jossa hakija on työskennellyt ammatissa vähintään kolme vuotta, voi hakea ammattipätevyyden tunnustamista (AP-laki)

23. Esimerkki 3, virkakelpoisuushakemus OpetushallitukseenTutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-alueen ulkopuolinen maa; kansalaisuus: mikä tahansa; tutkinnon taso: korkea-asteen tutkinto • Kelpoisuusvaatimus: tietyntasoinen tutkinto • > tunnustamishakemus, kohta 2, vain korkeakoulututkintoja voidaan rinnastaa • Venäläinen, joka on suorittanut insinöörin tutkinnon Venäjällä, voi hakea tutkinnon tason rinnastamista. Ei voida rinnastaa diplomi-insinööriin, koska se ei ole säännelty ammatti Suomessa. • Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot • > tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 • Venäläinen, joka on suorittanut Venäjällä korkeakoulututkinnon, joka tuottaa opettajankelpoisuuden, voi hakea opettajatutkinnon rinnastamista • Intialainen, joka on suorittanut Intiassa Master of Science –tutkinnon pääaineena Social Work, voi hakea tutkintonsa rinnastamista sosiaalityöntekijältä vaadittaviin opintoihin

24. Esimerkki 4, lausuntohakemus OpetushallitukseenTutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-alueen ulkopuolinen maa; kansalaisuus: mikä tahansa; tutkinnon taso: toisen asteen tutkinto • EU/ETA-alueen ulkopuolelta voidaan rinnastaa ainoastaan korkeakoulututkintoja. • Tutkinnon suorittanut voi hakea Opetushallituksen lausuntoa. Lausunto ei tuota virkakelpoisuutta, mutta voi olla hyödyksi työnhaussa. • Hakijalla kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa: • Ainakin Venäjällä, Irakissa, Iranissa ja Kiinassa on toiselle asteelle sijoittuvia opettajakelpoisuuden tuottavia tutkintoja. Näitä ei voida rinnastaa, joten rinnastamishakemus on turhaa työtä.

25. Tilastotietoa 1997 - 2009 • 1997 – 2009 yhteensä noin 5800 tunnustamishakemusta • 1998: 264 hakemusta; 2009: 715 hakemusta • Hakemusten määrä kasvaa noin 10 % vuosittain • Annettu yhteensä 4786 päätöstä, joista noin 67 % UO-lain mukaisia • Kielteisiä päätöksiä 0,7 % • 28 valitusta • Hakijan kansalaisuus: Suomi 34 %; muu EU/ETA 14 %; muu kuin EU/ETA 51 %; ei kansalaisuutta 1 %

26. Yleisimmät tutkinnon suoritusmaat - Neuvostoliitto ja Venäjä 42,7 % - Iso-Britannia 9,4 % - Ruotsi 8,5 % - Saksa 4,8 % - Yhdysvallat 3,9 % - Viro 3,9 % - Ranska 2,4 % - Unkari, Ukraina, Puola, Alankomaat, Irak ja Italia n. 1 % kukin Kaikkiaan 124 maata.

27. Tietyn kelpoisuuden tuottaneet päätökset: Koulutusalat • Opetusala 77 % • Oikeustieteen ala 10 % • Sosiaaliala 10 % • Pelastusala 2 % • Kirjastoala 1 % • Muut alle 1 %