Syntaksin harjoituskurssi CYK140

1. Syntaksin harjoituskurssi CYK140 Ma 4.12.

2. Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota • Syntagmaattinen suhde • kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: • artikkeli + substantiivi • verbi + subjekti • attribuutti + pääsana • verbi + objekti

3. Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota: jatkuu • Paradigmaattien suhde • tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä ART+__+N voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista

4. Dependenssi • Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde • Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet; ts. pääsana valitsee dependenttinsä ja määrää niiden ominaisuudet

5. Dependenssi: jatkuu Esimerkkejä: • adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa adpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti • monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim. - talo+n takana - kohti seuraava+a vuo+ta

6. Dependenssi: jatkuu • Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä, verbi esim. määrää • dependenttiensä/argumenttiensa määrän • argumenttiensa sijan • monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon) • Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi

7. Dependenssi: jatkuu • Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: • bilateraalinendependenssi: pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot • unilateraalinendependenssi: pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim: Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen omenan / omenan).

8. Dependenssirelaatiot: jatkuu • rinnasteinen dependenssirelaatio • kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja (yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa), esim: • rinnastetut NP:t: kissat ja koirat • rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat • rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.

9. Pääsanan paikka lausekkeessa • Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihinsä: • ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim: • dros y ffordd over the road (Wales: Tallerman 1998)

10. Pääsanan paikka lausekkeessa: jatkuu • ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-to friend-with ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998) • Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä

11. Head- vai dependent-marking • Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee • Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta: • Kim’s house • Ko. konstruktiossa house on pääsana ja omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’s

12. Head- vai dependent-marking: jatkuu • Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin. • Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessä DEPENDENT-MARKING –kielistä.

13. Head- vai dependent-marking: jatkuu • Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan: • aiz upes poikki joki-GEN ’joen poikki’ • caur mezu läpi metsä-ACC ’metsän läpi’ (Campbell 1995.)

14. Head- vai dependent-marking: jatkuu • Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat: • -mantapacha ’since, from’ • qayna watamantapacha ’since last year’ (Campbell1995)

15. Head- vai dependent-marking: jatkuu • Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa: • ruu-majk jar aachi 3SG-because.of the man ’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)

16. Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit • Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä. • Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä: • Taroo-ga tegami-o kaita. Taroo-NOM letter-ACC wrote ’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)

17. Head- vai dependent-marking jatkuu: verbi ja verbin argumentit • Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa: I Ama na-kei-ya na rí muru. the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the vegetable green. ’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)