ERO EDESSÄ MITÄ VANHEMPIEN ON HYVÄ TIETÄÄ ENNEN EROA

1. ERO EDESSÄMITÄ VANHEMPIEN ON HYVÄ TIETÄÄ ENNEN EROA Eroamisen taito ja tuska Puolisot voivat ajatella erosta ja eroamisesta hyvin eri tavalla. Eron voi nähdä prosessina, joka alkaa eron pohdinnasta ja päättyy erokriisistä toipumiseen. Eroja on monenlaisia ja eroon on olemassa aina jokin syy/syitä. Parisuhteen katkeaminen tuo mukanaan monenlaisia tunteita. • pelko omasta ja lasten selviämisestä • viha, syyllisyys, häpeä, katkeruus, pettymys, helpotus, ilo • hylätyksi tulemisen kokemus voi kestää pitkään Erossa toiveet yhteisestä tulevaisuudesta särkyvät. • yhteiset päämäärät ja suunnitelmat katoavat • taloudellinen tilanne muuttuu • yhteiset ystävät ja sukulaiset saattavat hylätä • kasvatus- ja hoitovastuu lapsista muuttuu • yksinäisyys ahdistaa Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

2. ERON JURIDIIKKAA Avioero on kaksivaiheinen prosessi käräjäoikeudessa Ensimmäinen vaihe • avioeroa on haettava kirjallisesti oman kotikunnan käräjäoikeudesta • hakemuksen voi tehdä yksin tai yhdessä puolison kanssa • avioerohakemukseen ei tarvita perusteluita • hakemus jätetään tai postitetaan käräjäoikeuden kansliaan • hakemuksen jättö-/saapumispäivästä (yhteinen hakemus) tai tiedoksiantopäivästä (toisen puolison hakemus) lasketaan 6 kk:n harkinta-aika • avioeropäätös on maksullinen; valtioneuvoston asetuksen mukainen hakemusmaksu on avioeron ensimmäisessä vaiheessa 72 € • maksu peritään puolisolta, joka hakee eroa yksin tai yhteisessä hakemuksessa ensimmäisenä olevalta puolisolta Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

3. hakemuksen yhteydessä puolisot voivat pyytää käräjäoikeudelta päätöstä ns. avioeron liitännäisasioina esim. • lapsen huollosta • lapsen asumisesta • lapsen tapaamisista • lapsen elatuksesta • pesänjakajasta omaisuuden ositusta varten • yhteiselämän lopettamisesta • kun vanhemmat ovat yhdessä esittäneet hakemuksessaan esim. lasta koskevia ratkaisuja, eikä tuomioistuin katso niiden olevan lapsen edun vastaisia, ne vahvistetaan sellaisenaan • jos toinen puolisoista riitauttaa asian, se etenee oikeuskäsittelyyn • jos toinen puolisoista on yksin hakenut avioeroa ja sen yhteydessä päätöstä esim. lapsen asioista, eikä toinen puoliso vastaa tai reagoi millään tavalla hakemukseen lapsen osalta, tuomioistuin tekee ratkaisun hakemuksen mukaisesti • ”vaikeneminen on myöntymisen merkki” Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

4. Harkinta-aika • harkinta-ajan tavoitteena on antaa puolisoille aikaa sopeutua muuttuvaan tilanteeseen ja pohtia käytännön ratkaisuja • harkinta-aikana voi miettiä vielä lopullista eropäätöstä • puolisot voivat asua yhdessä tai erikseen • puolisot voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun • sovittelu on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa aina esim. lapsiperheessä • Toinen vaihe • avioeron toinen hakemus on jätettävä, kun harkinta-aika on päättynyt • hakemus on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta • lopullisesta eropäätöksestä peritään myös hakemusmaksu, joka II-vaiheessa on 44 € • ellei kumpikaan puolisoista tee toista hakemusta, avioliitto jää voimaan ja ero raukeaa • vanhemmat voivat esittää lasta koskevia ratkaisuja käräjäoikeuden päätettäväksi myös tässä vaiheessa • jos vanhemmat ovat yksimielisiä lasta koskevista asioista, käräjäoikeus päättää vanhempien hakemuksen mukaisesti Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

