TULEVAISUUDEN KUNTA JA KUNTATALOUS

1. TULEVAISUUDEN KUNTA JA KUNTATALOUS Maankäytön visio 23.3.2010/Anja Tupamäki, kunnankamreeri

2. Tulevaisuuden haasteet • Kestävä kehitys, ilmastokysymykset jne. • Liikkuminen • Työpaikan ja asunnon välisen välimatkan optimointi: säästyy aikaa esim. perheelle. • Fyysisen liikkumisen lisääminen ja moottoroidun vähentäminen • Kulutuksen vähentäminen ja sen verottaminen mm. haittaverot • Päästöt pistäisi arvioida kaavoituksessa (hiilijalanjälki ja energiatehokkuus) • Yhteisöllisyys ja paikallisuus korostuu • EU:n yhteinen veropolitiikka/ -taso (harmonisointi >< pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta) • Ikääntyminen ja työvoiman saanti

3. Elinvoimainen kunta • Elinvoimaiselta kunnalta vaaditaan kilpailukykyä: • Tuottavuutta • Rakenneuudistuksia (mm. PARAS –uudistus sos. ja terveystoimessa ja sen jatko?) • Mäntsälässä MOPO -hanke • Tehokkaampaa kilpailuttamista: • edellyttää toimivia markkinoita; käytännössä kilpailua ei saata olla • menetettyä osaamista ei ole helppo saada takaisin • Tilaaja-tuottajaorganisaatioiden perustamista

4. Mäntsälän talouden nykytilanne • Lainakanta per asukas: • Mäntsälä: 2008; 2068 €, 2009; 2256 €, yht. 44,5 milj. e • Koko maa: 2008; 1631 e, 2009; 1875 € • Rahavarat per asukas: • Mäntsälä: 2008; 40 €, 2009; 22 €, yht. 0,4 milj. e (= Mäntsälän vesi • Koko maa: 2008; 640 €, 2009; ? € • Kunnallisvero -%: • Mäntsälä: 2008; 19,50 %, 2009; 19,50 %, 2010; 19,75 % • Koko maa: 2008; 8,55 %, 2009; 18,59 %, 2010; 18,98 % (vuonna 2010 vaihteluväli 16,25 % - 21,00 %)

5. Mäntsälän lainakanta

6. Mäntsälän lähtökohta • Mäntsälä on n. 20 000 asukkaan taajaan asuttu kasvukunta: • jossa on yksi kirkonkylä ja 14 kylää • Väestönkasvu n. 2 %/vuosi • Vrt. valtakunnallisesti tämän kokoluokan kasvukunnissa on yleensä taajamia, joihin kasvua on ohjattu tai ohjautunut • Mäntsälän strategiassa painottuu kylien kehittäminen tasavertaisesti kirkonkylän kanssa • Työpaikkaomavaraisuus n. 58,8 %, Kuuma –kunnat 64,0 % (2007)

7. Kuntatalous 2010 - • Julkisen talouden kestävyysvaje 5,5 % BKT:sta (VM) • Julkiset palvelut on tuotettava yhä vähemmällä työikäisten joukolla ja alati vanhemmalle väestölle • Talouden tuottavuuden kasvu ei ratkaise julkisen talouden kestävyysongelmaa • Jos kestävyysvajeesta kurotaan 1 %, tuottavuuden tulee kasvaa 1,25 % oletettua enemmän • Viimeisen 10 vuoden aikana julkisen talouden tuottavuus on koko ajan heikentynyt. Tuottavuuden laskun pysäyttäminen vaatii työtä

8. Kuntatalous 2010 - Kuntien rahoitusjärjestelmä ja tietojärjestelmä kaipaa uudistamista: • Nykyinen valtionosuusjärjestelmä antaa rahaa sen jälkeen kun kulut ovat syntyneet • Tarkasteltava kunnan perustehtävät uudelleen • subjektiiviset perusoikeudet rajattu normipurun ulkopuolelle • Eduskunta ei ”uskalla/halua” ottaa kantaa, mitä kunnallisia palveluja voisi karsia, se on kuitenkin eduskunnan tehtävä! • Yhtenäinen potilastietojärjestelmä puuttuu; terveydenhuollossa käytössä 4000 eri tietojärjestelmää • Palvelujen onnistumisen arvioimiseksi ja mittaamiseksi tulee kehittää kunnolliset mittarit: • Mikä on hyvä mittari julkisten palvelujen tuottavuudelle? • Tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa julkisessa hallinnossa laajemminkin

