AGORA LEARNING LABORATORY (ALL)

1. AGORA LEARNING LABORATORY(ALL) Agoran koulutusteknologian laboratorio on tutkimus- ja kehittämisyksikkö sekä tutkijankoulutusympäristö, jonka toiminta perustuu Jyväskylän yliopiston monitieteiseen osaamiseen. Laboratorion tavoitteena on edistää oppimisympäristöjen tutkimuslähtöistä suunnittelua, kehittämistä ja arviointia ottaen huomioon eri koulutusasteiden ja sisältöalueiden näkökulmat. Keskeinen tutkimuksen painopiste on tutkia ja kehittää yksilöllistä opetusta, syvällistä oppimista ja laadukasta vuorovaikutusta edistäviä pedagogisia malleja ja niitä tukevia teknologisia ratkaisuja. Tavoitteena on myös kehittää hyvää e-oppimisen mallia yhteistyössä yliopiston perustutkimuksen ja yritysten soveltavien ratkaisujen kesken. Sovellusalueina ja tutkimuksen konteksteina ovat siis institutionaalisen koulutuksen lisäksi myös työelämän asiantuntijayhteisöt.

2. ALL:n projekteja • Tutkimusmetodologian opiskelua tukevat oppimisympäristöt: • A-Kit: perus- ja jatko-opiskelijoille tarkoitetun tutkimus- ja opiskeluympäristön kehittäminen (interaktiivinen data-analyysi ja tiedon visualisointi) • ALEL – oppimisympäristö kokeellisten tutkimusasetelmien suunnitteluun ja tilastolliseen päättelyyn (käyttöönotto ja tutkimuksellinen arviointi) • Verkko-oppimisen mallit ja arviointimenetelmät: • Digitaaliset portfoliot • TVT:aa hyödyntävät pedagogiset innovaatiot ja oppimisympäristöjen arviointikriteerit Lisätietoja: ALL:n kotisivut http://ktl.jyu.fi/all/ Päivi Häkkinen phakkine@cc.jyu.fi Tommi Kärkkäinen (A-Kit) tka@mit.jyu.fi Marja Kankaanranta marja.kankaanranta@ktl.jyu.fi

3. Toinen kansainvälinen tietotekniikan opetuskäytön tutkimus(SITES) Vaiheet • Tietotekniikan opetuskäytön tilannekartoitus (M1) (1998-1999) • Innovatiivisten opetuskäytäntöjen vertailu (2000-2002) --> laatu- ja arviointikriteerit tietotekniikan opetuskäytölle (M2) • Koulujen, opettajien ja oppilaiden tietotekniikan käytön ja asenteiden syventävä kartoitus M3 (2003-2005) Tutkimukseen osallistuu noin 30 maata.

4. Digitaalinen portfolio • Innovatiivisten portfoliosovellusten kartoitus ja tutkimuksellinen seuranta • Digitaalisen portfolion käyttöönoton ohjaus • Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen • Portfolioajattelun toimivuuden arviointi • Portfolioiden sisällöllinen arviointi ja palaute • Laatu- ja arviointikriteerien muodostaminen • Sisältö: opetuksen, oppimisen ja työskentelyn laatu, kokemukset • Portfolion käyttö: tarkoitus, reflektointi, yhteistoiminta, vuorovaikutus • Teknologinen toteutus

5. Seurattavat digitaalisetportfoliohankkeet • Yhteisöllinen päiväkodin ja koulun toiminnan kuvaus Ryhmä: Keskisuomalaisia päiväkoteja ja kouluja (ks. Kankaanranta 2002) Verkkosovellus: Pedanet / Verkkolehti • Yhteisöllinen verkko-oppiminen Ryhmä: Vaajakummun ala-asteen 2. luokka Verkkosovellus: HumapKids • Koko kouluajan osaamisen näkyväksi tekeminen ja arviointi Ryhmä: Sipoo-instituutti Verkkosovellus: Metodix? • Monitieteinen maisteri- ja tohtoriopiskelu Ryhmä: JY / Esiopetuksen monitieteinen maisteri- ja tohtoriohjelma Verkkosovellus: Pedanet / Yale • Pedagogisen asiantuntijuuden kehittyminen / Opinnäytetyön vaihtoehtoinen rakentaminen (ns. kansiogradu) Ryhmä: Taidekasvatuksen laitos, Erityispedagogiikan laitos Verkkosovellus: Optima • Opintojen ohjaus virtuaaliyliopistossa Ryhmä: Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanke (KasVi) Verkkosovellus: Työporukka • Asiantuntijan / henkilöstön urakehitys Ryhmä: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: sos.terv., maa- ja metsätalous Verkkosovellus: Verkkosalkku2