5. Avioero ilman harkinta-aikaa • jos puolisot ovat asuneet erillään yhtäjaksoisesti kaksi vuotta, harkinta-aikaa ei määrätä • ensimmäinen hakemus avioerosta on kuitenkin tehtävä samoin kuin edellä • puolisoiden erillään asuminen on näytettävä toteen kotipaikkatodistuksin Päätös yhteiselämän lopettamisesta • käräjäoikeus tekee päätöksen siitä, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan perheen asuntoon • toinen puolisoista velvoitetaan muuttamaan pois asunnosta • päätös tehdään sen perusteella, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa (esim. lapset jäävät hänen kanssaan asumaan) • päätös on voimassa toistaiseksi, mutta raukeaa, kun omaisuuden ositus on tehty ja viimeistään kuitenkin 2 vuoden kuluttua • avoparien osalta säädös ei ole yksiselitteinen Omaisuuden ositus • omaisuuden jakaminen voidaan toimittaa joko avioeron ensimmäisessä vaiheessa tai myöhemmin • puolisot sopivat keskenään omaisuuden jaosta • ositukseen vaikuttavat mm. avioliiton pituus ja mahdollinen avioehtosopimus • jos omaisuuden jaosta on riitaa, puolisot voivat hakea käräjäoikeudesta puolueetonta pesänjakajaa suorittamaan osituksen Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

6. LAKI LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on ns. yleislaki, jota erityislait täydentävät (1983/683). Lain tavoitteena on turvata lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin sekä molempiin vanhempiin. LAPSEN HUOLTAJUUS Avioliitossa molemmat vanhemmat ovat automaattisesti yhteishuoltajia. Avoliitossa yhteishuoltajuus vahvistetaan yleensä vanhempien välisellä sopimuksella isyyden vahvistamisen jälkeen. Eron jälkeen vanhemmat voivat edelleen jatkaa yhteishuoltajina tai huoltajuus voidaan sopia sopimuksella tai määrätä tuomioistuimessa vain toiselle vanhemmalle. Arkikielessä puhutaan usein yksinhuoltajasta, kun tarkoitetaan yksin lasten kanssa elävää vanhempaa; vanhemmilla voi silti olla yhteishuoltajuus. Yhteishuollon ajatuksena eron jälkeen on, että molemmat vanhemmat edelleenkin vastaavat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

7. Huoltajan tehtävät: • Huoltajat päättävät yhdessä: • lapsen asuinpaikasta (Kotikuntalaki määrittelee muutto-oikeuden) • lapsen nimestä (erityissäädöksiä Nimilaissa) • lapsen uskontokunnasta (erityissäädöksiä Uskonnonvapauslaissa) • lapsen passista (erityissäädöksiä Passilaissa, esim. passin peruuttaminen) • pankki- ja varallisuusasioista (huoltaja on lapsen edunvalvoja, Laki holhoustoimesta) • lapsen päivähoitoon, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista • Jos lapsen huoltajat eivät asu yhdessä, ei kaikkiin jokapäiväisiin päivähoito-/koulu-/terveydenhuoltoasioihin tarvita molempien huoltajien allekirjoitusta; lähivanhempi voi allekirjoittaa yksin esim. retkiluvat, poissaolotodistukset yms. • Toinen huoltaja voi antaa suostumuksensa myös valtakirjalla toiselle huoltajalle • Mikäli huoltajat eivät pääse yhteisymmärrykseen jostakin lapseen liittyvästä erityisen tärkeästä asiasta, viranomainen ei voi ratkaista asiaa kummankaan huoltajan näkemyksen mukaisesti, vaan koko huoltajuus tulee ratkaista uudelleen (joko sopimuksella tai tuomioistuimessa) Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