9. Kuntapalvelut ja niiden kustannukset • Toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Haasteena yhdyskuntarakenteen pitäminen mahdollisimman eheänä ja palveluyksiköiden kokoluokan pitäminen riittävällä tasolla • Lukion koko esim. Järvenpään uusi lukio 900 oppilasta ja Mäntsälän lukio 350 oppilasta (kustannus/oppilas 5500 euroa/7000 euroa) • Valtionosuutta saadaan samoilla kriteereillä oppilaitoksen koosta riippumatta • Suomen suurin yläaste Raisiossa 700 oppilasta, Mäntsälässä 2 yläastetta kirkonkylässä, joissa oppilaita 517 + 363 =880

10. Kuntapalvelut ja niiden kustannukset • Mäntsälän alakoulut 17 kpl • Oppilaita eri kouluissa 2009: 18 opp. – 282 opp. • Oppilaskustannus 2009: keskim. 5780 euroa (vaihteluväli 4900 – 9700 euroa) • Valtionosuus on samansuuruinen per oppilas eli koulukoko ei vaikuta • Mäntsälä keittiöt 35 kpl • joista 21 valmistuskeittiö • Ateriat/kpl vaihteluvälillä: 5 000 (Kaukalampi) – 104 000 (Enroos) – 228 000 (terveyskeskus) • Mäntsälän päiväkodit 10 kpl • suhteellisen pieniä, Kaunismäki uusin 4 ryhmää (vrt. tavoite 6 ryhmää sijainti huomioiden) • Mm. tukipalvelujen (ruokailu, siivous, hallinto, tietotekniikka) tuottaminen on kallista pienissä ja hajallaan sijaitsevissa toimipisteissä (ei volyymietuja) • Tilojen moninaiskäyttö haaste! • Käyttökustannus on pysyvä, kertaantuva menoerä toisinkuin investointi

11. Kuntapalvelut ja niiden kustannukset • Kimmo Kosken tutkimus, Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne • Selvitettiin 500 asukkaan alueen (mm. Siilinjärvi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Kuopio, Vantaa) yhdyskuntataloudellisten kustannusten suuruusluokka 30 vuodelle 5 % korkokannalla • Johtopäätös:Täydentävä rakentaminen taajaman välittömään läheisyyteen on edullisinta ja hajarakentaminen kalleinta. • Hajarakentamisen kustannukset olivat n 30 milj. euroa suuremmat kuin täydentävällä rakentamisella, jotka olivat 57 milj. euroa.

12. Kuntapalvelut ja niiden kustannukset • Helsingin yliopisto Loikkanen – Susiluoto 2002 tutkimus 1994 - 2001: ”Mitä verorahoilla saa?” • Tutkimuksen kärjessä: Rusko, Raisio, Toijala, Kihniö, Lemi, Karjaa, Masku, Karkkila, Rautjärvi, Jalasjärvi, Teuva, Luumäki, Kerava mm. Mäntsälän sijakulu 300. • Suhteellisen hyvin pärjäsivät kunnat, joiden taajama-asteet ovat suhteellisen korkeat ja tulotaso matala. Väestön tulotaso ei ratkaissut sijoittumista kuntien välisessä vertailussa. • Johtopäätökset: Palvelujen tehokkuus on toimipaikkatason sekä palveluverkon tehokkuutta. Jos väestö asuu tiiviisti, palveluverkon käyttöasteiden hallinta on helpompaa. • Tutkijat toteavat, että tullaan kysymykseen, mihin Suomessa saa rakentaa. Suomessa on salliva politiikka, yhdyskuntarakenteet sirpaleisia ja kaikille on luvattu palvelut.

13. Kuntapalvelut ja niiden kustannukset • ”Kirkkonummen muuttoliike” –tutkimus 2005, Helsingin yliopisto • Kasvun edellyttämien investointien kustannukset on pystyttävä rahoittamaan palvelutuotannon käyttökustannusten lisäksi • voimakas muuttovoittokunta • rahoitus perustuu Kirkkonummella hyvään kunnallisverotuottoon, 2008 vero-% 18,25, kunnallisverotettavat tulot 19 640 € (vrt. Mäntsälä 19,50 % ja 14 362 euroa) • valtionosuudet ja verotulotasaus ovat marginaalisia (vrt. Mäntsälä 25 %) • muutto keskittyy taajama-alueille, ei haja-asutusalueille • Todetaan mm. , että yhdyskuntarakenteella on oleellinen vaikutus palveluverkon rakenteeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen lisää kustannuksia.

14. Lopuksi: • Kunnan itsenäisyys ja päätösvalta omaan tekemiseen voi jatkua aina niin kauan kun kunnalla on taloudellista liikkumavaraa taseessa (ns. ”perälauta”).