6. ALEL – Artificial laboratory for exploratory learningTietokoneavusteinen oppimisympäristö tutkimusmetodologian opiskeluun • ALEL –oppimisympäristön hyödyntäminen opiskeltaessa kokeellisen tutkimuksen metodologiaa ja tilastollista päättelyä • Oppimisympäristön suunnittelussa yhdistetty piirteitä monista ohjelmista:simulaatioympäristö, hyperteksti (lukemisto), työvälineohjelma (spss) • Oppimisympäristö pyritty rakentamaan oppimisen teorioista käsin  vaikutteita useista pedagogisista malleista

7. Oppimisympäristön suunnittelun ja hyödyntämisen taustalla vaikuttavat pedagogiset periaatteet: • Opiskelijoiden perehdyttäminen opiskeltavan aihealueen kompleksisuuteen • Opiskelun tukeminen yhdistämällä tarkoituksenmukaisesti omaehtoista tutkimista ja asiantuntija –ohjausta • Oppimisympäristön mahdollisuudet autenttisten ongelmien ja teoreettisen ajattelun yhdistämisessä • Tehtäväsidonnaisen sosiaalisen vuorovaikutuksen parantaminen • Monimutkaisten abstraktien käsitteiden kuvaaminen ja havainnollistaminen

8. A-KITAgora Exploratory Environment for Knowledge Discovery Osana Agora Learning Laboratory (ALL) –osahanketta kehitetään Agora Centerin yhteistä tutkimusinfrastruktuuria. A-KIT-projektin tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa erityisesti kyselytutkimuksen suorittamista kokonaisvaltaisesti tukeva ohjelmistokokonaisuus, joka tukee erilaisten data-aineistojen keräämistä, visualisointia ja interaktiivista, kvalitatiivis-kvantitatiivista analysointia. Järjestelmän dokumentointi tulee myös tarjoamaan mahdollisuuden sen sisältämien menetelmien ja tekniikoiden ((etä)itse)opiskeluun osana tutkijakoulutusta.

9. A-KITTaustaa • suunnittelu ja toteutus tapahtuu läheisessä yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa • perus- ja pohjaoletukset menetelmien taustalla dokumentoidaan osaksi järjestelmää sen opetuskäytön edistämiseksi • järjestelmä ei korvaa tai sisällä perinteisiä tilastollisia menetelmiä (SPSS) vaan täydentää niiden mahdollisuuksia • järjestelmän asteittaisessa kehittämisessä hyödynnetään sillä itsellään luotuja ja siihen itseensä kohdistuvia kyselyjä • tekniset peruslähtökohdat ovat laajennettavuus ja alustariippumattomuus • järjestelmään liitettävien uusien neurolaskentatekniikoiden perusteet julkaistaan kansainvälisissä lehdissä Järjestelmä eroaa olemassa olevista ympäristöistä mm. seuraavilla tavoilla:

10. A-KITTutkimusprosessi Tutkimusongelman käsittelyn kokonaisprosessia kuvataan A-KIT-järjestelmässä seuraavilla vaiheilla: 1. Tausta ja teoriat: tutkimusalue ja siihen liittyvät käsitteet ja teoriat sekä näiden jakautuminen eri kategorioihin; tutkimusongelmat. 2. Tiedon keräys: tarvittavan aineiston hankkiminen; kyselylomakkeen muodostaminen. 3.Tiedon analysointi: aineiston käsittely ja interaktiivinen, kvalitatiivis-kvantitatiivinen analysointi. 4.Tutkimustulokset: johtopäätökset aineiston analysoinnin perusteella.