8. Huoltajalla on oikeus: • saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta (Henkilötietolaki, Julkisuuslaki, Sosiaalihuollon asiakaslaki) • oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa viranomaispäätöksissä • Huoltajan tulee turvata: • lapselle hyvä hoito ja kasvatus • tulee huomioida lapsen yksilölliset tarpeet • turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö • tarpeellinen valvonta ja huolenpito • lapselle ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä • tukea itsenäistymiseen, vastuullisuuteen ja omien mielipiteiden ilmaisemiseen • ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti tai kohdella loukkaavasti • myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempansa välillä (koskee myös yksinhuoltajaa) • näitä asioita ei voi liittää pelkästään huoltajuuteen, vaan koskee koko vanhemmuutta • Huoltajilla on vahingonkorvausvastuu alle 15 vuotiaan tekemistä vahingoista. Yli 15 vuotiaalla on itsellään sekä vahingonkorvaus- että rikosoikeudellinen vastuu. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

9. Yhteishuollossa lapsen asuinpaikka siirtyy etävanhemmalle automaattisesti, mikäli lähivanhempi kuolee esim. tapaturmaisesti. Jos lähivanhempi oli yksinhuoltaja, etävanhemman tulee tällöin hakea itselleen huoltajuus oikeuden kautta. • Huoltajuus ja asuminen Yhteishuoltajuus ei tarkoita sitä, että lapsi asuu yhtä paljon molempien vanhempien luona. Tällöin puhutaan ns. vuoroasumisesta tai jaetusta asumisesta. • Huoltajuus ja tapaamisoikeus Huoltajuus ja tapaamisoikeus ovat eri asioita. Lapsella on käytännössä katsoen aina oikeus muualla asuvan vanhempansa tapaamiseen. Tapaamisoikeudesta voidaan sopia sopimuksella tai siitä voidaan hakea tuomioistuimen päätös. • Huoltajuus ja elatus Huoltajuus ja lapsen elatus ovat myös erillisiä asioita. Yhteishuoltajuus ei edellytä laajempaa elatusvastuuta kuin yksinhuoltajuuskaan, eikä vaikuta esim. perheen taloudellisiin etuuksiin. Lapsen elatuksesta vanhemmat voivat sopia sopimuksella tai se voidaan määrätä tuomioistuimessa. Elatus voi osittain tai kokonaan toteutua myös lapsen laajalla luonapidolla. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

10. TEHTÄVÄJAKOON PERUSTUVA YHTEISHUOLTAJUUS • Tuomioistuin voi vanhempien hakemuksesta tai muutenkin määrätä huoltajille tehtävien jaon. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmilla vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus, mutta tuomioistuin antaa määräyksen, mistä lapsen asioista lähivanhempi saa päättää yksin. Päätös voi olla myös sen kaltainen, että vanhempien on päätettävä yhdessä esim. lapsen nimestä ja passista, mutta muista asioista lähivanhempi voi päättää yksin. • Väestötiedoissa näkyy maininta molemmilla vanhemmilla, että huolto on jaettu. • Lähivanhemman täytyy kuitenkin esittää viranomaisille ko. päätöstä tehdessään tuomioistuimen ratkaisu, että päätösoikeus on ko. asiasta hänellä yksin. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

11. YKSINHUOLTAJUUS TIEDONSAANTIOIKEUKSIN • Tuomioistuin voi myös määrätä huoltajuuden yksin toiselle vanhemmalle, mutta siten, että etävanhemmalla säilyy tietojensaantioikeus lapsen asioista eri viranomaisilta tai tietyltä viranomaiselta. • Etävanhempi ei voi tällä tiedolla sinänsä tehdä mitään päätöksiä. Jos asia on senlaatuinen, että etävanhemman mielestä lapsen asuminen tai huoltajuus tulisi muuttaa, hän voi laittaa uuden prosessin vireille tuomioistuimessa. • Tiedonsaantioikeus ei näy väestötiedoissa, vaan lähivanhemmalla näkyy ’huoltajuus voimassa’ ja etävanhemmalla ’huoltajuus päättynyt’. • Saadakseen tietoja viranomaiselta etävanhemman on esitettävä tuomioistuimen ratkaisu siitä, että hänellä on tietojen saamiseen oikeus. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

