Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkko

1. Kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkko 30.5.2012 Projektisuunnittelija Liisa Lindberg

2. Palveluverkkotyön taustaa • Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutos • Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky lakkautettiin 31.12.2008 (26 kuntaa) • Kuntiin siirtyi yli 50 toimintayksikköä, avohoito ja laitoshoito eriytettiin • Laitoshoito ja kehitysvammapoliklinikka osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä

4. Palveluverkkotyön taustaa • Pirkanmaalla oli 31.12.2011 asukkaita 491 472 ja heistä kehitysvammaisia henkilöitä n.1/2 % (n. 2 500 kehitysvammaista henkilöä) • 2011 kehitysvammapoliklinikalla 3 522 asiakaskäyntiä (3095 v 2010) n. 1 038 eri asiakasta, uusia asiakkuuksia vuodessa 122 • Hoiva- ja kuntoutuspalveluissa 8.5. 2012 pitkäaikaisasiakkaita 226 ja intervallipaikoilla 22 • V. 2012 – 2013 loppuun mennessä vähennystä n. 70 laitoshoidon asiakasta (5/2012 perustuva tieto)

5. Palveluverkkotyön taustaa • Työnjako kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen • välillä kaipasi selkeyttämistä. • PSHP:n kehitysvammahuollon toimialue mukana valtakunnallisessa vammaispalveluhankkeessa 2010 – 2012 (jatkohanke 8/2013 asti) • Perusterveydenhuollon yksikkö, joka vastaa Pirkanmaalla hoito/palveluketjujen laatimisesta asiantuntijoiden käyttöön, lupautui yhteistyökumppaniksi.

6. Palveluverkkotyön tavoite • Vammaisten henkilöiden asiakkuuden tunnistaminen iästä riippumatta, diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen työnjaon selkiyttäminen • Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa, erityishuollossa ja näiden toimijoiden välillä • Tarpeenmukaisten ja oikein ajoitettujen tukitoimien mahdollistaminen ja negatiivisten seurannaisvaikutusten ennaltaehkäiseminen • Turvata palvelut myös niille synnynnäisesti tai kehitysiässä vammautuneille, jotka eivät kuulu kehitysvammalain piiriin mutta hyötyvät kehitysvammahuollon palveluista • Palvelujen yhteensovittaminen alueellisesti

7. Kohderyhmä • Kehitysvammaiset henkilöt, joilla on fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kehityksen synnynnäinen tai kehitysiässä syntynyt poikkeavuus, mikä vaikuttaa heidän toimintakykyynsä ja iänmukaiseen osallistumiseensa. • Vammaiset henkilöt, jotka moniammatillisen arvion mukaan hyötyvät kehitysvammahuollon palveluista ikään, älykkyysosamäärään tai etiologiaan katsomatta. Pohjana toimii WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF).

8. Palveluverkkotyössä mukana • Välittäjäryhmä • Vammaisneuvostojen, kehitysvammaisten tukiyhdistysten, vammaisjärjestöjen edustajista koottu työryhmä kokoontunut 3 kertaa 2011 aikana työstämään asiakkaan kriittisiä siirtymävaiheita ja palvelujen toimivuutta asiakasnäkökulmasta • Asiantuntijatyöryhmä • Asiakkaan palvelujen kannalta kattava moniammatillinen työryhmä kokoontunut 7 kertaa 3/2011-2/2012 välillä • PSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö

9. Välittäjäryhmän kokoonpano • Omapolku ry • TSAU Tampereen seudun Aspergerin syndrooma- ja autismiyhdistys • Kehitysvammaisten Tukiliitto • Kehitysvammaisten Palvelusäätiö • Tampereen kehitysvammaisten Tuki ry • Me Itse ry • Tampereen Kaupunkilähetys • Mänttä-Vilppulan, Tampereen, Lempäälän, Ylöjärven vammaisneuvosto • PSHP:n erityishuoltoneuvosto

