Maaseudun palveluohjelman esiselvityshanke

1. Maaseudun palveluohjelman esiselvityshanke Esitys YTR:n Sihteeristölle 9.1.2013 Hankevetäjä Antonia Husberg, Kuntaliitto

2. Miksi? • Taustana huoli kasvavista haasteista palvelujen järjestämiselle maaseudulla. • Palvelurakenne muuttuu yhä seudullisemmaksi ja etääntyy maaseudun ja erityisesti syrjäkylien asukkailta (taustalla kunta- ja palvelurakenneuudistus, kuntien taloudellinen tilanne, lainsäädännön muutokset ja osittain palvelukysyntään liittyvät muutokset). • Asiakaslähtöisyyttä teoriassa muttei käytännössä (Virkki ym. 2011) • Esiselvityshanke toteutetaan koska tietoa tarvitaan siitä mikä on arjen kannalta välttämättömien palvelujen tila maaseudulla ja miten arjen kannalta välttämättömät palvelut toteutetaan jatkossa.

3. Hankkeen pääyhteistyökumppanit • Kuntaliitto, hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja • Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä • Kirkkohallitus • Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä • Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä • Kansalaistoiminnan teemaryhmä • Kulttuuriteemaryhmä • Maaseutuasumisen teemaryhmä • Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunta • Hankkeen kesto: 1.5.2012 – 31.5.2013.

4. Esiselvitys-hankkeen palvelurajaus

5. Esiselvityshankkeen toimet • Täydennetään tietoa avainhenkilö-haastatteluilla • Toteutettu 11 kunnanjohtajan haastattelua. Haastatteluista koottu yhteenveto. Tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva maaseudun palveluista*. • Kootaan maaseudun peruspalveluja koskevaa jo olemassa olevaa tietoa eri tahoilta Ehdotus maaseudun palveluohjelman sisältörungoksi ja toteutustavaksi • Valmistellaan maaseudun palveluohjelmaa • Selkeät ongelmakohdat (väliraportti) • Keskeiset toimijat koolle • Keskeiset toimenpiteet *Koottu tieto tulee sellaisenaan toimia tietopankkina maaseudun palveluohjelman parissa työtä tekeville ja tietopankkina mm. maaseutututkijoille ja hankevalmistelijoille.

6. Toteutetut ja tulevat toimet • Asukas-näkökulma • LOPPU-RAPORTTI • Eri haastattelu-pohjaiset tutkimukset • Muut • MAPO ehdotuksen kokoaminen • VERKOSTO • RUNKO • joulu-tammikuu • Kootun tiedon pohjalta • väliraportti • Haastattelujen pohjalta yhteenveto • Huhtikuu 2013 • Loppuraportti + • Loppuseminaari • Verkoston luomisen 2. askel • Tietopankki • Kunnan • näkökulma • Helmikuu 2013 • Kutsuseminaari Kuntatalolla • Verkoston luomisen 1. askel • Avainhenkilöhaastattelut (10/15 18.9) • ARTTU-tutkimus ym. • Artikkelisarja (3-4 juttua) – teesien pohjalta (väliraportti -> loppuraportti). 1 kpl. asiantuntija-artikkeli

7. Esiselvityshankkeen ydinkysymys Esiselvitys-hanke Maaseudun ASUKAS Kunta Mahdollistavat tekijät • Tarpeet • Tilanne • Toimijat Yhteiset tavoitteet Arvot Politiikka Sitoutuminen Konkreettiset toimet MAPO

8. Hyvinvointia Liikkuvan lääkärin palvelut Terveyden ja sairaan-hoidon etä- konsultaa-tiot Poliisi Mediheli Lähellä toimiva vanhusten-hoito Terveyden-hoitajan kotikäynnit Vartijan palvelut ENSIAPU Etsivä työ (sosiaali ja terveys) Terveys-huolto Ateria-palvelut Asumis-palvelut Kuljetus-palvelut Apteekki Sujuvan arjen palvelut maaseudulla Tuki-palvelut Palvelua omalla kielellään Julkinen liikenne Pankki Otto Ruoka/ päivittäistavara kauppa Lähikoulu Lasten päivä-hoito Toimivat data-yhteydet Tiet ja tienpito Tapaamis-paikka/ Päivä-toimintaa (etsivä työ) Harrastus-toimintaa Asia-mies-posti Kirjasto Kulttuuri-toimintaa Kansalaisopisto Yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta

9. Tiedämme eri tutkimusten ja selvitysten perusteella, että muun muassa seuraavissa maaseudun palveluissa on saatavuuden ja saavutettavuuden puutteita: • iäkkäiden kotona asumista ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut (kotihoito ja kotipalvelut) • ikäihmisten kevyen hoidon palveluasumista kylillä • lapsiperheiden ennaltaehkäisevät kotipalvelut • lasten päivähoitopalvelut • ikäihmisten, lasten ja nuorten harrastustoimintapalvelut • syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuspalvelut • terveyspalvelujen tavoitettavuus • sosiaalipalvelujen tavoitettavuus • julkiset kulkuyhteydet • toimivat tietoliikenneyhteydet • tiestön kunnossapito • pankkipalvelut • ruokakauppa • palvelujen koordinointi • palveluista tiedottaminen • Tilat • Monipalvelu- ja yhteispalvelu-pisteet • Kyläkoulut • Kylätalot • Kotiin vietävät palvelut • Koordinointi • Moni-ammatillisuus • Yhdistelmät • Etäpalvelut • Datayhteydet • Välineet • Osaaminen ja tuki • Lähilogistiikka • Liikkuminen • Henkilöt, tavarat, palvelut