12. LAPSEN ASUINPAIKKA ERON JÄLKEEN Vanhemmat päättävät siitä, miten lapsen asuminen järjestetään eron jälkeen. • lapsella voi olla vain yksi osoite • lapsen osoitteen mukaan määräytyvät tietyt taloudelliset asiat (esim. lapsilisä, asumistuki, päivähoitomaksu) • lapsen osoite vaikuttaa lapsen koulun määräytymiseen • erityisestä syystä koulu voi olla oman koulupiirin ulkopuolelta • lapsen vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, voi muuttaa lapsen kanssa muulle paikkakunnalle asumaan • yhteishuollossa lapsen muuttamisesta on kuitenkin keskusteltava toisen vanhemman kanssa ja mietittävä, olisiko asumisen siirtyminen toisen vanhemman luokse lapselle parempi ratkaisu Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

13. LAPSEN TAPAAMISOIKEUS Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu vakituisesti. Lapsenhuoltolaki ei määrittele tapaamisoikeuden laajuutta eikä käytäntöä. • ”maan tapa”: joka toinen viikonloppu, yksi arki-ilta viikolla, viikko talvella, kaksi kesällä, juhlapyhät vuorovuosina Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään suullisesti tai kirjallisesti. Sopimus voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen. Sopimuksessa on syytä huomioida lapsen ikä, koulurytmi, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Tapaamisten lisäksi lapseen voi pitää yhteyttä puhelimitse, teksti- ja sähköpostiviestein jne. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös valvottuja. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

14. LAPSEN LAAJA LUONAPITO • Edellytykset: • lapsi on tähän halukas ja kykenevä (ikä, persoonallisuus) • lapsen kiintymyssuhteet kumpaakin vanhempaan ovat riittävän kehittyneet • vanhemmat ovat yhteistyökykyisiä ja joustavia • molemmilla vanhemmilla on riittävän suuri asunto, lapselle on tilaa kodissa • asunnot sijaitsevat lähellä toisiaan, jotta päivähoitopaikka, koulu ja ystäväpiiri pysyvät samoina • lasta ja hänen tarvikkeitaan voidaan kuljettaa sujuvasti tai on kahdet varusteet • voidaan erikseen sopia lomista, juhlapyhistä ja ystävien/sukulaisten tapaamisista • voidaan jakaa lapsen kustannukset (esim. päivähoitomaksu tulee vain yhteen osoitteeseen) • voidaan joustavasti sopia vuorojen pituudesta lapsen kasvaessa • Lähtökohtana tulee olla lapsen tarve, ei esim. kompromissi! Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

15. YHTEISTYÖVANHEMMUUDEN TUNNUSMERKKEJÄ • Sitoutuminen vanhemmuusyhteistyöhön • Kommunikointitaidot ja keskusteluyhteyden ylläpito • Lapsista puhuminen ja käytännöllisiin asioihin keskittyminen • Henkilökohtaisten sisältöjen rajaaminen tärkeää • Kyky suojata lasta vanhempien keskinäiseltä konfliktilta • Kompromissin käyttö riitatilanteessa, joustavuus • Lapsen näkökulman esilläpito • Toisen vanhemman mustamaalaamattomuus • Toisen vanhemman kunnioittaminen isänä tai äitinä, hän on lapselle rakas ERO TAPAHTUU VANHEMMASTA MUTTA EI LAPSESTA! Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

16. LAPSEN ELATUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Laki lapsen elatuksesta (704/1975) • Lapsella on oikeus riittävään elatukseen molemmilta vanhemmiltaan. • Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. • Elatusavusta vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lastenvalvojan luona tai elatusapu määrätään tuomioistuimessa. • Elatusavun suuruutta määriteltäessä lähtökohtana on lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. • Oikeusministeriön julkaisu 2007:2 • Elatusapu on tarkoitettu lapsen kustannuksiin, mutta se maksetaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle. • Elatusapu on verotonta tuloa ja maksajalle tietyssä määrin verovähennyskelpoinen. • Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. • Elatusapu on viivästyskorollista ja se voidaan ulosmitata elatusavun suorittajan tuloista tai omaisuudesta. • Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen nuoren elatuksesta, mikäli hän opiskelee esim. lukiossa tai ammattikoulussa. Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