10. Välittäjäryhmän työskentely • 1/2011 työpajassa asetettiin välittäjäryhmän tarkoitus ja tehtävät • Käytiin keskustelua kuntien vammaispalveluista, mitä hyvää, mitä kehitettävää löytyy kuntien peruspalveluissa palvelun käyttäjän näkökulmasta. • Saatiin pohjaa palveluverkkotyölle • 3/2011 "Oppiva kahvila" – menetelmän avulla työstettiin niitä kriittisiä siirtymävaiheita lapsuudesta nuoruuteen, joita vammainen ihminen elämässään kohtaa. Mitä kehitettävää siirtymävaiheisiin liittyy? Mikä toimii hyvin? • Välittäjäryhmän ja palveluverkkotyöryhmän yhteinen tilaisuus • Ensitiedon saaminen vammaisuudesta • Päivähoidosta kouluun • Opiskelun päättyminen ja siirtyminen työelämään • 9/2011 Välittäjäryhmältä saatiin kommentteja ja palautetta palveluverkkoluonnoksesta ja ohjeita juurrutustyön suunnitteluun

11. Asiantuntijatyöryhmä • Ahteneva Ritva sosiaalityöntekijä Kangasala • Annala-Suojanen Virpi kehitysvammahuollon vastaava ohjaaja Virrat • Holmberg-Marttila Doris ylilääkäri, vastuualuejohtaja PSHP • Kaisko Marjaterttu sosiaalityöntekijä Tampere • Kantell Päivi sosiaalityöntekijä Pirkkala • Korpela Raija apulaisylilääkäri, lastenneurologia PSHP • Leino Eeva ylilääkäri, kuntoutuksen vastuuyksikkö PSHP • Lindfors Päivi sosiaalityöntekijä, kehitysvammapkl PSHP • Lähteenmäki Anne kuntoutusohjaaja Akaa • Olkinuora Tuula osastonhoitaja, lasten psykiatria PSHP • Ollinpoika Mari vammaistyön johtaja Nokia • Papinsaari Sirpa vastaava psykologi, kehitysvammapkl PSHP • Punta-Kaunisto Piritta terveydenhoitaja Sastamala • Saranpää Tarja palveluesimies, kehitysvammahuolto PSHP • Saulamaa Leila ylilääkäri, vastuualuejohtaja kehitysvammahuolto PSHP • Tokola Mikko rehtori Sastamala • Tolvanen Manta lastenneurologi, koululääkäri Tampere • Tuominen Pertti ylilääkäri Kangasala • Vina Satu kehitysvammapalveluiden esimies Hämeenkyrö

12. Kunnan peruspalvelujen kuvaus Kunnan peruspalvelut • päivähoito • lastenneuvola • koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto • perheneuvola • lastensuojelu • perusopetus • terveyskeskus • Perustehtävä • Asiakkuuden tunnistaminen • Tehtävät tutkimukset • Ensitieto ja käynnistettävät tukitoimet • Jatkoselvitykset • Jatkotoimenpiteet

13. Lähettäminen erikoissairaanhoitoon ja erityishuoltoon • Jatkoselvittelyt erikoissairaanhoidossa / erityishuollossa aloitetaan etiologian selvittelyllä keskitetysti: • perusterveydenhuollosta lasten lähetteet osoitetaan lastenneurologian poliklinikalle • nuorten ja aikuisten lähetteet kehitysvammapoliklinikalle • Määritelty erikoissairaanhoidon läheteindikaatiot • Määritelty erikoissairaanhoidon ja erityishuollon tutkimus- ja hoitoyhteenvetojen sisältö ja tiedon siirto automaattisesti ja asiakkaan luvalla tarvittaville tahoille • Kuvattu asiakkaaksi tulo erityishuoltoon • Kehitysvammapoliklinikan palvelut ja asiakkaaksi hakeutuminen • Saapuminen määräaikaiseen kuntoutukseen suunnitellusti ja akuutissa tilanteessa

14. Verkostoneuvottelu asiakkaan palvelujen räätälöimiseksi • Työnjaon, moniammatillisen yhteistyön, tarpeenmukaisten ja oikein ajoitettujen palvelujen mahdollistamiseksi nähtiin tarpeelliseksi kuvata sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluihin yhteensopiva verkostoneuvottelun toimintamalli • THL:n ja Innokylän vammaisasioiden oppimisverkosto mukaan verkostoneuvottelun mallintamiseen • – 1. yhteinen työpaja 20.4.2012 jossa mukana palvelun käyttäjiä ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä eri alueilta • Mallinnetaan PSHP:n verkostoneuvottelun toimintamalli – neuvottelun eteneminen – erityisesti asiakkaan näkökulmasta kuvattuna

