230 likes | 392 Views
Syntaksin harjoituskurssi CYK140. 9. luento to 27.11. Subjekti: koodausmahdollisuuksia. Primaarit välineet subjektin koodaukseen: kongruenssi sijamerkintä sanajärjestys (kielissä, joissa on tiukka sanajärjesty)
E N D
Syntaksin harjoituskurssi CYK140 9. luento to 27.11.
Subjekti: koodausmahdollisuuksia • Primaarit välineet subjektin koodaukseen: • kongruenssi • sijamerkintä • sanajärjestys (kielissä, joissa on tiukka sanajärjesty) • Kaksi edellä mainittua koodaus-ominaisuutta ovat morfosyntaktisia, kolmas on syntaktinen
Subjektin ominaisuuksia • Yleensä subjekti laukaisee verbin kongruenssin • Tämä ei kuitenkaan ole vain subjekteihin liittyvä ominaisuus; esimerkiksi lakotassa transitiiviverbi kongruoi sekä subjektin että objektin kanssa
Subjektin sijamerkintä • Kielissä, joissa on sijamerkintä, sekä transitiivi- että intransitiiviverbin subjekti on yleensä koodattu nominatiivilla: Isä kaatoi kuusen; kuusi kaatui. • Nominatiivi korreloi usein myös nominin perusmuodon (sanakirjamuodon; ’citation form’) kanssa • Aktiivissa olevassa transitiivilauseessa nominatiivi on yleensä (proto)agentin roolissa
Objektin sijamerkintä • Akkusatiivi esiintyy yleensä lauseissa, joissa on transitiiviverbi: Minä näin sinut; minä söin omenan • Akkusatiivi ei korreloi nominin perusmuodon kanssa • Aktiivissa olevassa transitiivilauseessa akkusatiivi on yleensä (proto)patientin roolissa
Verbin argumenttien koodaus 1 Nominatiivi – akkusatiivi –systeemi Kala-NOM nappasi viehe-GEN. ’Kala nappasi vieheen.’ 2 Ergatiivi – absolutiivi –systeemi Kupi-ŋku milŋa-Ø tiaca-mu. (Yalarnŋga) kala-ERG viehe-ABS napata-PAST ’Kala nappasi vieheen.’
Verbin argumenttien koodaus: jatkuu • Ergatiivi on transitiivilauseen (proto)-agentin sija • Absolutiivi on transitiivilauseen (proto)patientin ja intransitiivilauseen subjektin sija
Absolutiivi • Absolutiivi on normaalisti sama kuin nominin perusmuoto (sanakirjamuoto) • Absolutiivi on intransitiivilauseen ainoan argumentin sija • Absolutiivi edustaa transitiivilauseessa proto-patienttia
Ergatiivi • Ergatiivisija esiintyy yleensä vain niissä lauseissa, joissa on transitiiviverbi • Ergatiivi ei korreloi verbin perusmuodon kanssa • Ergatiivi edustaa transitiivilauseessa (proto)agenttia
Nominatiivi- vs. ergatiivisysteemi Matti-NOM kaatoi kuusi-AKK Kuusi-NOM kaatui. Matti-ERG kaatoi kuusi-ABS Kuusi-ABS kaatui.
Nominatiivi- vs. ergatiivisysteemi: jatkuu Intransitiiviverbin subjekti: S Transitiiviverbin subjekti: A Transitiiviverbin objekti: O Akkusatiivisysteemi Ergatiivisysteemi A S nominatiivi O akkusatiivi A ergatiivi S O absolutiivi
Subjektit • Subjektien tyypillisiä ominaisuuksia eri kielissä: • Subjekti on yleensä agentin roolissa, jos lauseessa on agentti • Subjekti on yleensä ensimmäinen termi perusmuotoisessa, tunnusmerkittömässä lauseessa. (Yli 90 prosentilla kielistä sanajärjestys on SOV tai SVO)
Subjektit: jatkuu iii. Subjekti on puuttuva argumentti imperatiivikonstruktiossa: Mene! Eat up your greens! iv. Subjektit kontrolloivat refleksiivi-pronomineja: Serkkuni todella ihailee itseään. Manaja tena Rabe. *Manaja an-dRabe tena. respect self respect ACC-Rab self ’Rabe respects himself.’ *Himself respects Rabe.’ (Malagasy; Tallerman 1998.)
Subjektit: jatkuu v. Kahdessa yhdistetyssä lauseessa toisen lauseen subjekti voidaan korvata ellipsillä, koska se on samaviitteinen ensimmäisen lauseen subjektin kanssa: [Anttii soitti Emmillek] ja [Øitapasi hänetk myöhemmin] *[Anttii soitti Emmillek] ja [häni tapasi Øk myöhemmin]
Subjektit: jatkuu vi. Subjektit osallistuvat erilaisiin syntaktisiin prosesseihin. Esimerkiksi englannin passiivikonstruktiossa suoran objektin paikalla oleva NP nostetaan subjektin positioon: The students forgot me I was forgotten (by the students).
Suomen passiivikonstruktiosta • Mitä seuraavien esimerkkien valossa voi päätellä suomen passiivista? i. Puut kaadettiin talvella. ii. Lehmät lypsettiin aamulla ja illalla. iii. ?Nyt navetassa märehditään. iv. *Talviöinä tuikitaan taivaalla. v. Päätökseen oltiin tyytyväisiä / *tyytyväinen
Suomen passiivikonstruktiosta: jatkuu • Muuttavatko seuraavat esimerkit yleistystäsi? vi. Miestä ammuttiin haulikolla (Otsikko). (Teksti: Huppupäinen mies ampui kadulla vastaan tullutta miestä jalkaan.) vii. Sanottakoon/*sanottakoot mitä tahansa. viii. Kissojen ei tarvitse ottaa huomioon jatkuvasti lajikumppaneitaan kuten koiran, jonka esivanhemmat olivat laumaeläimiä. Laumassa käsketään ja totellaan.
Subjektin ominaisuuksia suomessa • ’Perussubjektin’ sija on nominatiivi • Nominatiivisubjekti laukaisee finiittiverbin kongruenssin: • Sinä olet oikeassa. • Me olemme oikeassa.
Subjektin ominaisuuksia suomessa: jatkuu • Eksistentiaalisubjektin sija on joko nominatiivi tai partitiivi • Ei laukaise verbin kongruenssia • Sijainti verbin jäljessä (vrt. perussubjekti): • Kellarissa on hiiri/hiiriä. • Pöydässä on jo lasitjalautaset.
Subjektin ominaisuuksia suomessa: jatkuu • Genetiivisubjekti • nesessiivirakenteen ja infiniittisen rakenteen subjekti: • Minun/meidän täytyy mennä. • Anna minun/meidän tehdä se.
Subjektin rakenne suomessa • NP • pronomini • lause tai infinitiivirakenne • Mieleeni tuli [eräs koe]. • Mieleeni tuli, [että voisin kokeilla jotain uutta]. • Mieleeni juolahti [tehdä eräs koe].
Subjektin semanttiset ominaisuudet suomessa • Subjektilla on muihin lauseenjäseniin verrattuna eniten AGENTIN ominaisuuksia • Subjektille on tyypillistä • elollinen tarkoite • omavoimainen liike • kyky panna alulle tapahtumia • kyky aistihavaintoihin
Subjektin ominaisuuksia suomessa • Subjektin keskeiset morfosyntaktiset ominaisuudet suomessa: • nominatiivisija • verbikongruenssi