17. Lapsen elatuksen tarve • muodostuu ns. yleisistä kustannuksista ja erityiskustannuksista • yleiset kustannukset • ravinto, vaatteet, jalkineet, henkilökohtainen hygienia • puhelimesta ja tietokoneesta ja niiden käytöstä johtuvat kustannukset • taskuraha, tavanomaiset virkistys- ja harrastusmenot ja –välineet • satunnaiset ja vähäiset terveydenhuoltokustannukset • satunnaiset tai vähäiset koulutusmenot • lapsen osuus kodin kalusteista, koneista ja tarvikkeista • lapsen osuus matkoista • sekä muista näihin verrattavista seikoista • yleisten kustannusten määrä lapsen iän mukaan • 0-6 vuotias 250 € • 7-12 vuotias 290 € • 13-17 vuotias 390 € Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

18. erityiset kustannukset • lapsen osuus asumiskustannuksista muodostuu tietystä prosenttiosuudesta lapsen kanssa asuvan vanhemman asumiskustannuksista • päivähoitokulut • koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminnasta aiheutuvat kulut • koulutuskustannukset • erityisestä harrastuksesta aiheutuvat kustannukset • vakuutusmaksut • erityiset terveydenhuoltokustannukset • lapsen kustannuksista vähennetään lapsen lapsilisä, kohtuullinen osuus lapsen säännöllisistä ansiotuloista ja pääomatulot • lapsen elatuksen tarve jakautuu vanhempien elatuskykyjen suhteessa Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

19. Vanhemman elatuskyvyn arvioiminen • vanhemman tuloina otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat nettotulot • tuloista tehdään vähennyksinä • vanhemman omat yleiset kustannukset 500 € tai 420 € • asumiskustannukset • erityiset terveydenhuoltokustannukset • oman auton käytöstä johtuvat välttämättömät työmatkakustannukset tai muut työmatkakustannukset • opintolainan lyhennys ja korkomenot • vanhemman muu elatusvastuu • lapsen tapaamisesta aiheutuvat matkakustannukset • vain 100 €/kk ylittävältä osalta/lapsi ja max. 100 €/kk/lapsi • lapsen elatus lasketaan kaavalla: • lapsen elatuksen tarve x etävanhemman elatuskyky vanhempien yht. elatuskyky • elatusapua voidaan muuttaa uudella sopimuksella olosuhteiden muuttuessa • elatussopimus voi olla myös määräaikainen Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö

20. ELATUSTUKI Elatusturvalaki 1998/671 • Vanhemmat puhuvat usein ns. ”minimistä”, kun tarkoittavat elatustukea • Elatusapu tulee vanhemmalta, elatustuki tulee yhteiskunnalta. • Elatusavussa ”minimi” on 0 €, kun vanhemmalla ei ole elatuskykyä lainkaan • Täysimääräinen elatustuki on tällä hetkellä129,91 €/kk • Elatustukea voi saada: • jos vanhempi on laiminlyönyt hänelle määrätyn elatusavun suorittamisen • jos elatusapua ei ole määrätty lainkaan tai on määrätty täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusavun suorittajan puutteellisen maksukyvyn perusteella • kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole selvitetty • Elatustuen saamiseksi tulee elatusapu olla vahvistettu joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, paitsi, kun lapsen isyyttä ei ole selvitetty • Lastenvalvoja ei myönnä elatustukea • elatustukea haetaan 31.3.2009 saakka kunnan sosiaalitoimesta (Tampereella elatusturvatoimisto) • 1.4.2009 alkaen elatustukiasiat siirtyvät KELAlle • Kun elatustuki myönnetään elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, se peritään vanhemmalta ulosottotoimin Tampereen kaupunki Perheasiainyksikkö