15. Verkostoneuvottelun eteneminenennen – aikana - jälkeen asiakkaan näkökulmasta • Verkostoneuvottelu kutsutaan koolle kun asiakkaan hyvä hoito-, kuntoutus ja tukitoimien järjestely edellyttävät aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja selkeää hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden koordinointia. • Verkostoneuvottelun kutsuu koolle se taho, jonka asiakkaasta on kyse. Paikalle kutsutaan asiakkaan ja hänen läheistensä lisäksi tarvittavat toimijat mm. kotikunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutoimesta, erikoissairaanhoidosta ja erityishuollosta. • Verkostoneuvottelusta hyötyvät erityisesti rajapinta-asiakkaat eli asiakkaat, joille ei voida asettaa kehitysvammadiagnoosia, (esim. autismin kirjon häiriöt), mutta jotka hyötyvät kehitysvammahuollon tukipalveluista. • Hyödynnetään jo olemassa olevia verkostokäytäntöjä • Palveluohjaajien yhdyshenkilöluettelo (kunnat, kehitysvammahuolto, erikoissairaanhoito) helpottaa verkostoneuvottelun koolle kutsumista

16. Juurrutus • Palveluverkon julkaiseminen (Terveysportti ja PSHP:n ulkoiset www-sivut kesäkuussa 2012) • Juurrutustilaisuudet erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa • Juurrutus kuntiin syksyllä 2012 • Seudulliset tiedotustilaisuudet(2.10. , 11.10., 23.10., 30.0., 6.11.) • Tilaisuuksiin kutsutaan palveluverkon toimijat kunnista, vammaisneuvostot ja sosiaali- ja terveyslautakuntien edustajat miettimään oman kunnan palvelujen toimivuutta • Mahdollisuus tiedotustilaisuuksien jälkeisiin paikallisiin työpajoihin, toimipaikkakoulutuksiin, ketjulähettijaksoihin

17. Ketjulähettitoiminta osaamisen siirtämisen keinona • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämä toimintamalli • Lisää sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä erityishuollon välistä yhteistyötä sekä verkostoitumista • Toimii osaamisen siirtämisen käytäntönä – käytännönläheisenä täydennyskoulutuksena kuntien peruspalvelujen työntekijöille • Hankkeessa päivitetty ketjulähettijaksojen sisällöt Tays kehitysvammahuollossa ja kerätään kokemuksia toiminnan soveltuvuudesta osaamisen siirtämiseen • Viikon aikana voi tutustua Tays kehitysvammahuollossa mm. seuraaviin aihealueisiin: • Kehitysvammalääketieteen erityiskysymykset • Fysioterapia • Puheterapia • Vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot • Autismikuntoutus • Vastuukuntoutus • Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen

18. Kotikunnan vammaispalvelut Päävastuu palvelujen järjestämisestä Kehitysvammainen henkilö PSHP Erikoissairaanhoito synnytyssairaala lastenneurologia lasten psykiatria nuorisopsykiatria aikuispsykiatria aikuisneurologia kuntoutustutkimuspkl (foniatria) PSHP Erityishuolto kehitysvammapkl kuntoutuspalvelut Kunnan peruspalvelut päivähoito lastenneuvola koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto perheneuvola lastensuojelu perusopetus terveyskeskus Kunnan peruspalvelut päivähoito lastenneuvola koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto perheneuvola lastensuojelu perusopetus terveyskeskus Tehtävät Asiakkuuden tunnistaminen Perusselvitykset Ensitieto Käynnistettävät tukitoimet Vaikuttavuusoman elämänhallinnan kohentuminen, toimintakyvynparaneminen, elämänlaatu,hyvinvointi, terveys Lähetetiedot Yhteenvedot hoidosta ja kuntoutuksesta Verkostoneuvottelut tarvittaessa Palveluohjaajien yhteyshenkilöt kunnassa, erikoissairaanhoidossa, erityishuollossa

19. Kiitos! • Linkit lisätietoon: • www.pshp.fi/vammaiskaste • http://vammaispalveluhanke.eteva.fi