10. Kunnanjohtajien näkemyksiä maaseudun palvelujen kannalta keskeisistä pullonkauloista (haastattelut) ”Rahat ei riitä” • Keskittämisen trendi ja lähipalvelun määrittäminen • Lainsäädäntöön liittyviä tekijöitä • Henkilöstön saanti ja joustavat oppimispolut • Väestön ikääntyminen ja veropohjan oheneminen • Etäisyydet ja perusinfrastruktuurin puutteet • Kuntalaisen vastuu itsestään ja omaisistaan • Muita mainittuja Viranomaisten välinen kommunikaation puute Ylläpidettävien (myös tyhjien) tilojen kunnille koituvat kustannukset

11. Tiedämme… • keskeisimmät palveluaukot. • että palveluverkon harveneminen on jatkunut pitkään ilmat, että uusia maaseutua palvelevia palvelumalleja on otettu laajemmin käyttöön (esim. lähilogistiikkamalli) • että harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet ja –kysymykset jäävät usein piiloon. Valtakunnallisissa arvioinneissa nojataan keskiarvoihin ja painotetaan alueita, jossa tapahtumien keskimäärät ovat suurimpia (SM 20/2009) • että sujuvan arjen välttämättömät palvelut osa suurempaa kokonaisuutta (vrt. SM 20/2009, Palmgren 2011, 36) • että vapaaehtoisvoimat ovat maaseudulla paikoin täysimääräisessä käytössä tai puuttuvat kokonaan (Tedre ja Pulkkinen 2012) • Maaseudun asukkaiden omavastuu ja vastuu omaisista ja läheisistä on osa maaseudulla elämistä (katso Laitinen ja Oinas 2012). • että maaseudulla alueita jossa markkinaehtoisuus ei käytännössä toimi (Pihlaja 2010, Vihinen ja Moilanen 2013) • että perusoikeuksien toteutuksissa on puutteita ja, että tilanne on ongelmallinen erityisesti syrjäseuduilla (mm. Tedre ja Pulkkinen 2010, 2011, Peltonen 2010, Hämeenaho 2012, Juntunen 2012, Oinas 2012) • että maaseudun järjestöissä työmäärä voi palveluaukkoja paikatessa kasvaa niin suureksi, että tehtävää työtä ei enää voida toteuttaa vapaaehtoisvoimin (katso Pihlaja 2010). • että kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet maaseudulla hankaloituvat avustustuottojen pienentyessä , hankerahoituksen sektoroituessa ja kilpailuneutraalisuuden vaatimusten kiristyessä. • että maaseudun palveluja on kehitetty laajasti eri hankkeiden kautta – Suomessa suuri kollektiivinen tietämys hyvistä käytännöistä, toimintamalleista ja palvelumalleista – Miten sitä tietoa ja kokemusta hyödynnetään ja kehitetään kiinteissä palvelurakenteissa? Maaseudun oloissa merkityksellistä on tehdä ero palvelun saatavuuden ja saavutettavuuden välillä. Jos yhteiskunnallisesti tärkeä palvelu on tarjolla toimivilla markkinoilla, mutta kansalaisen ulottumattomissa, tosiasiallisesti tätä palvelua ei kansalaiselle ole. (Wuori 2013, 55)

12. Maaseudun palveluohjelman valtakunnalliset toimet • Arvo-päättäjät • Julkiset toimijat • Ei-julkiset toimijat Valtakunnan taso • MITÄ TEHDÄÄN • Yhteisten tavoitteiden sopiminen • KUKA TEKEE • Vastuunjako • (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, yksilö) • MITEN RAHOITETAAN • Yhteisten resurssien hallinta ja johtaminen • Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö • Rahoitus • Normiohjaus • Lait • Säädökset • Rahoitus • Normiohjaus • Lait • Säädökset Sanoista tekoihin Alueellinen taso Mikä rooli aluehallinnolla? (AVI:t, ELY:t, Maakuntien liitot) • Paikalliset ratkaisut ja toimet • Hankkeet • Hyvät käytännöt • Julkiset toimijat • Maaseutuvaikutusten arviointi • Ei-julkiset toimijat Paikallinen taso • Maaseudun • asukkaiden • s.a.p.

13. Kiitos! Maaseudun palveluohjelman esiselvitys-hanke Antonia Husberg, VTM, hankevetäjä antonia.husberg@kuntaliitto.fi Puh. 050 413 2066 http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/maaseudun_palveluohjelma